Author: Vieraileva leipuri

Satunnaisia kierrepalloja laadusta

Laatu on varsin hankala käsite määritellä, vaikka jokainen kuitenkin pystyy tunnistamaan laadun – laadun kokemus on usein varsin subjektiivisesti mitattava asia. Hyvänä esimerkkinä voi ottaa tuntemuksen, joka syntyy Mersun ovea suljettaessa – ja vertaa...

Laatukiertueella aktivoitiin opiskelijoita vastaamaan opiskelijakyselyyn

Yhteistyössä opiskelijakunta OSAKOn kanssa toteutettu laatukiertue saavutti Teuvo Pakkalan kadun kampuksen torstaina 2.2.2017. Laatukiertueella kahviteltiin ja keskusteltiin parhaillaan käynnissä olleesta opiskelijakyselystä. Tämän vuotien opiskelijakysely varmasti miellytti opiskelijoita, sillä olihan se huomattavasti lyhempi aikaisempiin vuosiin...

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta

Ensimmäisessä laatublogissani kirjoitan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta nyt kun yhteistyössä eri tahojen kanssa valmistelemani Tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2016-2018 – Opiskelijat on julkaistu.

Mitä mielestäsi on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus?

Vaikka kyseinen suunnitelma on eroteltu henkilöstön tasa-arvosuunnitelmasta, koskee se opiskelijoiden lisäksi kaikkia opiskelijoiden kanssa työskenteleviä. Otsikkoon on lisätty myös sana yhdenvertaisuus. Tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä syrjimättömyyttä. Tasa-arvolain muuttaminen laajensi syrjinnän kiellot koskemaan mm. myös syrjintää sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Henkilöä voidaan syrjiä kahden tai useamman syyn perusteella, jolloin kyseessä on moniperusteinen syrjintä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät siksi ole toisistaan erillisiä, vaan saattavat kietoutua toisiinsa syrjintätilanteessa.

Suunnitelma perustuu päivitettyyn tasa-arvo-, ammattikorkeakoulu-, ja yhdenvertaisuuslakiin sekä Opiskelijakyselyn 2016 tasa-arvokysymysten tuloksiin, Oamkin strategiaan ja Oamkin sukupuoli- ja ikäjakaumatietoihin.

Mitä asioita sinä lähtisit tavoittelemaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen Oamkissa?

Oamkin tasa-arvotyön yleisinä tavoitteina on mm. edistää kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua, selvittää Oamkin tasa-arvotilannetta, suunnitella tarvittavia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi sekä lisätä tietoisuutta tasa-arvotyöstä. Näitä asioita on kuvattu suunnitelmassa.

Oamkin tasa-arvotyön keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet 2016-2018 liittyvät opiskeluympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä fyysinen, sosiaalinen että psyykkinen ympäristö huomioiden. Toisena keskeisenä tavoitekokonaisuutena on sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäiseminen sekä kolmantena keskeisenä kohtana kansainvälisyyden, monikulttuurisuuden ja monikielisyyden edistäminen. Tarkemmin näistä tavoitteista on kerrottu suunnitelmassa.

Miten sinä voisit edistää tai toteuttaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä tavoitteita? Minne sinä voisit viedä tietoa eteenpäin tasa-arvotyöstä?

Tavoitteet tarvitsevat onnistuakseen hyvää tiedottamista, ohjeistamista ja käytäntöön viemistä sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden tulee olla läpileikkaavia kaikessa toiminnassa ja kaikilla on niistä vastuu. Tärkeää on myös tunnistaa nykyisiä käytänteitä ja parantaa valmiutta kehittää niitä.

Oletko sinä huomannut syrjintää Oamkissa tai onko joku opiskelija tullut kertomaan tällaisesta? Miten olet lähtenyt asiaa viemään eteenpäin?

Asioihin pitää puuttua ja vastuu on meillä jokaisella. Suunnitelmassa on esitelty yhteystahoja ja työryhmiä, joihin opiskelija voi esimerkiksi olla yhteydessä ja joissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita käsitellään. Asiat etenevät tapauskohtaisesti asian ja kyseisen työryhmän toimintatavan mukaan.

Tasa-arvoasioita tulee tarkastella eri työryhmissä vuosittain. Suunnitelma päivitetään kerran kolmessa vuodessa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (fi+en) kokonaisuudessaan löydät Heimosta

  • Rehtorin päätöksistä 2016/77
  • Laatujärjestelmä-Prosessit-Koulutus-> Opetuksen ja opintojen järjestäminen ja Opintojen ohjaus- kohdasta ”Muut prosessiin liitetyt tiedostot”
  • Materiaalit-Opetus ja oppiminen-Opintojen ohjaus-> Opintojen ohjauksen dokumentit (täällä myös diaesitys suunnitelmasta)

sekä Oivan Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-sivulta.

Tasa-arvoista viikkoa toivottaa,

Anne Tuomi
koulutussuunnittelija

”Parasta laatua yhdessä”

Kun kysytään kaikkitietävältä Google-hakukoneelta, mitä sille tulee mieleen sanoista ”Parasta laatua yhdessä”, tulee yhdeksän osumaa.  Otsikon sanathan tulevat viime keväänä Oulun ammattikorkeakoulu Oy:ssä (Oamk) käyttöön otetusta laatusloganista, jolla pyrittiin kiteyttämään lyhyesti Oamkin laadukas laatutyö.

Noista Googlen yhdeksästä osumasta kolme osui ja upposi eli viittasi Oamkin uuteen laatusloganiin. Yksi osuma viittasi ruokakermaan. Voisikohan Oamkin laatusloganin muuttaa seuraavaan muotoon: Laatu on parasta kermaa tai Laatu kuorii kermat päältä. Vastaavasti yksi osuma meni matkapuhelinfoorumi.fi-sivulle, yksi pelikauppaan ja yksi tieteellisten artikkelien sivustolle. Google löytää myös kaksi englanninkielistä sivua, jotka molemmat ovat www-sivujen analysointisivuja.

Toisen analysointisivun kautta tulee mielenkiintoisia tilastotietoja, kun hakusanaksi annetaan Oamkin verkkotunnus (domain) oamk.fi. Kyseisen analysointityökalun mukaan esimerkiksi päivittäisiä kävijöitä oli 2321, päivittäisiä www-sivujen aukaisuja 15086 ja Oamkin www-sivujen kaupallinen potentiaali oli kuusi dollaria päivässä, mikä tekee 2190 dollaria (noin 1950 euroa) vuodessa. Noista mahdollisista mainostuloista voidaan päätellä, että mainoksien myyminen Oamkin www-sivuille ei merkittävästi helpottaisi Oamkin tiukkaa taloustilannetta.

Ovatko Oamkin www-sivut sitten laadukkaita, kun niitä peilataan kävijämäärillä tai vaikkapa kaupallisella mainospotentiaalilla? Tähän kysymykseen vastaamisen jätän sinulle arvoisa lukijani.

Oamkin laatuslogan on ainutlaatuinen suomalaisessa korkeakouluyhteisössä: toista samanlaista ei ole, joten sekoittumisen vaaraa johonkin toiseen korkeakouluun ei ole. Eikä tosin muuhunkaan suomalaiseen organisaatioon. Ainutlaatuisuus tekee siitä jo sinällään arvokkaan. Toisaalta ainutkertaisuudessa piilee vaara kuolla sukupuuttoon. 

Iskulauserekisterin mukaan hyvän iskulauseen (sloganin) kriteerejä ovat omaperäisyys ja erottautumiskyky. Lisäksi se on ytimekäs lause, johon kiteytyy tuotteen/ palvelun/yrityksen keskeinen lupaus tai kuluttajaetu. Mikäli haluaa rekisteröidä hyvän iskulauseen, voi sen tehdä iskulauserekisterin kautta – maksusta tietenkin. Rekisteröityjä iskulauseita on syyskuun 2016 puolessa välissä noin 2500.

Muuten iskulauseen numero 2423 (Action for the Future) on rekisteröinyt SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu vuoden 2016 helmikuussa. Testasin Googlessa iskulauseen omaperäisyyttä ja erottautumiskykyä. Google löysi vain noin 3,4 miljoonaa vastaavaa lausetta netistä.

Koska lainausmerkeillä voidaan joskus osoittaa kirjoittajan asennetta, esimerkiksi ironista tai kriittistä suhtautumista johonkin ilmiöön, ei otsikossa olevien lainausmerkkien tarkoituksena ole suinkaan suhtautua kriittisesti Oamkin laatusloganin, vaan lainausmerkkejähän tarvitaan lauseen alussa ja lopussa, mikäli halutaan etsiä esimerkiksi Googlella sanajonoja, jossa sanat ovat täsmälleen tietyssä järjestyksessä.

Parasta laatua yhdessä –iskulause mielestäni kiteyttää hyvin, mitä laatutyö on Oamkissa: tehdään yhdessä asioita – laadusta ei ole niin väliä, sillä se tulee siinä sivussa automaattisesti yhdessä tekemällä. Laatu on tärkein sivutuote hyvin tehdystä työstä.

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietotuotantotiimi

Yhteisöllisyys on voimavara

Keskustelu Oulun ammattikorkeakoulusta ja mahdollisista tutkinto-ohjelmien lakkautuksista käy tällä hetkellä vilkkaana – hyvä niin.

Ottamatta kantaa suuntaan tai toiseen Kalevan esittämiin väitteisiin lakkautusuhan alla olevista koulutuksista tai ammattikorkeakoulun mahdollisiin säästökohteisiin, on joka tapauksessa hienoa nähdä aktiivisuutta asian suhteen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön puolelta. Korkeakouluyhteisön tuleekin keskustella asioista avoimesti, faktapohjaisesti ja ennen kaikkea yhdessä.

Yhdessä tehdyt päätökset ovat kestävämpiä, silloin yhteiseen päämäärän on helpompi kaikkien sitoutua. Mikäli koko yhteisö ei ole hankkeiden takana, tulee se näkymään tuloksessa. Tämän voi yleistää ohjenuoraksi kaikkiin yhteisöihin. Läpinäkyvä ja osallistava valmistelu, julkiset esitykset ja julkinen keskustelu voivat hidastuttaa toimintaa, tehdä päätöksenteosta jäykkää ja luoda haasteita mm. viestinnälle. Ne kuitenkin takaavat sen, että kaikki toimet ovat varmasti perusteltuja ja viestintä hyvää ja suunniteltua – muuten asiasta tullaan keskustelemaan vielä kriittisemmin julkisuudessa. Keskeneräisyys on laiska salailunverho, koska juuri silloinhan asioihin voi vielä vaikuttaa ja sitähän se sana tarkoittaa: asia on kesken, ei valmis. Perustelut yhteisön jättämiselle ulos heitä koskevista päätöksistä on löydettävä muualta.

Oamkin yksi arvoista on yhteisöllisyys. Se on arvo, mitä jaksan aina puolustaa kaikissa tilanteissa ja tehtävissäni. Mielestäni opiskelijoiden ja henkilöstön reaktiot julkisuudessa ja käytävillä toteuttavat tätä arvoa. Yhteisöllisyydestä on mahdollista saada voimaa ja lisäarvoa, oli kyseessä yhdistys, yhtiö tai vaikka ammattikorkeakoulu. Yhteisöllisyys on kuitenkin asia, jonka eteen tarvitsee tehdä tietoisia päätöksiä ja valintoja, se ei tapahdu itsestään. Sille pitää aktiivisesti luoda mahdollisuuksia syntyä ja siinä kohtaa ei riitä, että niitä on luomassa vain opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt. Yhteisöllisyys on koko yhteisön jokaisen jäsenen yhteinen asia. Jokaisen ammattikorkeakoulussamme tulisi aina peilata toimiaan sen sekä kolmen muun arvomme kautta.

Nyt nähtävissä oleva ilmiö, jossa korkeakouluyhteisö osoittaa halunsa keskustella julkisuudessa, on hyvää kehitystä. Meidän pitää mielestäni ottaa arvokas oppi tästä, vastata yhteisömme tahtotilaan tehdä päätökset yhdessä ja kehittyä entistä paremmaksi korkeakouluksi. Sellaiseksi, jossa meillä on aidosti yhteinen päämäärä, jonka eteen kaikki teemme yhdessä töitä.
 
Valtteri Törmänen

Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (OSAKO)
Hallituksen jäsen, Oulun ammattikorkeakoulu Oy 
 

Kesätyöntekijän vinkkilista kesälomaa odottaville

Opiskelen Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelmaa.  Opintojen kautta olen päässyt näkemään korkeakoulutusta sekä kansainväliseltä, kansalliselta että korkeakoulun tasolta. Korkeakoulutuksen globaalien trendien sekä alalla kehitettyjen moninaisten teorioiden ja mallien kautta pystyn katsomaan minulle jo entuudestaan kovin tuttua Oamkia uudella tavalla. Moni oamkilainen saattaakin muistaa minut sosionomiopiskelijana, opiskelijakunnan aktiivina sekä opiskelijakunnan koulutussihteerinä vuosien varrelta. Työskentelen kesän ajan Oamkissa opiskelijapalveluassistenttina. 

Korkeakoulujen kyky reagoida ongelmiin ja haasteisiin sekä sisäisesti että ulkoisesti on nykyajan korkeakoulutuspolitiikan keskeisiä keskustelunaiheita. Bolognan prosessin myötä laatu ja laadun varmistaminen koulutuksessa on kivunnut yhtäältä erinomaiseksi tavaksi kehittää toimintaa ja tuloksia, mutta myös toisaalta tavaksi tuoda trendikkäitä työkaluja korkeakouluihin.  

Toiminnan kehittäminen on tärkeää ja merkki hyvästä, oppivasta ammattikorkeakoulusta. Maailma muuttuu vauhdilla ja esimerkiksi 1980- ja 1990-luvuilla kehitellyt teoriat tietoyhteiskunnasta ja tietotaloudesta ovat nousseet keskeisiksi tavoiksi yrittää ymmärtää monimutkaista yhteiskuntaa. Trendikkäiksi korkeakoulupolitiikan työkaluiksi on muodostunut esimerkiksi juuri laadunvarmistus ja rahoituksessa tuloksellisuusindikaattorit, jotka pyrkivät virtaviivaistamaan korkeakouluja ennalta määrättyjen indikaattoreiden suuntaan. 

Vaikka kyseessä ei ole korkeakoulualan opintoihin liittyvä harjoitteluni, ajattelin kuitenkin harrastaa työni ohella Oamkin toiminnan terveellistä kriittistä tarkastelua.  Mielestäni jokainen huomio ”laatupoikkeamasta” tai laatukulttuurin tietystä – hyvästä tai haasteellisesta – piirteestä on tärkeä. Näitä huomioita halutaan kuulla jokaisessa korkeakoulussa, jonka johto ymmärtää korkeakoulutuksen olevan niin monimutkainen ilmiö, että sen jatkuvaksi ymmärtämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä, oppimista ja uteliaisuutta. 

Hyvät oamkilaiset, ohessa kesän vinkkilistani kesälomaa odottaville! Toimii myös kesäloman aikana, jota tosin itse en pääse viettämään: 

  • Säilytä utelias ja tutkiva asenne niin usein kuin mahdollista 
    • Mikäköhän kukkalaji tämä on? Tarkistanpa! 
  • Kerro lähellä olevalle, jos tarvitset apua tai jokin asia vaivaa 
    • Excusez-moi , est-ce métro aller à Effeil tour? 
  • Päätä ainakin yksi tärkeä projekti loppuun asti, mutta älä yritä saada tehtyä kaikkea kerralla 
    •  Tänä kesänä luen sen kirjan loppuun. 
  • Kirjoita tärkeät huomiot ylös jatkotyöstöä varten 
    • Nyt otan kunnon yöunet, jotta jaksan koko vaelluksen hyvillä mielin. 
  • Päätä oppia ainakin yksi uusi asia ja yritä oppia se positiivisen ajattelun kautta 
    • Tänä kesänä opettelen soutamaan, jotta pääsen käymään naapurisaaressa kylässä! 
  • Murheita ja huonoja hetkiä sattuu kaikille, mutta niitä lievittää ystävällinen hymy  
    • Ai auto hajosi ja vesisade yllätti piknikkipäivän? Vesisadepäivän teehetki pelastaa! 🙂 

Jari-Pekka Kanniainen
Kesäopiskelijapalveluassistentti
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa

Sidosryhmäedustajana Oamkia auditoimassa – ”Ei muuta kuin hatusta kiinni ja eteenpäin!”

”Ulkopuolinen katsoo asioita eri vinkkelistä”. Se varmaan oli yksi peruste, miksi sain kutsun tulla mukaan Oamkin sisäiseen auditointiin. Virallisemmin sanottuna edustin Oamkin sidosryhmiä, omassa tapauksessani Oulun seudun koulutuskuntayhtymää Osekkia. Oamkilla ja Osekkilla on yhteistyötä ja yhteistä historiaa pitkältä ajanjaksolta. Ja Osekkin ylläpitämästä Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoista moni jatkaa opintojaan juuri Oamkissa.

Auditointi on siitä mainio menetelmä, että jos hallitsee sen tekniikan ja on käytettävissä asiankuuluvat materiaalit, niin pystyy kyllä auditoimaan kohteen kuin kohteen. Itselleni oli jo aiempaa kokemusta, joten sen pohjalta oli hyvä lähteä liikkeelle. Joku voisi kysyä, miksi lähteä toista organisaatiota auditoimaan, onhan sitä työmaata jo omassa talossa. Keskeinen syy pestin vastaanottamiseen oli oppiminen. Oppisin lisää auditoinnista, joka hyödyttäisi omaa työtäni ja organisaatiostani. Oppisin myös Oamkin toiminnasta ja laadunhallinnasta. Ja kyllähän meidän toimijoiden ja organisaatioiden tulee tehdä yhteistyötä myös tällä tavalla – ”vuoroin vieraissa”.

Pääsin ryhmään, joka sai auditointikohteekseen Oamkin uudet palveluyksiköt. Hyvä kohde – päästiin selvittämään, mikä on niiden laadunhallinnan tilanne tässä uudessa tilanteessa. Saimme hyvät eväät työskentelyyn ja laatuleipuri-Sari kaitsi meitä eteenpäin. Meillä oli käytettävissä kirjallista materiaalia palveluyksiköistä ja muualtakin, niiden avulla pystyimme määrittämään auditointikysymyksemme. Kaikkea ei pidä kysyä, varsinkaan itsestään selvyyksiä.

Meillä oli mainio ryhmä, jossa oli sopivasti erilaisia ihmisiä, ja onneksi mukana oli myös opiskelijoiden edustaja. Kysymykset sun muut valmistelut saatiin kyllä tehtyä – ja ajoissa. Sitten koitti se suuri päivä: palveluyksiköistä valittujen henkilöiden haastattelu. Uskallan sanoa, että päivä oli mielenkiintoinen, antoisa ja mikä parasta – haastateltavat olivat mukana samassa veneessä. Keskustelut olivat avoimia ja tilaisuuksissa oli hyvä henki. Kiitos vielä kerran haastateltaville!

Jos haastattelu oli mukavaa, niin on tunnustettava, että raportin laatiminen olikin jo työläämpään. Miten löytää juuri keskeimmät vahvuudet, kehittämistarpeet ja hyvät käytänteet? Tässä tuli esille oman auditointiryhmän tärkeys ja vahvuus: kun jokainen kantoi kortensa ketoon, niin raportti kyllä valmistui – hyödynnettäväksi kehittämistyössä. Kehittämiskohteiden lisäksi tulee ehdottomasti huomioida siinä oleva vahvuudet ja juhlistaa niitä porukalla vaikka kahvikupposella nisun kera.

Tulokset löytyvät raportista, mutta yksi asia pisti erityisesti silmääni, positiivisessa mielessä, eli henkilöiden kehittämismyönteisyys. Halutaan kehittää omaa työtä ja oman yksikköä eteenpäin. Homma ei ole henkilöstöstä kiinni! Ei muuta kuin hatusta kiinni ja eteenpäin!

Suunnittelija, laatukoordinaattori Sauli Alaruikka, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Opiskelijat laatuleipureina

Opiskelijat laatuleipureina

Opiskelijoiden merkitys Oamkin laatujärjestelmässä on suuri, koska me opiskelijat annamme kaivattua näkökulmaa laadunhallintaan ja koulutuksen kehittämiseen. Laatu ei ole vain irrallinen käsite, vaan se koskettaa meidän opiskelijoiden jokapäiväistä arkea. Esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen laatu sekä tilojen ja laitteiden toimivuus ovat asioita, joita opiskelija kohtaa päivittäin. Asiaa ei luultavasti tule ajateltua kovinkaan paljon, jos ja kun kaikki toimii. Epäkohtia huomatessa ehkä kuitenkin alkaa miettimään, että pitäisikö ja voisiko asiasta kertoa eteenpäin.

Miten me opiskelijat sitten toimimme laatuleipureina? Oamkin palveluihin, opetuksen laatuun ja oman tutkinto-ohjelman kehittämiseen voi jokainen opiskelija vaikuttaa useilla eri keinoilla. Näitä keinoja ovat esimerkiksi omassa tutkinto-ohjelmatiimissä opiskelijaedustajana toimiminen, vuosittaiseen opiskelijakyselyyn ja muihin kyselyihin vastaaminen, sisäisiin auditointeihin osallistuminen sekä opintojaksopalautteen ja suoran palautteen antaminen omalle tutkintovastaavalle tai opintojakson opettajalle. Kaikenlainen aktiivisuus on siis toivottavaa.

Ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus onkin oman tutkinto-ohjelmatiimin opiskelijaedustajana toimiminen. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat osa Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää ja näissä tiimeissä me opiskelijat pääsemme aidosti vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen. Tiimit koostuvat tutkintovastaavasta sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäyhteistyökumppaneiden (esimerkiksi alumnien) edustajista. Tutkinto-ohjelmatiimien tehtävänä on kehittää tutkinto-ohjelmien sisältöä ja rakennetta. Nämä tiimit mahdollistavat opiskelijapalautteen antamisen ja sen asianmukaisen käsittelyn.

Opiskelijakunta OSAKO järjestää vuosittain maksuttomia tutkinto-ohjelmatiimien jäsenkoulutuksia, joihin voivat osallistua kaikki tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat, niin uudet kuin vanhatkin toimijat. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää meitä opiskelijoita toimimaan edustamistehtävässämme entistä paremmin. Viimeksi tällainen koulutustilaisuus pidettiin 30.3 Arkkitehtikillan kiltalolla ja paikalla oli lähes 30 opiskelijaedustajaa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa tietoa OSAKOn edunvalvonnasta ja vierailijoiden puheenvuoroja asiaan kuuluvista aiheista, kuten kokoustekniikasta, opiskelijaedustamisesta sekä tutkinto-ohjelmatiimien toiminnasta. Opiskelijaedustamisesta on myös 3 op:n opintojakso, johon tämä koulutus sisältyy.

 Entä mitä muuta OSAKO tekee tutkinto-ohjelmatiimeihin liittyen? OSAKO koordinoi opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen tutkinto-ohjelmatiimeissä ja osana tätä tehtävää OSAKO nimeää tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat hallituksen kokouksissa joka toinen viikko ja pitää yllä jäsenrekisteriä. Lisäksi OSAKO vierailee eri tutkinto-ohjelmatiimeissä, pitää KOKE-tiimiä, rekrytoi uusia opiskelijaedustajia ja tiedottaa tiimien toimintaan liittyvistä asioista.

Ollaan siis aktiivisia opiskelijoita ja kerrotaan mielipiteemme. Tehdään yhdessä Oamkista Suomen paras ammattikorkeakoulu opiskella!

 Tanja Savolainen, OSAKOn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

Sisäinen viestintä ja Heimon kehittäminen tärkeitä kehityskohteita

 Olin mukana Oamkin sisäisessä auditoinnissa haastattelijana, mikä oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Se oli hyvä näköalapaikka Oamkin nykytilaan ja antoi uusia ajatuksia muun muassa sisäisen viestintämme kehittämiseen. Sisäisen viestinnän välineistä erityisesti Heimo nostettiin esille tärkeänä kehittämiskohteena. Onneksi sen kehitystyö on jo hyvällä mallilla käynnissä ja suunnittelun tuloksia on tulossa henkilöstölle nähtäville vielä tämän kevään aikana.

 Auditoinnissa sisäinen viestintä koettiin laajemminkin kehittämiskohteeksi.  Haastatteluissa nousi esille, että keinoja avoimempaan viestintään on tarpeen pohtia. Erityisesti ylimmältä johdolta kaivattiin avoimempaa viestintää.  Avoin vuorovaikutus edistäisi yhteisöllisyyttä ja kehittäisi osaltaan myös yhteisen tekemisen ja kehittämisen kulttuuria. Kehittämiskohteissa nousi esille myös henkilöstön osallistamisen ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Heimossa tärkeintä on laittaa perusasiat kuntoon

