Tekojärviä on tarpeen kehittää ja kunnostaa

Vesistöjä on kunnostettu runsaasti viime vuosina. Myös tekojärvien kunnostushankkeet ovat yleistyneet 2000-luvulla, sillä suurin osa maamme tekojärvistä on rakennettu jo 1960- ja 1970-luvuilla. Tekojärveksi määritellään kuivalle maalle padottu järvi sekä järvi, josta yli 50 % on padotettua aluetta. Lisäksi tekojärvimäisiä vesialueita ovat merenlahdista padotut altaat.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on 25 kappaletta yli 50 hehtaarin kokoisia järviä ja padottuja merenlahtia on seitsemän. Tekojärvet on rakennettu suurimmaksi osaksi tulvasuojelun ja energiantuotannon tarpeisiin. Lisäksi tekojärviä hyödynnetään virkistyskäytössä.

Tekojärvet ovat säännösteltyjä vesistöjä. Vesistön säännöstelyllä tarkoitetaan vedenkorkeuksien ja virtaamien muuttamista patorakenteiden tai vesivoimalaitosten avulla. Tekojärven säännöstelyn vaikutukset ilmenevät rantavyöhykkeessä, veden laadussa ja itse järven käytössä. Säännöstelyn vaikutukset ja muutokset voivat näkyä useamman vuoden säännöstelyn seurauksena ja eri vuodenaikoina voi havaita erilaisia vaikutuksia. Säännöstelystä aiheutuneet muutokset ovat yleensä sidoksissa tekojärvien virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja maisemallisiin arvoihin.

Tekojärven käyttötarkoituksen tai säännöstelykäytänteiden muuttuessa yleensä myös tekojärven käyttömahdollisuudet muuttuvat ja kehittämistarpeet nousevat esille. Yleisimpiä toimenpiteitä tekojärvien kunnostamisen yhteydessä ovat olleet turvelauttojen poisto, rantautumismahdollisuuksien parantaminen sekä kalanistutukset.

Case Uljua

Säännöstelytilavuudeltaan Suomen kolmanneksi suurin tekojärvi Uljua (kuva 1) sijaitsee Pohjois-Pohjanmalla Siikalatvan kunnassa. Uljuan tekojärvi on rakennettu 1970-luvulla tulvasuojelun ja energiatuotannon tarpeisiin. Tulvasuojelua tai energiantuotantoa varten rakennettujen tekojärvien säännöstelyssä vedenpinnan korkeus on alimmillaan helmi-huhtikuun aikana ja korkeimmillaan taas huhti-toukokuussa. Uljuan tekojärvellä viimeisimmät muutokset vesistön säännöstelykäytänteissä ovat lisänneet vedenpinnan korkeuden vaihtelua.

KUVA 1. Uljuan tekojärvi loppusyksyn auringossa (Kuva: Essi Vakkuri)

Uljuan tekojärven rakenteita on korjattu ja kunnostettu viimeksi 1990-luvulla, joten tekojärven nykytilanteen selvitys ja kehittämistarpeiden kartoitus nähtiin ajankohtaiseksi Siikalatvan kunnassa. Uljuan tekojärven nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin alueen asukkaille suunnatulla kyselyllä sekä haastatteluilla. Lisäksi alueella toimivien yrittäjien ja yhdistysten edustajia haastateltiin.

Paikalliset toimijat painottivat enemmän matkailualan kehittämistä, kun taas ranta-asukkaiden kehittämisehdotukset keskittyivät ranta-alueiden kunnostamiseen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen (kuvio 1). Rantojen kunnostamista kaivattiin, jotta järven ranta-alueet saataisiin käyttökelpoisemmiksi. Ehdotuksina oli rantojen kasvillisuuden poistoa ja hoitoa sekä ruoppausta.

KUVIO 1. Uljuan tekojärven kehittämistoimenpide-ehdotukset

Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen liittyi pääosin veneilyyn. Ranta-asukkaiden mukaan veneen laskeminen vesille tulisi olla mahdollista läpi kesän ja syksyn. Tarpeellisiksi koettuja toimenpiteitä olivat veneenlaskupaikkojen kunnostus sekä veneväylien rakentaminen. Lisäksi uintimahdollisuuksiin kaivattiin parannusta.

Matkailun kehittämisen osalta etenkin kalastusmatkailu nähtiin hyvänä mahdollisuutena. Osa haastateltavista oli myös sitä mieltä, että Uljuan tekojärvi ei ole niin tunnettu kuin se voisi olla. Haastateltavien mukaan tunnettuutta on kyllä pyritty parantamaan, mutta asiaan paneutuminen olisi nyt paikallaan.

Uljuan tekojärvi on useiden autolla matkaansa tekevien tiedossa. E4-tien varressa on Uljuan levähdyspaikka, jossa sijaitsee kahvila. Levähdyspaikalta pääsee ihailemaan Uljuan näkymiä laituritasanteelta (kuva 2).

 

KUVA 2. Uljua E4-tien levähdyspaikan läheinen laituritasanne (kuva: Essi Vakkuri)

Uljuan ranta-asukkaat ovat aktiivisia ja kiinnostuneilta järven ja sen alueen kehittämisestä. Tulevan kehittämistyön toteuttamiseen toivottiin sopivaa ja asiantuntevaa toiminnan vetäjää. Haastateltavat toivoivatkin, että hanke keskittyisi johonkin laajempaan ja pitempiaikaiseen tavoitteeseen, jonka avulla pystyttäisiin myös hyödyntämään alueen yrityksiä ja paikallista osaamista.

Tulevaisuudessakin sähköntuotanto ja tulvasuojelu ovat tärkeitä Uljualla, mutta tekojärven kunnostaminen parantaisi virkistyskäyttömahdollisuuksia ja voisi tuoda alueelle lisää matkailutoimintaa.

Essi Vakkuri, opiskelija, maaseutuelinkeinot

Anu Hilli, lehtori, maaseutuelinkeinot

Vastaa