Houkuttelevuutta ja näkyvyyttä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon

Yhteishaku ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen alkoi jälleen viime viikolla. Ammattikorkeakoulujärjestelmän voidaan jo sanoa koulutukseen hakeutuvien määrän ja eri koulutusaloilta valmistuneiden työelämään sijoittumisen perusteella vakiinnuttaneen asemansa korkeakoulujärjestelmän duaalimallissa eli toisin sanoen AMK-tutkintoa ei enää tarvitse määrittää vertaamalla sitä ”vanhaan opistotasoon” tai yliopistotutkintoon ”alempana korkeakoulututkintona”. Se tunnetaan jo sellaisenaan. Koulutuksen arvostus on siis noussut samaan tahtiin, kun sen on todettu antavan erinomaiset valmiudet toimia työelämän lukuisissa vahvaa ammattitaitoa ja asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole vielä saavuttanut vastaavaa asemaa. Sitä ei edelleen juurikaan tunneta ja koulutukseen hakeutuvien määrä on jäänyt viime vuonna osassa koulutusohjelmia huolestuttavan vähäiseksi. Jopa niin pieneksi, että koulutusta ei ole voitu edes aloittaa. Tämä on puolestaan vienyt uskottavuutta koulutukselta hyvin kriittisessä vaiheessa, jolloin sen pitäisi saada niin sanotusti lyötyä itsensä läpi ja näyttäytyä erinomaisena jatkokoulutusmahdollisuutena ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille ja useita vuosia työelämässä toimineille alansa asiantuntijoille. Tämä kehitys ei ole ainakaan lisännyt koulutuksen houkuttelevuutta.

Suorittaessani ylempää ammattikorkeakoulututkintoa meille opiskelijoille sanottiin useaan otteeseen, että olemme koulutuksen tärkeimpiä markkinoijia työelämässä. Tässä sanottiin siis samalla, koulutuksen myötä saadut aiempaa paremmat valmiudet toimia esimerkiksi johtamis- ja kehittämistehtävissä huomattaisiin työelämässä ja yhä useammat lähtisivät päivittämään tutkintoaan ja samalla osaamistaan ylemmälle tasolle. Tämän tyyppinen markkinointi on varmasti yksi tapa lanseerata uutta koulutusta, mutta on myös syytä kysyä, onko se riittävä. Opiskelemaan lähtemisen motiivit ovat yleensä hyvin yksilöllisiä ja päätökseen vaikuttavat työelämän tarpeiden lisäksi jopa sitäkin enemmän jokaisen omat elämäntilanteet, joiden kanssa koulutus on onnistuttava yhteen sovittamaan. Yhtälö ei ole enää esimerkiksi lapsiperheen arkea viettävälle kolmivuorotyötä tekevälle ja omaa vapaa-aikaakin arvostavalle mitenkään kauhean yksinkertainen. Tässä suhteessa myös koulutuksen sisällön on pystyttävä joustamaan ja onneksi siinä on tapahtunutkin kaiken aikaa edistymistä. Mielestäni ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon markkinoinnissa tarvittaisiin oikea-aikaisuutta ja tarpeeksi houkuttelevia täsmäiskuja, jotka toteutettaisiin jo tutkinnon suorittaneiden ja ammattikorkeakoulutuksen markkinoinnista vastaavien ammattilaisten yhteistyönä. Tähän sisältyy myös koulutuksen näkyvyys. Nyt on kyllä mainostettu jälleen ammattikorkeakoulutukseen hakua, mutta ylempi AMK on jäänyt pahasti jalkoihin, vaikka siihen panostamista juuri nyt erityisesti tarvittaisiin.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneena odotan koulutuksen arvostuksen nousevan jonain päivänä samalle tasolle, jossa nyt ollaan ammattikorkeakoulututkinnon osalta. Tähän tarvitaan koulutuksen sisällön jatkuvaa kehittämistä tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden ja muiden työelämäedustajien kanssa ja ehkäpä vielä tärkeämpänä asiana koulutuksen näkyvyyden lisäämistä muutenkin kuin meidän työelämässä toimivien osaamisen ja opiskelukokemusten kertomisen kautta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on hyvä jatkotutkinto, josta voidaan tehdä näillä toimilla vieläkin parempi. Toivotan onnea ja menestystä opintoihin kaikille ensi syksynä opiskelunsa aloittaville. Olkaamme ylpeitä amkkilaisuudestamme!

Teemu Vähä

Vuoden alumni 2011

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *