Ei aivan pimeää touhua

Olinpa tässä eräänä päivänä kirjoittamassa raporttia kun valot sammuivat. Normaalisti tämä aiheuttaisi korkeintaan pienen kirosanan sillä en menetä paljon tietoja. Kokeneena tietokoneen käyttäjänä tallentelen automaattitallennuksen lisäksi muutaman lauseen välein tekstini. Harmittaa silti se muutamakin lause. Tällä kertaa tosin selviän ilman mitään ongelmia ja edes ajatuksen katkeamatta jatkan naputtelua kunnes kappale valmistuu. Kaikki kiitos UPS:lle (Universal Power Supply) joka on kytkettynä tietokoneeseen.

 Lyhyt sähkökatko on korkeintaan pieni kiusa nykymaailmassa, jossa olemme tottuneet keiken toimivan kohtuullisen hyvin. Siitä huolimatta edellä kuvatun esimerkin mukaisessa sähkökatkossa katoaa satoja tiedostoja ihmisiltä jotka eivät ole varautuneita. Mitä sattuisikaan jos katkos on pidempi? Humoristinen heitto olisi ”sitten katsotaan telkkaria kynttilänvalossa”, mikä ei valitettavasti ole kaukana todellisuudesta, siitä miten ihmiset mieltävät selviytyvänsä. Tosiasiassa sähkökatkos, etenkin pitkä sellainen lamaannuttaa yhteiskunnan perustoiminnot ja saattaa yhteiskunnan jopa vakavaan  kriisiin.

Sähkön käyttö on 1970  -luvulta 2010 –luvulle yli nelinkertaistunut. Sähköä käyttävien laitteiden määrä on vastaavana aikana kasvanut samaan potenssilukuun. Samalla yhteiskunta on kaupungistunut, vieraantunut maalaiselämisestä ja sanalla sanoen – muuttunut tietoyhteiskunnaksi. Tämä muutos, yhdessä vakavien laiminlyöntien kanssa on saattanut yhteiskunnan huolestuttavan heikkoon tilanteeseen. Kehittämistoimet käynnistettiin vuoden 2002 – 2003 myrskyjen jälkeen ja viimeistään vuodenvaihteen 2011 – 2012 sähkökatkojen jälkeen ei liene tarvetta perustella tilanneanalyysiä saati tarvetta kehittämiselle yhtään enempää.

Selontekojen laatimiseen osallistuivat mm. Työ- ja Elinkeinoministiriö ja Sisäasiainministeriö, Fingrid, Huoltovarmuuskeskus, alueellisia verkkoyhtiöitä, sekä lukuisia asiantuntijoita. Lopputuloksena tuotettiin yhteiskunnan elintärkeiden toimintoje n turvaamisen strategia YETTS, jota tutkittaessa havaittiin suurimman osan yhteiskunan toiminnoista häiriintyvän suoraan ja välillisesti sähkökatkoista. Seurauksena aloitettiin eri viranomaistahojen valmistelutoimet ja osana niitä myös Puolustusministeriölle velvollisuus toteuttaa kansalaisten tietoisuuden lisääminen.

Mutta miten saada ns. suuri yleisö kiinnostumaan kurssista?

 

Eläkäämme sähkökatkoa esimerkkihenkillön kautta…

Esimerkinomainen uhrimme Pertti Perusinsinööri saattaa sähkökatkopäivänä olla töissä, mutta UPS:ien tyhjennyttyä loppuu koodaaminen. Kukapa nyt puhelimen koodia paperille töitään tekisi, kun suurin osa ohjelmistakin toimii verkon ylitse. No päivä on pulkassa sanoo pomo, ”painukaa pekkasille kaikki kunnes sähköt palaavat”. Pertti suuntaa verottajalle; nyt käydään selvittämässä verottajan vaatimat lisätiedot. Virkailija Veera Verottaja nyrpistää tyynen rauhallisesti nenäänsä ja ilmoittaa, ettei mitään selvityksiä voida kirjata, koska kaikki tiedot ovat veroviraston yhteisellä palvelimella, johon ei luonnollisesti ole yhteyttä. Pertti päättää hoitaa edes ostokset. Paikallisessa kaupassa onkin onneksi valot päällä ja kaikki toimii hyvin aina kassalle saakka. Korttia maksupäätteeseen syöttäessään Pertti muistaa, ettei nettiyhteydet toimikaan ja päättää kaivaa kuvettaan ja kuitata käteisellä laskun. Se onnistuukin vielä. Matkallaan kotiin Pertti kilauttaa vaimolleen keskussairaalaan. Siellä sähköt vielä toimivat, kiitos hyvän varavoimajärjestelmän. Puhelu katkeaa kuitenkin kesken koska tukiasemalta loppuu virta akkuvarmistusjärjestelmästä. Mönkään menee myös tankkaaminen. Huoltoaseman pitäjäkin valittelee että tankit on täynnä tavaraa mutta pumput ei pelaa, juuri kun kauppa kävisi kuin siimaa. Kotona on sentään vielä lämmin, niin kuin jääkaappikin. Kaikki ruoka ei onneksi vielä ole pilalla, mutta tänään mässäillään. Vielä kun rivitaloasunnossa ilman uunia tai takkaa saisi ruoan laitettua…..

 

Kuten edeltävästä tarinasta huomaa, sähkö ja ennen kaikkea sen puuttuminen haittaa elämää melkoisesti. Lähes kaikki lämmitysmuodot ovat riippuvaisia sähköstä; kaukolämpö, öljylämmitys ja maalämpökin toimivat sähköpumppujen voimin. Veden tulo ja jäteveden lähtö lakkaa viimeistään muutaman päivän kuluttua. Puhumattakaan muista perustoiminnoista.

Itse toimin mm. Alumnitoiminnan lisäksi myös maanpuolustuskoulutuksen (MPK) kouluttajana, jo useamman vuoden kokemuksella. Sähkökatkojen varautumiskoulutukseen ja kurssin pitämiseen oli helppo suostua. Alkuun koulutettavat asiat tuntuivat itsestään selviltä ainakin varusmiespalveluksen suorittaneelle maalla kasvaneelle ja eräilyä harrastavalle reserviläiselle, mutta toisaalta allekirjoittanut ja kohtalotoverit eivät olekaan kohderyhmää. Kohderyhmää ovat ennenkaikkea kaupunkilaistuneet ja ns. maalaiselämästä vieraantuneet ihmiset. Nyt kyseisiä kursseja vetäneenä voin todeta yllättävän monelle ihmiselle perusasioiden olevan hakusessa. Esimerkiksi

  • Mikä pitää talon lämpimänä
  • Miten pysyä lämpimänä sähkökatkon aikaan
  • Miten sähköverkko toimii
  • Missä minulla onkaan taskulamppu, paristot, kynttilät, tulitikut
  • Miten laittaa ruokaa ilman sähköä
  • Mitä ruokaa kotona kannattaisi säilyttää (kotivara)
  • Mistä saa vettä kun vedentulo lakkaa
  • Miten hoitaa wc-asiat kun vettä ei tule eikä viemäri toimi

Jos osasit vastata kaikkiin kysymyksiin ilman epäilyksen häivää, onneksi olkoon: Kuulut murto-osaan valveutuneita. Muussa tapauksessa suosittelen kurssille osallistumista. On hyvä, että kurssilla on kokeneitakin ihmisiä, jolloin saadaan pidemmällekin etenevää keskustelua aikaan. Kaiken kaikkiaan kurssi lyhykäisyydessäänkin palvelee yksilön varautumista omaltaan ja perheensä osalta, sekä osana rauhallisesti käyttäytyvää ja valmistautunutta yhteiskuntaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *