Oulun ammattikorkeakoulun rehtorin blogi.

Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Paljon on ehtinyt tapahtua siitä, kun viimeksi ehdin päivittää blogia.

Merkittävin asia on varmasti se, kun Oamkin hallitus päätti perusteellisen selvitystyön ja harkinnan jälkeen hyväksyä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) tekemän vuokrasopimustarjouksen. Näin ollen siirrymme kahden kampuksen malliin Oulussa. Pääkampus tulee olemaan Linnanmaalla, jonne Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset siirtyvät. Kontinkankaan kampus jatkaa toimintaansa nykyisellä sijainnillaan; myös sosiaali-terveysalan kehittymisen edellytykset on turvattava. Olen erittäin tyytyväinen kampuspäätökseen, sillä Linnanmaan yhteiskampuksesta hyötyy koko Oulun seutu ja Pohjois-Suomi.

Jäitä hattuun kampusselvityksessä!

Oamkin kampusratkaisua on käsitelty vähän väliä mediassa; viimeksi torstain Kalevassa esitettiin Huikarin uusimmat visiot. Ehkä on syytä kerrata pari asiaa: teemme asiantuntevan tilakonsultin vetämänä selvitystä tulevaisuuden tilatarpeestamme, tavoitteenamme on edelleen kahden kampuksen malli – joko Kontinkangas-Kaukovainio tai Kontinkangas-Linnanmaa. Tavoitteenamme on, että Oamkin hallitus voisi huhtikuun kokouksessaan päättää kampusratkaisusta. Ratkaisun hallitus tekee toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen pohjalta, Oamkin edun näkökulmasta, itsenäisesti. Oli ratkaisu kumpi tahansa, ammattikorkeakoulun niukkeneva talous on varsin voimakkaasti vaikuttava tekijä; tilakustannukset eivät saa kasvaa tilanteessa, jossa joudumme sopeuttamaan toimintaamme talouden ehdoilla. Olemme juuri toimittaneet päivitetyn strategiamme vuosille 2017-20 opetus- ja kulttuuriministeriöön. Strategiassamme ilmoitamme säilyttävämme nykyisen koulutusalatarjontamme. Joten kampusratkaisussamme otamme huomioon kaikkien koulutusalojemme tarpeet, punniten kuitenkin Oamkin kokonaistoiminnan etua ensisijaisesti. Uskon, että tilatiivistysselvitys osoittaa, että pärjäämme noin 20% vähemmillä tiloilla tulevaisuudessa, huomioiden modernien oppimisympäristö- ja teknologiaratkaisujen mahdollisuudet.

Kampusratkaisua odottaessamme suosittelen, että teemme kukin perustyötämme edelleen hyvin, kehittäen toimintaamme. Tämä on tärkeää, jotta kykenemme vastaamaan modernin oppimisen haasteisiin ja pärjäämme entistä paremmin korkeakoulujen välisessä kilpailussa.

Hyvää työtä!

Näin juhannuksen aaton aattona – ja oikeaa kesää odotellessa – haluan kiittää henkilöstöämme hienosta työstä, joka tuottaa jatkuvasti hyvää tuloksellisuutta. Tutkintomäärämme kesäkuussa on 100 parempi kuin vuonna 2014 vastaavana aikana. Erityinen ilonaihe on edelleen 55 op suorittaneiden määrä. Ammattikorkeakouluarviointeja tekevä Jukka Jonninen toteaa tuoreessa mittariraportissa: ”Oamk on amk:n kokoon suhteutettuna jälleen paras 55 op suorittaneissa ja sen etumatka muihin on kasvanut erittäin suureksi.” Huikeaa! Korkea luku tässä ennakoi hyvää tutkintomäärää lähitulevaisuudessa. Kuten muistamme nämä kaksi tekijää, tutkintomäärä ja 55 op suorittaneet, ovat tärkeimmät tuloksellisuuskriteerit; yhteinen painoarvo on 70%. Lisäksi, huolimatta Oulun haastavasta työllisyystilanteesta, työllistyminen valmistumisvaiheessa on 67%, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vielä yksi ilonaihe: opiskelijapalautteessa olemme kolmanneksi paras amk. Onhan meillä haasteellisiakin alueita, mutta iloitaan nyt näistä ilonaiheista, koska arvostan juuri nämä mittarit korkealle. Ja noihin haastealueisiin tartumme innolla ja uudella organisaatiorakenteella heti kesälomien jälkeen. Hyvää Juhannusta ja Aurinkoista Kesää!

Kehityskeskusteluissa on vastuu jokaisella

Olemme uudistaneet kehityskeskustelumme käytänteet. Jatkossa kehityskeskustelu sisältää henkilökohtaisen ja ryhmäkohtaisen osuuden. Tavoitteena on saada kehityskeskusteluista toimivampia ja hyödyllisempiä.

Olen saanut palautetta siitä, että aiemmin käytössä ollut kehityskeskustelulomake on koettu kahlitsevana ja raskaana – jopa hyödyttömänä. Tällaiset kehityskeskustelut eivät palvele ketään. Oamk voi kehittyä vain jokaisen työntekijän roolia ja panosta kehittämällä ja hyödyntämällä. Esimiesten merkitys korostuu, sillä heidän on osattava jalkauttaa yhteiset kehittämistehtävät jokaisen työntekijän vastuualueelle sopiviksi. Työntekijät voivat puolestaan miettiä, miten he voivat omalla työllään vastata kehittämishaasteisiin.

Keskusteluiden on johdettava yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin, tästä huolehtivat niin työntekijä kuin hänen esimiehensä. Strategiamme sekä siihen lisätyt tämänhetkistä toimintaympäristömme tilaa kuvaavat tarkennukset ovat hyvä keskusteluiden lähtökohta, erityisesti ryhmäkeskusteluissa. Yhdessä hallituksen ja johtoryhmän kanssa tarkentamamme strategiakalvot ovat kaikkien esimiesten käytettävissä.

Asiantuntijaorganisaatiossa en halua sanella täsmällistä tapaa, miten kukin esimies ja alainen keskustelut käyvät. Itse aloitan kehityskeskustelut hallintoyksikössä ja johtoryhmässä tunnin mittaisella ryhmäkeskustelulla. Sen jälkeen käyn puolesta tunnista tuntiin kestävän henkilökohtaisen keskustelun jokaisen kanssa. Sen tukena on Elbitistä löytyvä kehityskeskustelulomake, jonka olen avannut työntekijän täytettäväksi etukäteen. Keskustelun aikana kirjaan siihen esiin nousseet asiat. Keskustelun päätteeksi molemmat hyväksymme ja allekirjoitamme lomakkeen.

Mallini on esimiesten vapaasti hyödynnettävissä – tai jokainen voi keksiä itselleen sopivan tavan. Tärkeintä on, että kehityskeskustelut eivät jää sanahelinäksi. Tehdään niistä yhdessä dynaamisia kokonaisuuksia, jotka, paitsi kehittävät organisaatiotamme, koetaan hyödyllisiksi kunkin henkilön osalta.

Muy bien, muy bien!

Suoritimme vastikään turvallisuus- ja hyvinvointikyselyn. Näiden asioiden kartoitus on lakisääteinen velvoitteemme – toki tapa, miten se tehdään voi vaihdella. Ilahduttavasti kyselyyn vastasi kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Tulemme toistamaan kyselyn, osin vaihtuvin painotuksin, muutaman kuukauden kuluttua. Kyselyn tulokset pyritään analysoimaan nopeasti; perusperiaatteena on, että esimiehen vastuulle jää toimenpiteistä vastaaminen.


Oamkin tilanteessa on selvää, että keväällä käyty iso yt vaikuttaa kyselyn vastauksiin. Koska yt:hen jouduttiin aika lailla meistä riippumattomista syistä – eikä kukaan tällaisessa tilanteessa erityisesti viihdy, ei pidä sortua liian vahvaan itseruoskintaankaan tulosten perusteella. Tulosten tulkinnassa on huomioitava yksilöiden reagoinnin erot, samoin se, mihin yksiköihin yt:n vaikutukset voimakkaimmin kohdistuvat.


Usealla kyselyllä etsitään trendiä, nähdään yt:stä toipumisen eteneminen; samoin nähdään, paranevatko havaitut kehittämiskohteet. On tärkeää, että kyselyn tulokset johtavat toimenpiteisiin. Työhyvinvointiin liittyvien palautteiden osalta on järkevää, että nousseita asioita otetaan seurantaan. Turvallisuuteen vaikuttavat asiat on luonnollisesti otettava käsittelyyn välittömästi – toki arvioiden todellinen turvallisuusriski. Myös hyvät aloitteet kannattaa huomioida ja hyödyntää.

 

Otsikon lausahdus tuli mieleeni, kun palasin Espanjan Torremolinoksen lämmöstä Ouluun syyslomaviikon perjantaina; se oli se lumituiskupäivä. Raskaasta yt-vuodesta huolimatta toivon työssä viihtymistä sekä innostunutta työotetta kaikille!

Onko amk valmis vastaanottamaan peruskoulun ketterät koodaajat?

Digitalisoituminen muuttaa työ- ja elinkeinoelämää vauhdilla; business voi kadota alta tai uusi syntyä ihan hetkessä. Charles Darwin jo aikanaan totesi: ”Voittajia eivät ole vahvimmat, vaan ne, jotka sopeutuvat nopeimmin muuttuneisiin olosuhteisiin”. Professori Michael Tushman Harvardista on todennut: ”Toimintaansa hyvin hoitava ja sitä jatkuvasti parantava yritys ajautuu varmuudella ongelmiin.”  Tämä tarkoittaa sitä, että koska strategiat vanhenevat vauhdilla, niihin ei tule liian tiukasti ”hirttäytyä”. Toimintatapa, jolla organisaatio voi tässä tilanteessa selviytyä, perustuu ketteryyteen; puhutaan ns. gaselli-johtamisesta ja -toimintatavasta.

 

Mitä työelämä ja työnantajat sitten odottavat korkeakoulusta valmistuneelta?

OECD:n korkeakoulujen tilaa koskevassa tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen. Työnantajat arvostavat muutamia taitoja ylitse muiden: ammatillinen asiantuntijuus ja erityistietämys, ihmissuhdetaidot sekä kyky työskennellä monialaisessa tiimissä. Tiimissä tulee vallita lisäksi tiimitasapaino, eli jokaisella tiimin jäsenellä ei tule olla samoja taitoja, vaan he täydentävät toisiaan.

 

Digitalisoituminen asettaa kovat haasteet opettajan työlle. Opettajien työnkuva on murroksessa; koulutus- ja verkkoteknologia sekä sosiaalinen media ovat vahvasti tunkemassa opetuksen maailmaan. Peruskoulussa otetaan koodaaminen opetusohjelmiin vuonna 2016 jo alaluokilla (Kauppalehti 9.6.2014). Tavoitteena Oamkissa käynnistetyssä opintosuunnitelmien uudistuksessa on oppimisen laadun parantaminen ja digitalisoituvan maailman mahdollisuuksien ja tarpeiden huomioiminen oppimisessa ja sen sisällöissä, samalla lisäten työelämäläheisyyttä ja parantaen vuorovaikutusta, joustavuutta ja havainnollisuutta. Ammattikorkeakoulun on kyettävä ketterästi vastaamaan digitalisoituvan maailman haasteeseen; koodaavat nuoret ovat kohta täällä!

Pidä huolta itsestäsi

Yt:t herättävät aina tunteita – enimmäkseen negatiivisia. Ne tuovat pelkoa, epäluuloisuutta, huhuja ja tärkeimmän kysymyksen: Kuinka minun käy? Näitä kysymyksiä on pohtinut jokainen oamkilainen tänä keväänä. Huolipuheet ovat olleet jokapäiväisiä, miten työni jatkuu, ketä irtisanotaan ja kuinka pitkiä lomautuksia on tulossa.

Tiukka taloustilanne edellyttää rakenteiden ja toimintatapojen muutoksia. Huonoissa ajoissa sanotaan piilevän uudistumisen mahdollisuus, ja siihen on uskominen. Pelon ilmapiirissä on vaikea nähdä erilaisia mahdollisuuksia, ja yleensäkin sellainen luo näköalattomuutta.

On hyvä muistaa, ettei henkilöstön osaaminen ole kadonnut minnekään. Omaa tulevaisuuden uskoa ei ole syytä menettää. Omaa osaamistaan kannattaa päivittää aina, ja uuden opiskeleminen lisää myös uusia työmahdollisuuksia.

Sekin on muistettava,  että henkilöstön vähentämiseen liittyvät  neuvottelut ovat yksi yt-lain menettelyistä, mutta eivät lain ja yhteistoiminnan koko sisältö. Yhteistoiminnassa on kysymys myös organisaation ja henkilöstön merkittävästä hyvinvointitekijästä. Yhteistoiminta tarkoittaa jatkuvan muutoksen ennakoivaa hallintaa.

Ajattelen, että aina on pidettävä huolta omasta hyvinvoinnistaan; erityisesti raskaina aikoina. Olin viikon lomalla: golffasin, leikin lastenlasten kanssa ja nautin hyvästä ruuasta. Toivon, että jokaisella olisi mahdollisuus irrottautua hetkeksi työstä ja kerätä voimia. Itsekin olen kokenut menneen kahden kuukauden työjakson yhdeksi työurani kuluttavimmista – ja prosessi jatkuu vielä tovin intensiivisenä ennen lopullisia päätöksiä. Sen jälkeen katseet tulee suunnata tulevaisuuteen ja hakea uutta energiaa kesäkaudelta.

Tulevat irtisanomiset ovat raskaita kaikille osapuolille – raskaimpia asioita, mitä työelämässä voi kohdata. Ne eivät ole vain numeroita vaan ihmisiä. Se helpottaa, että näkemykseni mukaan joka tasolla on tehty, paitsi Oamkin kokonaisedun kannalta hyvää, myös inhimilliset näkökohdat huomioivaa valmistelutyötä.

Toivon jaksamista ja positiivista tunnetta jokaiselle – kaikesta huolimatta!

Jouko Paaso

Haasteiden ratkaisuun hyvässä tuloksellisuusvauhdissa

Hyvää vuoden 2014, ensimmäisen Oamkin itsenäisen yhtiövuoden, jatkoa! 

Vuosi 2013 jää historiaan hienona tuloksellisuuden parantamisen vuotena. Näyttää, että olemme paras ammattikorkeakoulu kaikissa kolmessa tärkeimmässä, eli eniten rahoitukseen vaikuttavassa, tuloksellisuusmittarissa. Erityisesti vuoden 2013 loistavalla tuloksellisuudella on vaikutusta rahoitustilanteeseemme vuosina 2015 -2017. Kiitokset koko henkilöstölle hienosta tuloksellisuudesta; teidän kanssanne on hienoa kehittää!

Ammattikorkeakoulujen rahoitusleikkaukset iskevät Oamkiin tiukimmin vuosina 2014  – 2015. Tällä hetkellä olemme toinen niistä ammattikorkeakouluista Suomessa, Laurean ohella, joka ei ole käynyt sellaista yt-menettelyä, jossa tavoitteena on tuotannollis-taloudellisin perustein vähentää henkilöstöä. Talouden leikkaustarve Oamkissa vuositasolla on näillä näkymin noin 2,5 M€ verrattuna vuoden 2013 budjettiin. Osakeyhtiön hallitus joutuu lähiaikoina päättämään talouden sopeutustavasta.

Emme voi tuudittautua siihen, että nyt saavutettu tuloksellisuuden parannus ja siitä seuraava rahoitustilanteemme paraneminen jatkuisi itsestään selvyytenä – muutkin amkit kyllä parantavat. Meillä on monia kehittämishaasteita, joihin yhtiömuotoinen toiminta antaa erinomaisen maaperän. Yksi tällainen on eOppimisen laajamittainen käyttöönotto ja hyödyntäminen.

Tältä pohjalta on hyvä jatkaa, mutta perinteiset menetelmät eivät enää riitä. Tarvitsemme rohkeutta ja innovatiivisuutta joka tasolla. Tarvitsemme jatkossakin sitoutunutta otetta kehittämiseen, jotta hieno kehitystrendi jatkuu ja kykenemme vastaamaan tulevaisuuden kovenevaan tuloksellisuuskilpailuun – samalla kuitenkin huolehtien tärkeästä aluevaikuttavuustehtävästämme.

Pohjoisuus mahdollisuudeksi?

Vasta päivitetyssä strategiassamme olemme nostaneet pohjoisuuden Oamkin tulevaisuuden mahdollisuudeksi ja sen toiminnalle leimaa antavaksi piirteeksi. Sunnuntain Kalevassa oli artikkeli Norjan, erityisesti Pohjois-Norjan, työmahdollisuuksista. Kaivos-, öljyterminaali- ja kaasukenttähankkeiden vuoksi Pohjois-Norjaan otettaisiin heti 15 000 työntekijää. Koko Norjassa tarvittaisiin vuosittain 100 000 uutta työntekijää, joista pelkästään insinöörejä 10 000. Pulaa on insinöörien lisäksi erityisesti rakentajista, lääkäreistä, hoitajista, opettajista ja kuljetusalan ammattilaisista. Samaan aikaan Oulun seudulla on työvoiman ylitarjontaa johtuen Nokian ja sen alihankkijaverkoston tilanteesta, mutta yleisemminkin. Miten näiden asioiden ratkaisut olisivat järkevästi kytkettävissä toisiinsa?

Yksilön kannalta mahdollisuus työllistyä Norjaan on tietysti positiivinen asia. Kalevan artikkelin mukaan, ammattitaidon lisäksi vaaditaan kohtuullinen ruotsin kielen osaaminen. Laajemmin tarkasteltuna ei ole järkevää, että suuntaisimme koulutusta puhtaasti Norjan tai Pohjois-Norjan työvoimatarpeiden pohjalta. Se, että etsittäisiin Pohjois-Norjan ja Norjan tarjoamista mahdollisuuksista mallia, joka realisoituisi uusina elinkeino- ja työelämän aktiviteetteina Oulun seudulla, tuntuisi paljon tarkoituksenmukaisemmalta lähestymistavalta. Tähän ratkaisuun tarvitaan uskoakseni laajaa eri toimijoiden yhteistyötä. Näitä toimijoita ovat Oamkin lisäksi, Business Oulu, työvoimaviranomaiset, rahoittajatahot sekä tietysti yrittäjät.

Tähän haasteeseen vastaaminen tarjoaa kullanarvoisen tilaisuuden Oamkille ja Oulun seudulle. Ratkaisu edellyttää Oamkissa, paitsi koulutussisältöjen ja -menetelmien suuntaamista ja kehittämistä, järkevän koulutusviennin mahdollistavia koulutusteknologiaa hyödyntäviä oppimisen mahdollisuuksia. Samoin tarvitaan kehittämistoiminnan ja kv-aktiviteettien kohdentamista haasteeseen vastaamiseen. Uudet innovatiiviset ratkaisut ovat tervetulleita!

 

Sinut on haastettu: ryhdy ystäväksi!

Aito kansainvälistyminen on haasteellista niin oamkilaisille kuin muillekin suomalaisille. Haasteellista on myös ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen elämään Oulussa. Oamkissa on tänäkin syksynä aloittanut noin 90 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joille vieras kieli, kulttuuri ja ilmasto ovat haaste, jonka edessä voi yksin tuntua kovin voimattomalta. Oamkin ja opiskelijakunnan toive on, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat voisivat kokea Oulun kodikseen. Opinnot toki ahmaisevat suuren osan opiskelijoiden ajasta ja energiasta, mutta todellinen kotoutuminen vaatii tuekseen myös muuta. Elämää kun on myös koulun seinien ulkopuolella.

Mikäpä edistäisi oululaistumista paremmin kuin paikallinen ystäväperhe, jonka kanssa opiskelija pääsee tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin opiskeluympäristön ulkopuolella? Ja mikä voisikaan olla meille oululaisille piristävämpää talvisen arjen keskellä, kuin tuulahdus muilta mailta? Aina kansainvälisyys ei vaadi kaukomatkoja. Maailma asuu myös Oulussa.

Ystäväperhetoimintaa on ollut monissa korkeakouluissa jo vuosia, ja tänä vuonna myös Oamk liittyy tähän joukkoon. Idea on varsin yksinkertainen: perhe ja opiskelija viettävät silloin tällöin aikaa yhdessä, toisiinsa ja toistensa kulttuureihin tutustuen. Kielitaito kehittyy, maailmankuva avartuu ja Oulusta ja Oamkista tulee taas asteen verran avoimempi ja kansainvälisempi paikka.

Itselläni tulee mieleen kokemus nuorkauppakamarireissulta parinkymmenen vuoden takaa Sveitsin Genevessä. Home hospitality -illassa pääsin vaimoni kanssa tutustumaan sveitsiläisen perheen elämään muutaman muun ulkomaalaisen kanssa. Sattumoisin vuorokauden vaihtuessa koitti oma syntymäpäiväni. Tämän kuullessaan talon isäntä innostui kestitsemään seuruettamme ”ihan viimeisen päälle”; yöstä muodostui ikimuistettava!

Ystäväperhehaku on käynnissä parhaillaan. Voisiko sinun perheesi kutsua kansainvälisen opiskelijan ystäväkseen? Tehdään tästä koko Oamkin yhteinen kampanja ystävyyden ja avoimuuden puolesta!

Toiminnasta voi lukea lisää osoitteista heimo.oamk.fi/ystavaperheet ja oamk.fi/ystavaperheet. Hakuaika päättyy 18.11.2013.