Minulla on sellainen käsitys, että ensimmäinen korkeakouluopetuksen laadunvarmistusjärjestelmä Suomessa sai alkunsa Oulun yliopistossa vuonna 1994. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) perustettiin vuonna 1996 ja korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnin neuvosto aloitti jokseenkin 10 vuotta myöhemmin. Nyt tehdään jo...
Oamkissa on tehty pitkin vuotta itsearviointeja muun muassa sisäistä ja ulkoista auditointia varten. Tämän innoittamana voisimme kaikki hetkeksi pysähtyä myös oman itsemme arviointiin työyhteisössä. Työmme laatua voi myös miettiä siltä kannalta, miten työyhteisössä toimimme...
Oamkin kampuksille jalkautunut kiertue sloganilla Kehitetään yhdessä sai sekä opiskelijoita että henkilökuntaa pysähtymään ja miettimään Oamkin toiminnan kehittämistä. Kiertueen toiminnallisena osana oli sekä opiskelijoille että henkilöstölle suunnattu sähköinen kysely. Kiertue kyselyineen lähti liikkeelle Kontinkankaan kampukselta...
Sain huhtikuussa 2016 yhteydenoton Kansallisesta koulutuksen arviointineuvostosta (Karvi). Diakonia-ammattikorkeakoulun auditoinnin koordinoinnista vastaava projektipäällikkö Kirsi Mustonen pyysi minua yhdeksi jäseneksi auditoinnin toteuttavaan 5-henkiseen asiantuntijaryhmään. Hetken empimisen ja esimieheni kanssa käymäni keskustelun jälkeen suostuin tehtävään. Vaikka...
Laatu on varsin hankala käsite määritellä, vaikka jokainen kuitenkin pystyy tunnistamaan laadun – laadun kokemus on usein varsin subjektiivisesti mitattava asia. Hyvänä esimerkkinä voi ottaa tuntemuksen, joka syntyy Mersun ovea suljettaessa – ja vertaa...
Yhteistyössä opiskelijakunta OSAKOn kanssa toteutettu laatukiertue saavutti Teuvo Pakkalan kadun kampuksen torstaina 2.2.2017. Laatukiertueella kahviteltiin ja keskusteltiin parhaillaan käynnissä olleesta opiskelijakyselystä. Tämän vuotien opiskelijakysely varmasti miellytti opiskelijoita, sillä olihan se huomattavasti lyhempi aikaisempiin vuosiin...
Ensimmäisessä laatublogissani kirjoitan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta nyt kun yhteistyössä eri tahojen kanssa valmistelemani Tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018 – Opiskelijat on julkaistu.
Mitä mielestäsi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus?
Vaikka kyseinen suunnitelma on eroteltu henkilöstön tasa-arvosuunnitelmasta, koskee se opiskelijoiden lisäksi kaikkia opiskelijoiden kanssa työskenteleviä. Otsikkoon on lisätty myös sana yhdenvertaisuus. Tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä syrjimättömyyttä. Tasa-arvolain muuttaminen laajensi syrjinnän kiellot koskemaan mm. myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Henkilöä voidaan syrjiä kahden tai useamman syyn perusteella, jolloin kyseessä on moniperusteinen syrjintä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät siksi ole toisistaan erillisiä, vaan saattavat kietoutua toisiinsa syrjintätilanteessa.
Suunnitelma perustuu päivitettyyn tasa-arvo-, ammattikorkeakoulu-, ja yhdenvertaisuuslakiin sekä Opiskelijakyselyn 2016 tasa-arvokysymysten tuloksiin, Oamkin strategiaan ja Oamkin sukupuoli- ja ikäjakaumatietoihin.
Mitä asioita sinä lähtisit tavoittelemaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen Oamkissa?
Oamkin tasa-arvotyön yleisinä tavoitteina on mm. edistää kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua, selvittää Oamkin tasa-arvotilannetta, suunnitella tarvittavia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi sekä lisätä tietoisuutta tasa-arvotyöstä. Näitä asioita on kuvattu suunnitelmassa.
Oamkin tasa-arvotyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet 2016-2018 liittyvät opiskeluympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä fyysinen, sosiaalinen että psyykkinen ympäristö huomioiden. Toisena keskeisenä tavoitekokonaisuutena on sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäiseminen sekä kolmantena keskeisenä kohtana kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja monikielisyyden edistäminen. Tarkemmin näistä tavoitteista on kerrottu suunnitelmassa.
