Opetus- ja kulttuuriministeriössä taannoin vieraillessani, pohdimme syitä siihen, miksi ammattikorkeakoulujen valmistumisluvut ovat heikkoja ja keskeyttämisluvut korkeita. Pohdimme, mikä tähän vaivaan auttaisi. Tarjosin lääkkeeksi opettajien arvo-osaamisen kehittämistä. Ajatus saattaa tuntua hämmentävältä. Eikö ongelma ole pikemminkin ammattikorkeakouluopettajien ohjausosaamisessa?

Tässä piilee pieni juju. Opiskelijoiden oppimisen ja opiskeluprosessin huolellinen ja hyvä ohjaus on varmasti se mitä tarvitaan. Tämän puolesta puhuu kokemustieto, tutkimustieto ja kansainvälinen vertailutieto. Mutta: opettajien täytyy aidosti arvostaa opiskelijan ohjausta, muuten heillä ei jää siihen aikaa muilta töiltä. Ja lisäksi, ohjauksen ytimessä on opiskelijasta välittäminen.

Ilman opiskelijan sitoutumista, motivoitumista ja ahkeraa työskentelyä mikään koulu ei toimi. Opiskelija on kaikilla kouluasteilla ensisijainen tuloksen tekijä. Peruskoulussa, lukiossa, ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, aikuiskoulutuksessa, kotimaassa, ulkomailla, kaikkialla: opiskelija on tärkein.  Opettajat, opinto-ohjaajat saati rehtorit eivät voi oppia tiedon hitustakaan hänen puolestaan. Opiskelijasta välittäminen on jokaisen koulutusorganisaation kohtalonkysymys.

Opiskelija opiskelee, jatkaa opintojaan, viivyttää opintojaan, valmistuu tai kokee joutuneensa umpikujaan ja päättää keskeyttää opintonsa. Opiskelija on yksilö ja hänellä on nimi, osoite, vanhemmat, ihmissuhteita, iloja, suruja ja velvoitteita sekä paljon ajatuksia. Opiskelija on oikea ihminen, ihan tavallinen ihminen. Ammattikorkeakoulun opiskelija on paitsi nuori, myös aikuinen ihminen. Opiskelijana oleminen ei tee hänestä jollakin tavoin vähäpätöisempää tai inhimillisesti vähemmän tärkeää oliota,  pelkkää opiskelijaa.

En epäile hetkeäkään etteikö ammattikorkeakoulun opettajilla olisi pedagogista osaamista. Jokainen suomalaisen opettajankoulutuksen käynyt opettaja varmasti osaa tarvittaessa rakentaa luokkahuoneesta toiminnallisen, keskustelevan ja oppimista parhaalla tavalla tukevan oppimisympäristön. Jokainen osaa vastata opiskelijan kysymyksiin. Jokainen osaa kuunnella opiskelijan huolia ja pystyy auttamaan monissa pienissä ja isoissakin asioissa, ainakin jollain tavoin. Jokainen opettaja osaa ottaa huomioon opiskelijan sekä oppijana, että ihmisenä.

Jokainen osaa, mutta välittääkö niin paljon että alkaisi. On koko ajan kova paine tehdä jotakin muuta. Helpommalla pääsee, kun ei ota opiskelijoiden asioita niin omakseen. Kalenteri on täynnä ja täytyy priorisoida. Siinäpä se, priorisoinnissa arvot tulevat näkyviin ja ne punnitaan.

Oma priorisointini on, että opiskelija on tärkein. Koulun johdon tehtävä on tehdä opiskelijasta välittäminen jokaiselle opettajalle ja työntekijälle ensisijaisen tärkeäksi ja luvalliseksi asiaksi. Jokaisella opettajalla ja ohjaajalla on vastuu jokaisen opiskelijan tukemisesta. On tärkeää myös ymmärtää, että kun opetusta kehitetään ja opetussuunnitelmia uudistetaan, se kaikki tehdään opiskelijan parhaaksi, opiskelijan tuloksellisen työskentelyn mahdollistamiseksi. Opiskelijasta välittäminen on hyvän opetuksen ytimessä säteilevä energialähde. Opiskelijasta välittäminen tekee huonon opettamisen mahdottomaksi.