Heimon kehittämistyöhön pyritään osallistamaan henkilöstöä mukaan, jotta saadaan mahdollisimman moniulotteinen näkemys kehittämistarpeista ja löydetään niihin hyviä ratkaisuja. Kehittämistyöpajamme ja henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että tärkeintä Heimossa on tällä hetkellä kehittää Heimon sisällön löydettävyyteen käytettävyyteen ja sisällön laatuun liittyviä asioita. Kohtuullisen tärkeinä nähtiin myös yhteisöllisyyteen, yhteiseen kulttuuriin ja jakamiseen liittyvät kohteet. Tärkeintä on siis ensin laittaa perusasiat kuntoon ja tarjota käyttäjille ajankohtaista sekä oman työn kannalta hyödyllistä tietoa. Sen jälkeen siirtyä kehittämään yhteisöllisiä ja vuorovaikutuksellisia elementtejä.

Mitä yhteisöllisyys ja vuorovaikutus introissa on nykyään?

Nykyään puhutaan paljon sosiaalisesta intranetistä. Intranet on sosiaalinen silloin kun se perustuu yhteisölliseen viestintään ja tukee työntekijöiden välistä tavoitteellista yhteistyötä seuraavilla keinolla:

  1. Laajojen käyttöoikeuksien ansiosta työntekijöillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja sisällön tuotantoon.
  2. Intrassa hyödynnetään yhteisöllisiä ominaisuuksia kuten kommentointi, blogit, sosiaaliset verkostot, wikit, tagit, kirjanmerkit ja feedit.
  3. Yhteisölliset toiminnot ovat käytössä ja käyttäjien tekemästä sisällöstä tehdään nostoja intran etusivulle.
    Lähde http://www.sosiaalinenintranet.fi/tietoa/

 Perinteinen intranet on yksisuuntainen tiedotuskanava, kun sosiaalisen intran ytimessä ovat ihmiset ja heidän tuottama sisältö ja vuorovaikutus. Tiedon nopean muuttumisen vuoksi uusin ja hyödyllisin tieto syntyy usein toisilta käyttäjiltä.

Mitä sosiaalisuus ja vuorovaikutus voisivat olla Heimossa?

Heimossa on jo käytössä sosiaalisia ominaisuuksia kuten blogit ja kommentointimahdollisuus sekä sen lisäksi henkilöstömme tuottaa sinne jo runsaasti tietoa kuten uutisia ja sisältösivujen tietoa. Tässä olemme askeleen edellä monia muita suomalaisia korkeakouluja. Kehitettäviä ominaisuuksia voisivat olla oman osaamisen ja kokemusten jakaminen sekä Oamkin yhteisten asioihin osallistuminen ja vaikuttaminen. Niiden kehittäminen ei ole pelkästään välineestä kiinni vaan vaatii myös organisaation toimintatapojen ja kulttuurin muutoksia. Kuten auditoinnissakin kävi ilmi, tällä hetkellä organisaation tiedottaminen vaikuttaa yksisuuntaiselta: ylhäältä alaspäin. Nähtäväksi jää millainen tahtotila organisaatiollamme on viestinnän ja sen välineiden kehittämiseen tulevaisuudessa sekä kuinka vuorovaikutteiseen ja avoimeen suuntaan haluamme kehittyä.

Heimon kehittämisen blogia voit seurata Heimon herätyksestä.

Virpi Ilmakangas
Viestintäsuunnittelija, jonka päävastuualueella on sisäinen viestintä

Laatukiertue Teuvo Pakkalan kadun kampuksella

Laatukiertue saapui Teuvo Pakkalan kadun kampukselle torstaina 11.2.2016. Heti aamusta työn touhussa, Oamkin sermiä kasaamassa ovat Tanja, Tomi, Jaakko ja Marianne.

 

Kaikki valmiina: sermi kasattuna ja kahvit keitettynä.  Osakolaisten Tanjan ja Tomin sekä Otron Jaakon työnkuva vaihtui Otron laatukahvin tarjoiluun, kysymyksen: ”Oletko jo vastannut opiskelijakyselyyn?” -tahdittamana.


 

Vastauksena kuului useammalta, siihenkö ”Jouko wants to know”? Hienoa huomata, että opiskelijat tietävät mistä puhutaan.


Kahvikupposten ääreltä löytyi kyselyyn jo vastanneita liiketalouden tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.


Inkeri Hedemäki
Lliiketalouden laatukoordinaattori