Luonnonvara-alan tulevaisuudesta

Faktat puhuvat luonnonvara-alan tulevaisuudesta, ja ne kertovat enemmän kuin tuhat auvoista kuvaa kuokasta ja Jussista. Maataloustilastojen perusteella näyttää ankealta ja viljelijöiden puskaradiossa rätisevät vaikeat ajat.

Suomessa oli viime vuonna 62 767 maatilaa, ja määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 1 400 tilalla. Viidennellä tiloista oli alle 10 peltohehtaaria käytettävissään ja vuokrapeltoa oli yli puolella tiloista. Viljelijöiden keski-ikä, joka on tällä hetkellä 50,6 vuotta, on noussut kovaa vauhtia, ja se on nyt kolme vuotta korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten.

Asiaa ei auta yhä enenevät jopa peltokartelleiksi yltyneet viljelykelpoisten maiden vuokrat. Etenkin maidontuotannon keskusalueilla lisäpeltoa on lähes mahdotonta vuokrata – jos et satu olemaan lottovoittaja, mitä tuskin moni maatalouden harjoittaja on.

Positiivista tässä kurjuuden keskellä kuitenkin on, että suurimpien tilojen (yli 75 ha peltotilaa) viljelijät ovat keskimäärin alle 46 vuotiaita. Negatiivinen näkökulma tähän asiaan on, että saadaanko asia pysymään näin. Asiaa ei auta opetus- ja kulttuuriministeriön esitys siitä, että luonnonvara-alan koulutus tullaan vähentämään pyöreään nollaan seuraavien vuosien aikana.

Jos halutaan taata suomalaisen puhtaan ruuan tuotanto, sekä maatalouden elpyminen ja edes nykyisellään säilyminen, on koulutusta alalle oltava saatavilla. Erityisesti tämä tarve korostuu pohjoisen viljelyoloissa, jotka ovat ainutlaatuiset ja hyödynnettävissä entistä tehokkaammin. Joka vuosi hakijoita Ouluun luonnonvara-alan koulutusohjelmiin on jopa yli puolet enemmän kuin paikkoja voidaan antaa. Tämä kertoo nuorten kiinnostuksesta nyt niin heikolta näyttävää alaa kohtaan, on aika toimia Suomen maaseudun hyväksi.

Jenni Lehtola

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.