Miten sinä voisit edistää tai toteuttaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tavoitteita? Minne sinä voisit viedä tietoa eteenpäin tasa-arvotyöstä?
Tavoitteet tarvitsevat onnistuakseen hyvää tiedottamista, ohjeistamista ja käytäntöön viemistä sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden tulee olla läpileikkaavia kaikessa toiminnassa ja kaikilla on niistä vastuu. Tärkeää on myös tunnistaa nykyisiä käytänteitä ja parantaa valmiutta kehittää niitä.
Oletko sinä huomannut syrjintää Oamkissa tai onko joku opiskelija tullut kertomaan tällaisesta? Miten olet lähtenyt asiaa viemään eteenpäin?
Asioihin pitää puuttua ja vastuu on meillä jokaisella. Suunnitelmassa on esitelty yhteystahoja ja työryhmiä, joihin opiskelija voi esimerkiksi olla yhteydessä ja joissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita käsitellään. Asiat etenevät tapauskohtaisesti asian ja kyseisen työryhmän toimintatavan mukaan.
Tasa-arvoasioita tulee tarkastella eri työryhmissä vuosittain. Suunnitelma päivitetään kerran kolmessa vuodessa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (fi+en) kokonaisuudessaan löydät Heimosta
sekä Oivan Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-sivulta.
Tasa-arvoista viikkoa toivottaa,
Anne Tuomi
koulutussuunnittelija
Kun kysytään kaikkitietävältä Google-hakukoneelta, mitä sille tulee mieleen sanoista ”Parasta laatua yhdessä”, tulee yhdeksän osumaa. Otsikon sanathan tulevat viime keväänä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä (Oamk) käyttöön otetusta laatusloganista, jolla pyrittiin kiteyttämään lyhyesti Oamkin laadukas laatutyö.
Noista Googlen yhdeksästä osumasta kolme osui ja upposi eli viittasi Oamkin uuteen laatusloganiin. Yksi osuma viittasi ruokakermaan. Voisikohan Oamkin laatusloganin muuttaa seuraavaan muotoon: Laatu on parasta kermaa tai Laatu kuorii kermat päältä. Vastaavasti yksi osuma meni matkapuhelinfoorumi.fi-sivulle, yksi pelikauppaan ja yksi tieteellisten artikkelien sivustolle. Google löytää myös kaksi englanninkielistä sivua, jotka molemmat ovat www-sivujen analysointisivuja.
Toisen analysointisivun kautta tulee mielenkiintoisia tilastotietoja, kun hakusanaksi annetaan Oamkin verkkotunnus (domain) oamk.fi. Kyseisen analysointityökalun mukaan esimerkiksi päivittäisiä kävijöitä oli 2321, päivittäisiä www-sivujen aukaisuja 15086 ja Oamkin www-sivujen kaupallinen potentiaali oli kuusi dollaria päivässä, mikä tekee 2190 dollaria (noin 1950 euroa) vuodessa. Noista mahdollisista mainostuloista voidaan päätellä, että mainoksien myyminen Oamkin www-sivuille ei merkittävästi helpottaisi Oamkin tiukkaa taloustilannetta.
Ovatko Oamkin www-sivut sitten laadukkaita, kun niitä peilataan kävijämäärillä tai vaikkapa kaupallisella mainospotentiaalilla? Tähän kysymykseen vastaamisen jätän sinulle arvoisa lukijani.
Oamkin laatuslogan on ainutlaatuinen suomalaisessa korkeakouluyhteisössä: toista samanlaista ei ole, joten sekoittumisen vaaraa johonkin toiseen korkeakouluun ei ole. Eikä tosin muuhunkaan suomalaiseen organisaatioon. Ainutlaatuisuus tekee siitä jo sinällään arvokkaan. Toisaalta ainutkertaisuudessa piilee vaara kuolla sukupuuttoon.
Iskulauserekisterin mukaan hyvän iskulauseen (sloganin) kriteerejä ovat omaperäisyys ja erottautumiskyky. Lisäksi se on ytimekäs lause, johon kiteytyy tuotteen/ palvelun/yrityksen keskeinen lupaus tai kuluttajaetu. Mikäli haluaa rekisteröidä hyvän iskulauseen, voi sen tehdä iskulauserekisterin kautta – maksusta tietenkin. Rekisteröityjä iskulauseita on syyskuun 2016 puolessa välissä noin 2500.
