Onko tietoteknologian aika Oulussa ohi?

Viime viikon Nokia-uutiset ovat aiheuttaneet hämmennystä Suomessa ja Oulun seudulla, koska Nokia tuotekehityksessä Oulussakin on tuhansia työntekijöitä. Torstain Kalevasta luin, että tietotekniikasta ei ole enää Oulun seudun veturiksi. Jos katsotaan tietoteknistä teollisuutta kapeakatseisesti, näin voisi ollakin: tietoteknisten ”värkkien ja hilavitkuttimien” kehittämisen merkitys ja painoarvo Oulun seudulla voi toki pienetä. Mutta kuka oikeasti on sitä mieltä, että tietotekniikan rooli maailmassa, työelämässä ja elämässä yleensä vähenee, ei varmasti kukaan. Maailmahan suorastaan huutaa tietotekniikkaan pohjautuvia palveluja ja sovelluksia!

Mitä sitten pitäisi tehdä? Tulisi tosissaan tarttua sovellusten ja palvelujen kehittämiseen – siihen, miten tietotekniikan avulla voidaan kehittää eri substanssialojen työprosesseja ja liiketoimintamalleja. Siis siihen, mikä on tietotekniikan tuottama lisäarvo, mitä se mahdollistaa. Jotta tämä voisi onnistua, on usein muutettava koko toimintaprosessia. Tämä tarkoittaa monialaisen osaamisen yhteen kytkemistä, eri alojen substanssiosaajien yhteistyötä. Olen ollut nyt puolitoista vuotta mukana Oulu innovaatioallianssin johtoryhmässä. Innovaatioallianssi pyrkii tukemaan ns. innovaatiokeskittymien muodostumista, mistä taas kehittyisi uutta yritystoimintaa tai olemassa olevien yritysten uusia toimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Silmiinpistävää toiminnassa on yritysten vähäinen läsnäolo innovaatioallianssin aktiviteeteissa. Yritetäänkö Oulussa edelleen ratkoa uutta haastetta vanhoin eväin? Miten saada eri alojen osaajat kohtaamaan, jotta Oululle löytyisi uusi suunta?  Käsittääkseni tietotekniikan soveltaminen ja siihen pohjautuvat palvelut on edelleen valtava mahdollisuus Oululle.

Mitä tämä tarkoittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun koulutustoiminnassa? Suoraviivainen johtopäätös on luonnollisesti se, että elinkeinoelämän muutosprosessi luo koulutuskysyntää. Näen muutoksen kuitenkin laaja-alaisempana. Strategiassamme on mainittu keskeisenä menestystekijänämme monialaisuuden hyödyntäminen. Meidän koko koulutusprosessimme tulisi uudistaa huomioiden edellä kuvaamani yhteiskunnan muutostrendit. Koulutuksesta tulisi tehdä projektimaista; projektien tunnuspiirteinä tulisi olla ammattikorkeakoululle määritellyn profiilin mukaisesti työelämäläheisyys, ammatillisuus, monialaisuus, TKI-toiminnan ja oppimisen integrointi, työelämän kehittämistarpeet (erityisesti pk-yritykset), kansainvälisyys, virtuaalisuuden ja sosiaalisen median hyödyntäminen.  Työelämä haluaa meiltä käytännönläheisyyttä. Tässäpä sitä haastetta onkin!

Uskon, että koulutusyksiköissämme on jo hyviä esimerkkejä siitä, miten näin jo toimitaan. Haasteena on saada toteutettua koulutusprosessin uudistus laajasti – miten saadaan motivoitua yksiköt toimimaan monialaisesti ja projektimaisesti yli yksikkörajojen. On aika käynnistää koko koulutusprosessin uudistaminen, huomioiden edellä kuvaamani kehitystrendit. Tämä on avaintekijä ammattikorkeakoulun tärkeässä ja jatkuvasti korostuvassa aluevaikuttavuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.