Työhyvinvointi ja laatu

Olin laatukoulutuksessa viime torstaina. Koulutuksen teemana oli oppimisen laadun seuraaminen. Ilokseni huomasin, että yhdeksi oppimisen laatuun vaikuttavaksi tekijäksi oli nostettu työhyvinvointi. Tartuin siihen välittömästi ja keksin viimein aiheen tälle kirjoitukselleni.

Työhyvinvointiinhan vaikuttaa lukematon määrä erilaisia tekijöitä, niin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia kuin henkisiäkin.  Pallojakin on siis liikkeellä useita. Niitä riittää niin johtajille, esimiehille, yhteistoimintahenkilöstölle, työntekijälle kuin myös hänen työkaverilleen. Samoin mukana ovat mm. työterveyshuolto ja Oamkissa Oulun korkeakoululiikunta. Tässä keskityn vain kahteen noista, esimiehen ja työntekijän palloon.

Kaikki OSEKK:ssa toimivat esimiehet ovat yhtä koulutuspäivää vaille saaneet Suunta 2015 -esimieskoulutuksen. Suunnan lisäksi OSEKK on järjestänyt HR-infoja (siis human resources) mm. kehityskeskusteluista, tulossa olevasta esimiesarvioinnista sekä varhaisen tuen mallista. Kehityskeskusteluille oli Suunta –koulutuksessakin oma päivänsä. Ne ovatkin parhaillaan käynnissä tai ne on vasta käyty. Toivon mukaan esimiehet ovat käyttäneet saamiaan oppeja ja kehityskeskustelut ovat olleet antoisia sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta katsottuna. Siis työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan, työntekijä ja esimies ovat yhdessä asettaneet tavoitteet työntekijän työlle ja työntekijän osaamista on arvioitu tavoitteena tarvittavan osaamisen varmistaminen. Ja lisäksi molemmat ovat saaneet rakentavaa palautetta toiminnastaan.

Yksittäisten työntekijöiden työnkuvan selkeyden ja tavoitteiden asettamisen lisäksi esimiehen palloon kuuluu työnteon resursseista ja työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen sekä tietenkin työyhteisön johtaminen. Toimivassa työyhteisössähän tieto kulkee, yhteistyö sujuu, vuorovaikutus on avointa, ongelmista uskalletaan puhua, kaikki tietävät tehtävänsä ja kaikilla on hallittu työkuorma. Ja muistetaan tietenkin oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Työntekijän palloon puolestaan sisältyvät ennen kaikkea vastuun ottaminen omasta työstä, oman osaamisen kehittäminen, avoin vuorovaikutus työyhteisössä, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Kun kaikki työntekijät huolehtivat omalta osaltaan noiden asioiden toteutumisesta, kokonaisvaltainen hyvinvointi on koko työyhteisön jäsenten ulottuvilla.

Ja nyt päästään siihen laatuun. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa suunnitella ja kehittää toimintaansa, hän osallistuu ideointiin ja ottaa vastaan muiden ideoita työnsä ja yhteisen työn laadun parantamiseksi. Parhaimmillaan työstään innostunut työntekijä kokee työn imua ja työn iloa. Varsinkin silloin, kun työyhteisössä on huolehdittu hyvästä työilmapiiristä ja kaikilla on edellytykset työn imuun, laadukasta tulosta syntyy helposti!

Ja mikä Oamkin kannalta vielä on huomioitavaa, työn imu voi tarttua myös opiskelijoihin! Siis kun opettaja on innostunut työstään, ihmiset yhteistyössä kehittävät laadunvarmistusjärjestelmää ja sen myötä toimintaa, oppimisympäristöt ovat ajantasaisia ja tukipalvelut vastaavat asiakkaidensa tarpeisiin, opiskelijoidenkin olemassa oleva motivaatio säilyy ja kadoksissa oleva löytyy! Motivaation vaikutukset puolestaan jätän kullekin itse laskettavaksi ja työyhteisössä keskusteltavaksi 😀

Teija Harju, kirjaston laatukoordinaattori ja työyhteisövaltuutettu

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.