Muuten iskulauseen numero 2423 (Action for the Future) on rekisteröinyt SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu vuoden 2016 helmikuussa. Testasin Googlessa iskulauseen omaperäisyyttä ja erottautumiskykyä. Google löysi vain noin 3,4 miljoonaa vastaavaa lausetta netistä.
Koska lainausmerkeillä voidaan joskus osoittaa kirjoittajan asennetta, esimerkiksi ironista tai kriittistä suhtautumista johonkin ilmiöön, ei otsikossa olevien lainausmerkkien tarkoituksena ole suinkaan suhtautua kriittisesti Oamkin laatusloganin, vaan lainausmerkkejähän tarvitaan lauseen alussa ja lopussa, mikäli halutaan etsiä esimerkiksi Googlella sanajonoja, jossa sanat ovat täsmälleen tietyssä järjestyksessä.
Parasta laatua yhdessä –iskulause mielestäni kiteyttää hyvin, mitä laatutyö on Oamkissa: tehdään yhdessä asioita – laadusta ei ole niin väliä, sillä se tulee siinä sivussa automaattisesti yhdessä tekemällä. Laatu on tärkein sivutuote hyvin tehdystä työstä.
Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietotuotantotiimi
Keskustelu Oulun ammattikorkeakoulusta ja mahdollisista tutkinto-ohjelmien lakkautuksista käy tällä hetkellä vilkkaana – hyvä niin.
Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen Kalevan esittämiin väitteisiin lakkautusuhan alla olevista koulutuksista tai ammattikorkeakoulun mahdollisiin säästökohteisiin, on joka tapauksessa hienoa nähdä aktiivisuutta asian suhteen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön puolelta. Korkeakouluyhteisön tuleekin keskustella asioista avoimesti, faktapohjaisesti ja ennen kaikkea yhdessä.
Yhdessä tehdyt päätökset ovat kestävämpiä, silloin yhteiseen päämäärän on helpompi kaikkien sitoutua. Mikäli koko yhteisö ei ole hankkeiden takana, tulee se näkymään tuloksessa. Tämän voi yleistää ohjenuoraksi kaikkiin yhteisöihin. Läpinäkyvä ja osallistava valmistelu, julkiset esitykset ja julkinen keskustelu voivat hidastuttaa toimintaa, tehdä päätöksenteosta jäykkää ja luoda haasteita mm. viestinnälle. Ne kuitenkin takaavat sen, että kaikki toimet ovat varmasti perusteltuja ja viestintä hyvää ja suunniteltua – muuten asiasta tullaan keskustelemaan vielä kriittisemmin julkisuudessa. Keskeneräisyys on laiska salailunverho, koska juuri silloinhan asioihin voi vielä vaikuttaa ja sitähän se sana tarkoittaa: asia on kesken, ei valmis. Perustelut yhteisön jättämiselle ulos heitä koskevista päätöksistä on löydettävä muualta.
Oamkin yksi arvoista on yhteisöllisyys. Se on arvo, mitä jaksan aina puolustaa kaikissa tilanteissa ja tehtävissäni. Mielestäni opiskelijoiden ja henkilöstön reaktiot julkisuudessa ja käytävillä toteuttavat tätä arvoa. Yhteisöllisyydestä on mahdollista saada voimaa ja lisäarvoa, oli kyseessä yhdistys, yhtiö tai vaikka ammattikorkeakoulu. Yhteisöllisyys on kuitenkin asia, jonka eteen tarvitsee tehdä tietoisia päätöksiä ja valintoja, se ei tapahdu itsestään. Sille pitää aktiivisesti luoda mahdollisuuksia syntyä ja siinä kohtaa ei riitä, että niitä on luomassa vain opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt. Yhteisöllisyys on koko yhteisön jokaisen jäsenen yhteinen asia. Jokaisen ammattikorkeakoulussamme tulisi aina peilata toimiaan sen sekä kolmen muun arvomme kautta.
Nyt nähtävissä oleva ilmiö, jossa korkeakouluyhteisö osoittaa halunsa keskustella julkisuudessa, on hyvää kehitystä. Meidän pitää mielestäni ottaa arvokas oppi tästä, vastata yhteisömme tahtotilaan tehdä päätökset yhdessä ja kehittyä entistä paremmaksi korkeakouluksi. Sellaiseksi, jossa meillä on aidosti yhteinen päämäärä, jonka eteen kaikki teemme yhdessä töitä.
Valtteri Törmänen
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO)
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulu Oy
