Kehitämme toimintaa – case KEHTO

Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämispalvelut järjestävät yhtenä toimintamuotonaan Opetushallituksen rahoittamaa, toisen asteen opetustoimen henkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta. Koulutusten tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen toimivuutta ja opetuksen laatua sekä tukea reformiin liittyvien uudistusten toimeenpanoa. Ammatillisen koulutuksen reformin ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen painopisteinä ovat koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin muutos ja yhteisen näkemyksen muodostaminen kehittämistyön tavoitteista ja toteutuksesta. Osaamisperusteisuuteen johtaminen ja ohjaaminen, yksilöllisen opintopolkujen rakentaminen ja eri tahojen osallisuuden lisääminen ovat isoja haasteita koulutuksen järjestäjille reformin toimeenpanossa.

Yhtenä esimerkkinä reformin toimeenpanoa tukevasta opetustoimen henkilöstökoulutuksesta on KEHTO – kehitämme toimintaa -hanke, joka toteutettiin vuoden 2017 aikana neljällä paikkakunnalla: Oulussa, Lohjalla, Torniossa ja Kokkolassa. Hankkeen koulutuksiin osallistui yhteensä 139 henkilöä.

KEHTO-hankkeessa tavoitteena oli tukea ammatillisten koulutuksen järjestäjien kokeilu- ja toimintakulttuuria siten, että reformin tavoitteiden mukainen kehittämistoiminta tulee luontevaksi osaksi toimintaprosesseja. Hanke keskittyi erityisesti osaamisperusteisen, yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittämiseen. Koulutus käynnistyi johtajille ja esimiehille suunnatulla osiolla, jossa syvennyttiin pedagogisen muutosjohtamisen teemoihin sekä määriteltiin strategioista nousevat kehittämistyön painopistealueet.

Seuraavassa vaiheessa koulutukseen tuli mukaan opetus- ja ohjaushenkilöstöä, jonka kanssa johtajat suunnittelivat yhdessä toteutettavia, koulutuksen järjestäjän strategioista ja tarpeista lähteviä kehittämistehtäviä. Koulutus sisälsi jokaisella toteutuspaikkakunnalla sekä johdolle että opetus- ja ohjaushenkilöstölle kolme lähipäivää, jotka osittain toteutettiin johdon ja opettajien yhteisinä. Aiheina olivat mm. osallisuus, yhteisöllisyys, tiimiopettajuus ja henkilökohtaistaminen.

Tavoitteena oli toteuttaa läpi koko organisaation meneviä kehittämistehtäviä. Opetustoimen henkilöstökoulutuksissa toteutettavissa kehittämistehtävissä on usein ollut haasteena se, etteivät ne kytkeydy koulutuksen järjestäjän toimintaprosesseihin ja näin niiden levittäminen ja hyödyn-
täminen organisaation sisällä jäävät vähäisiksi. KEHTO-hankkeen avulla pyrittiin lisäämään kehittämistehtävien vaikuttavuutta. Hankkeen kouluttajat Ulla Mäntykangas ja Erja Kotimäki Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta sekä Esa Posio Lapin yliopistosta ohjasivat kehittämistehtäviä koko hankkeen ajan sekä oppilaitoksissa että verkossa.

Koulutus käynnistyi kahdella paikkakunnalla keväällä 2017 ja kahdella paikkakunnalla vasta syksyllä. Oli mielenkiintoista havaita, miten kehittämistehtäviin käytetty aika näkyi niiden lopputuloksessa. Pidemmällä syklillä toteutetut tehtävät kytkeytyivät paremmin koulutuksen järjestäjän strategiaan ja olivat selkeämmin johtajien ja opettajien yhteishankkeita kuin syksyllä aloitetut. Toisaalta liian pitkä prosessi kokemuksen mukaan ei tue tehtävien edistymistä, koska nopeassa muutostahdissa saattaa niiden tekeminen unohtua. Napakka, tiiviisti ohjattu prosessi on tehokkain. Koulutuksessa ei edellytetty valmiita tuotoksia, vaan pääpaino oli kehittämistyön käynnistämisessä ja prosessin eteenpäin viemisessä.

Kehittämistehtävät esiteltiin marraskuussa 2017 yhteisessä Kehittäen kohti muutosta -seminaa-rissa, joka pidettiin Oulussa, Kontinkankaan kampuksella. Seminaarin osallistui paikan päällä 21 henkilöä ja 50 henkilöä koulutuspaikkakunnilta verkon välityksellä. Alustajina olivat opetusneuvos Seija Rasku Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Mari Räkköläinen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta, Karvista. Osallistujat kuulivat viimeisimmät tiedot ammatillisen koulutuksen reformista ja kansallisen oppimistulosten arvioinnin tulevaisuudesta. Lisäksi Kpedun opiskelija piti puheenvuoron osallisuudesta ja opiskelijan vaikuttamismahdollisuuksista. Tärkeää oli myös, että eri koulutuksen järjestäjien osallistujat oppivat toinen toistensa kehittämistehtävistä ja -haasteista.


Iloista seminaariväkeä.


Mari Räkköläinen, Erja Kotimäki, Seija Rasku ja Esa Posio.

Alustukset tallennettiin Adobe Connectiin:

Seija Rasku https://connect.funet.fi/p6e1vfr0ogb/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

Mari Räkköläinen https://connect.funet.fi/p4xy0kilik6/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

Kehittämistehtävät olivat seuraavista aiheista:

  • Opiskelijoiden osallistaminen
  • Opiskelijoiden perehdyttäminen asiakaslähtöiseen ja osaamisperusteiseen opetukseen osallistavilla menetelmillä
  • Suunnittelu ja toimintatavat: Työpaikalla tapahtuva oppiminen
  • Kuva-artesaanien asiakastöiden kehittäminen ja yhteistyöverkostojen laajentaminen
  • Koulutuksen räätälöinti
  • Yhteistyö- ja verkostokumppanit opiskelijan osaamisen hankkimisen tukena
  • Yhteisten tutkinnon osien oppimisympäristöt ja niiden sijoittuminen oppimiskentälle
  • Miten yksilöllisen tuen tarve otetaan huomioon sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa?
  • Kokeilukulttuuria, yhteisen ymmärryksen etsintää, osallistamista sekä kehittämisen askeleita
  • Asiakastyöt ja pysäkkitoiminta
  • Tutkinnonohjaaja –käytännön pilotointi opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa
  • Tutkinnonohjaajamalli ja hyvät ohjauskäytänteet
  • Äidinkielen HOKS Ravintola- ja catering-alan opiskelijoille

Tehtävät koottiin yhteiselle Padlet-alustalle, jossa ne ovat kaikkien koulutukseen osallistuneiden käytettävissä.

Seija Rasku ja Mari Räkköläinen antoivat seminaarin päätteeksi palautteen jokaisesta kehittämistehtävästä. He toivat esille viisi kehittämistehtävistä noussutta keskeistä teemaa:

  • yhteisen ymmärryksen luominen
  • myönteinen kokeilukulttuuri
  • reformirohkeus
  • toimintakulttuurin ja -tapojen muutos
  • opettajuuden muutos

Kehittämistehtävät antoivat Raskulle ja Räkköläiselle hyvän kuvan siitä, miten paljon ja millaista työtä oppilaitoksissa tehdään, jotta reformi saadaan haltuun. Tehtävät kuvastivat hyvin opettajuuden muuttumista ja niiden kytkeytyminen koulutuksen järjestäjän strategiaan oli tärkeää.

Opiskelijan lisäksi oppilaitoksissa on nähtävä myös työelämä asiakkaana. Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Rasku ja Räkköläinen pitivät tärkeänä sitä, että kaikkien opettajien työelämäosaamista ylläpidetään. Lisäksi heidän antamassaan palautteessa korostuivat jatkuvan haun tuottamat haasteet ja työelämäyhteistyön merkitys jo opiskelijan opintojen alussa. He näkivät työhön sijoittumisen keskeisenä koulutuksen vetovoimatekijänä.

Raskun ja Räkköläisen tekemä yhteenveto on katsottavissa seuraavalta tallenteelta: https://connect.funet.fi/p4esxb8wdvm/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

KEHTO -hanke ajoittui oikeaan aikaan ja tuki hyvin reformin toimeenpanoa. Yhteinen seminaari lisäsi hankkeen vaikuttavuutta: Kehittämistehtävien tulokset ja tuotokset saatiin levitettyä usean koulutuksen järjestäjän käyttöön ja myös hallinnon edustajien tietoon. Hanke toi selkeästi esille sen, miten tärkeä on johdon rooli kehittämistyön tukena. Yhdessä kehittäen saadaan paljon aikaan!

 

Tiimipäällikkö Erja Kotimäki
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Täydennyskoulutus- ja kehittämispalvelut

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa