Hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa ammattikorkeakouluille

Tervetuloa kesälaitumilta sorvin ääreen! Mielelläni olisin näin uuden lukuvuoden kynnyksellä hyvinkin positiivinen ja kannustava, mutta taloushaasteemme ovat hallitusohjelman julkistuksen jälkeen niin merkittäviä, että ylitsevuotava positiivisuus olisi itsenä pettämistä.

Kirjoitin jo alkuvuodesta 2011, miten ammattikorkeakoulujen tulorahoituksessa tuloksellisuuden vaikutus tulee lisääntymään tulevina vuosina; on suunniteltu, että tulevaisuudessa opiskelijamäärän vaikutus olisi 50 %, ja tuloksellisuuden osuus 50 %. Tämän hetkisessä rahoituskäytännössä opiskelijamäärän vaikutus on 70 % vaikutus ja tutkintojen lukumäärän vaikutus 30 %. Vuonna 2009 Oamkista valmistui 1097 tutkintoa ja vuonna 2010 päästiin 1069 tutkintoon. Tutkintotavoite tällä 2012 päättyvällä sopimuskaudella on 1220 tutkintoa vuodessa. Heikko tutkintotuottavuus, eli läpäisy, on ylivoimaisesti tärkein tämän hetken tuloksellisuushaasteemme. Läpäisyprosenttimme on nippa nappa yli 50 %, kun opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite on 65 %. Myös tuloksellisuudessa yleensä olemme ammattikorkeakoulujen heikoimmassa kolmanneksessa.

Kesäkuussa julkistettu hallitusohjelma tarjoaa shokkihoitoa: ammattikorkeakouluilta leikataan 51 miljoonaa euroa! Edellä kertomieni tuloksellisuushaasteiden vaikutus tulevien vuosien talouteemme on oleellisesti pienempi – vaikka rahallisesti isoja ovatkin – kuin hallitusohjelman leikkaukset. Jos oletamme, että hallitusohjelman leikkaukset kohdistuvat tasaisesti 25 ammattikorkeakoululle, tarkoittaa leikkaustarve Oamkissa noin kolmea miljoonaa euroa vuoden 2010 budjetin tasosta. Tuloksellisuuden painoarvon lisäys edellä kuvaamallani tavalla – ja huomioiden Oamkin huonot tuloksellisuusluvut – tuo leikkaustarvetta lisää arviolta miljoonan. Yhteensä meitä odottaisi näin noin neljän miljoonan euron leikkaus vuoden 2010 budjettitasosta, euroina noin 50 miljoonasta 46 miljoonaan euroon vuonna 2015. Leikkausten kohdentamista amk-sektorille ei ole tarkemmin vielä täsmennetty; mennäänkö juustohöylällä, vai päästäänkö rakenteellisiin leikkauksiin, jotka tunnetusti ovat erittäin vaikeita. On kuitenkin aivan varmaa, että Oamkin talouden supistamistarve on miljoonia euroja vuoteen 2015 mennessä.

Leikkausten kohdentaminen amk-verkostossa kirkastunee syksyn kuluessa, emmekä hirveästi itse voi siihen vaikuttaa. Sen sijaan tuloksellisuuteen voimme vaikuttaa. Kykenemmekö siihen, vai vaivaako meitä ns. Mannerheimintie-syndrooma? Keksin tämän nimen käydessäni takavuosina parturissa Mannerheimintiellä Helsingissä; parturi maksoi noin kaksi kertaa sen, mitä normaalisti olin tottunut maksamaan – eikä ollut perustukanleikkuuta kummempi. Ymmärsin, että parturin hinnalla ei Mannerheimintiellä ole suurta merkitystä; asiakkaita riittää, vaikka entiset eivät uudelleen tulisikaan. Onko Oamkin heikon tuloksellisuuden taustalla samantyyppinen ilmiö; opiskelijoita riittää, koska Oulu on vetovoimainen paikkakunta?

Nyt on korkea aika tarttua toimeen; on aidon muutoksen aika!