Monthly Archive: syyskuu 2011

Painotuore auditointimateriaali

 
Kevään ja syksyn aikana koottu auditointimateriaali saatiin painosta viime viikolla. Viestintäpalveluiden taittama ja KalevaPrintin painama materiaali oli siisti ja tyylikäs. Uunituoretta kansiota tarkastelevat kuvassa graafinen suunnittelija Miia Törmänen sekä laatukoordinaattorit Sari Ahvenlampi ja Marianne Isola.
 
Paikalla oli myös Oamkin laadunvarmistustyötä koordinoiva vararehtori Risto Kimari. Edessä näkyy pino kansioita (yli 700 sivua, yli 3,900 kiloa), jotka ovat jo lähteneet auditointiryhmän tutustuttavaksi.
 

1,5 kilometriä erottaa, kirjasto yhdistää

1,5 kilometriä erottaa, kirjasto yhdistää

Yleisimpiä kysymyksiä Raahen korkeakoulukirjaston asiakkailta on viime keväänä ja tänä syksynä olleet kirjastopalvelujen saantiin liittyvät kysymykset. Raahessahan tehtiin keväällä isoja muutoksia, kun Liiketalouden yksikön Raahen opiskelijoiden ja henkilökunnan oli muutettava Raahen Porvari- ja Kauppakoulun tiloihin. Tekniikan ja talouden väen väliin tuli siis 1,5 kilometrin matka Rantakatua. No vähän muutoksessa lohduttaa se, että sillä matkalla näkee kaunista merenrantaa ja saa raitista ilmaa – yleensä tietenkin reiluhkon tuulen tuomana.

Koska Raahen opiskelijoita opetetaan nyt kahdella kampuksella, kohtaamispaikkoja tekniikan ja talouden opiskelijoiden kesken on vähän. Paitsi että molemmat voivat tulla amkin kirjastoon!

Siis ammattikorkeakoulun kirjastopalvelut ovat edelleen yhdessä paikassa. Tai eivät aivan, sillä oikeastaan kirjastopalvelut talouden opiskelijoille lisääntyivät, kun myös RPKK:n kirjastossa on luettavissa lehtiä – jopa enemmän kuin amkin kirjastossamme – sekä käytettävissä tietokoneita, tulostin, skanneri ja kopiokone.

Kirjastoja erottaa se, että lainaus amkin opiskelijoille on mahdollista vain amkin kirjastossa! Toisin sanoen edelleen vain meiltä löytyvät lainattavat kurssikirjat ja muut materiaalit. Samoin Oamkin Oulun ja Oulaisten kirjastojen kokoelmat ovat lainattavissa amkin kirjastosta vanhaan malliin.

No RPKK:n kirjaston hyllystä löytyy kyllä jokaista kurssikirjaa yksi käsikirjastokappale – sen jälkeen, kun opettajat varmistavat käytössä olevat kurssikirjat tai ne selviävät sitä mukaa, kun opiskelijat lainaavat meiltä kurssikirjoja… Niitä voi lukea kirjastossa paikan päällä, tai skannata tai kopioida omaan käyttöön. Ainakin kielten kirjojen kopiointimahdollisuudelle toivottavasti on kysyntää, sillä merkintöjen tekeminen kirjaston kirjoihinhan on kiellettyä. Itse asiassa Porvari- ja Kauppakoulun kirjaston kopiokone varmasti tekee huomattavasti parempaa jälkeä kuin amkin kirjaston vanha kone…

Okei, vielä yhteenvetona kaikki edellinen tiivistettynä yhteen lauseeseen: Raahen korkeakoulukirjasto palvelee kaikkia asiakkaitaan kuten tähänkin asti!

Tervetuloa kirjastoon!

London calling – kirjaston väki Lontoossa

Oamkin kirjaston henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä työmatkalla Lontoossa toukokuun lopulla. Reissussa tutustuttiin British Libraryn palveluihin ja tiloihin St. Pancrasissa ja Oamkin kv-partnerin, London Metropolitan Universityn kirjasto- ja tietopalveluihin Holloway Roadilla.

Kyllä tällaiset tutustumiskäynnit ovat avartavia kokemuksia. British Library oli tietysti Britannian kansalliskirjaston ominaisuudessa ihan omaa luokkaansa palveluineen ja kokoelmineen ja kohua herättäneine tiloineen; tämä 1997 valmistunut rakennushan tuli maksamaan 500 miljoonaa puntaa. 14 kerrosta ja valtavat kokoelmat, sekä monipuoliset että arvokkaat. Kirjastoa hyödynnetään mm. tutkimuksessa ja opetuksessa ja sieltä voi saada apua vaikka liikeidean kehittämiseen tuotteeksi (http://www.bl.uk/bipc/ ).

British Librarysta löytyy myös sellaisia aarteita kuin pari Gutenbergin raamattua (1600-1700 luvuilta), Magna Carta -kopio 1200-luvulta, Händelin nuotteja, The Beatlesin käsikirjoituksia, Jane Austenin muistikirja, Leonardo da Vincin muistiinpanoja ja vaikka mitä (http://www.bl.uk/whatson/permgall/treasures/). Me kirjastotädit kiinnostuimme tietysti ammatillisista asioista ja tutustuimme mm. kirjaston organisaatioon, asiakaspalveluun, kirjojen varastointiin ja automatisoituun kuljetusjärjestelmään, jolla kirja matkustaa maan alta varastosta lukusaliin asiakkaalle. Ihan noin vain ei lukusaliin kävellä sisään, asiakkuutta täytyy anoa ja se myönnetään tiukoin kriteerein.

London Metropolitan University Libraryssä saimme ihastella juuri remontoituja tiloja, jotka oli avattu asiakkaille vasta paria kuukautta aiemmin; osa tiloista oli vielä remontoimatta. Uusituissa tiloissa oli avaraa ja valoisaa, ja värejä oli käytetty rohkeasti. Brittiläisille rakkaat kokolattiamatot peittivät lattioita ja se pisti kyllä miettimään, että pysyvätköhän ne kurakelillä puhtaana. Kirjastossa vallitsi hienoinen meteli, kun porukkaa oli paljon ja uudet tilat saavuttaneet suuren suosion; siellä oli rento meininki. Pohjakerroksessa sallittiin ruokien ja juomien tuominen kirjastoon ja siellä oli myös kahvio. Kyllä aika monella näyttikin olevan purtavaa mukana tietokoneen äärellä. Aukioloajat olivat melko pitkät, pisimmillään klo 21 saakka. Tästä tykkäisivät varmasti meidänkin opiskelijamme. Kirjastopalvelujen integroitumista opetukseen pyrittiin kehittämään erityisesti siihen paneutuvien kirjastonhoitajien toimesta (academic liaison librarians). Oli mukavaa jakaa ajatuksia paikallisten kollegojen kanssa ja kyllä sieltä kehittämisideoitakin jäi muhimaan.

Lontoossa kun oltiin, oli tietysti muutakin nähtävää kuin kirjastot. Itse kävin katsomassa Mamma Mia -musikaalin ja täytyy sanoa, että harvoin sitä suomalaisen teatterin katsomossa yleisö istuu drinkkejä siemaillen ja riehaantuu niin, että alkaa laulaa ja tanssia esityksen aikana. Lontoossa näemmä näinkin voi käydä. Virkistävää!

Leena Ojala
Liiketalouden kirjasto