Monthly Archive: elokuu 2012

Impressions

This time a brand new voice will echo from the basement. I’m OSAKO’s new Secretary of Cultural Affairs, the latest member of three-strong pack of employees. As I’m responsible for international affairs and communications, I intend to write in English so that also the non-Finnish speakers (or readers) can find out what’s going on in the office.

I’ve been here now for a month, and these four weeks have been filled with many things that are new to me. Not just new tasks, but new people and new kind of working culture. OSAKO’s office doesn’t really remind any of my previous work places.

Though it sounds rather gloomy, the basement isn’t that dark and eerie at all. Actually it’s quite the opposite. All six board members work in the same room and most of the time you can hear that, too; comments, ideas, and questions bounce around freely. When it’s quiet, it’s usually a sign of concentration. At least I haven’t caught anyone sleeping yet.

As a new member of the team, I have been able to observe the place and the work done here as an outsider. The very first thing I paid attention to is the balance between the individual work and the team work. Everyone gets to do their own thing independently; the work is highly influenced by everyone’s own ideas and skills. Obviously, responsibility comes along with this. Luckily no one here seems to be afraid of the challenge. And then, on the other hand, things are discussed and pondered over together. Whenever you need an opinion or feel like the decision should be made together, all you need to do is ask.

This impression of balance between freedom and responsibility has made me think what kind of a personal print I wish to leave on my own work. I guess I wish to be, above all, a constructive developer of things; have new ideas and dare to challenge some of the old habits. Hope I get to keep my outsider’s vision still a while.

Tanja Vallo

Secretary of Cultural Affairs

 

And my haiku, of course:

Way too much coffee

A bit of chocolate, too

Must buy chewing gum

Epäseminaari

Kirjastoihmiset rikkoivat totuttuja kaavoja toukokuun lopulla. Eri kirjastosektoreilta ympäri Suomen kaksikymmentä kirjastotyöntekijää kokoontui Rovaniemelle epäseminaariin nimeltään Toinen eräpäivä.

Valitettavasti Oamkista mukana ei ollut edustusta, mutta epäseminaarin toteutuksesta, annista ja kokemuksista on luettavissa kolme blogikirjoitusta sekä Helsingin yliopiston verkkolehden artikkeli:

Mietiskelin, että kuinka onnistuisi laatuasioiden benchmarking Koitelinkoskella tai Rokuan Pookivaaralla ilman Heimon esittelyä. Tällä hetkellä en yritäkään miettiä asiaa tämän pidemmälle – jään odottelemaan, rupeaako joku muu mietiskelemään samaa asiaa…

 Teija Harju, kirjaston laatukoordinaattori

Pienistä puroista suuria virtoja!

Tiedättehän, kun joskus pienestä asiasta poikii jotain suurempaa? Vaikkapa kirjahyllyä järjestäessä huomaa hetken päästä, että onkin vaihtanut koko olohuoneen järjestystä.

Kesällä innostuimme ystäväni kanssa organisoimaan Nokelan alueelle pihakirppiksen. Kuulimme, että Nokelassa on perinteitä pikniktapahtumille, mutta päätimme kokeilla jotain erilaista. Pihakirppikset ovat kasvattaneet suosiotaan, innostuisivatkohan nokelalaiset moisesta? Perustimme tapahtumasivun facebookiin ja kutsuimme kavereita ja alueen asukkaita mukaan. Teimme myös pienet mainokset ja levitimme niitä postilaatikoihin. Osallistujat kirjoittivat facebookissa tapahtuman ”seinälle” kirppiksensä osoitteen ja tarjonnan. Jokainen kutsui mukaan myös omia ystäviään.

Tapahtuma onnistui hyvin. Parasta päivässä oli osallistujien mielestä lämmin ilma ja ”kauppakin kävi”. Kaikista parasta kuitenkin oli keskustelujen perusteella se, että tutustui naapureihin.

Yhtenä rauhaisana lomapäivänä tapahtuman jälkeen havahduin harmittelemaan, ettei kirppisinnolle ollut mitään pysyvämpää ylläpitofoorumia. Kun tapahtuma on ohi, pihakirppiksen facebook-sivu häviää keskusteluineen bittiavaruuteen. Voisiko Nokelan pihakirppikselle perustaa omat sivunsa? Entä miten olisi Pihakirppis Oulu -koostesivu, joka kokoaisi yhteen kaikki Oulun alueen pihakirppikset? Tuumasta toimeen! Sivu oli nopsasti perustettu ja laitoin kutsua kavereille. Ajankohta oli erinomainen, heinäkuun lopussa oli monenlaisia pihakirppiksiä ympäri Oulua – sivu sai heti sisältöä.  Yllätykseni oli melkoinen, kun seuraavana päivänä avasin sivun ja huomasin sivun keränneen 260 tykkääjää yhden päivän aikana. Koostesivulle oli selvästi kysyntää. Elokuun loppuun mennessä sivu on kerännyt yli 600 tykkääjää, ja toiminut mainoskanavana jo kymmenille pihakirppiksille.

Pihakirppis Oulu -sivun toimivaa rakennetta pohtiessani tein tutkimusretkiä facebookissa ja törmäsin myös sivuun nimeltä Siivouspäivä. Viime keväänä ensimmäisen kerran järjestetty tapahtuma oli saanut yli 600 kirppiksen pitäjää mukaan ympäri Suomea, tosin pääkaupunkipainotteisesti. Otin Siivouspäivän puheeksi Pihakirppis Oulu –sivulla, ja tapahtuman järjestäminen sai kannatusta myös Oulussa. Siivouspäivän idea on kiehtova: Siivouspäivä on ”kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin uusi juhlapäivä – jossa koko kaupunki muuttuu yhdeksi päiväksi kirpputoriksi”. Kuulostaa hyvältä! Tätä kirjoittaessa Oulun Siivouspäivään lauantaina 8.9. on ilmoittautunut kymmenen eri kirppistä, joista puolet on useamman järjestäjän yhteisiä, isompia keskuskirppiksiä.

Siivouspäivä Oulu facebook-sivua päivittää kanssani ammattijärjestäjä Katriina Juoperi, jolta saa vinkkejä kodin tavarakaaoksen taltuttamiseen. Ensimmäinen vinkki kuuluu näin: ”Jos esineestä ei ole hyötyä, siitä on haittaa. Pyydä jokaiselta esineeltä perustelu, miksi se vielä saisi jäädä kotiisi.”  

Itsellänikin on pari toimivaa teesiä:

Toisen roska on toisen aarre
Yhteisöllisyydessä on voimaa – Tule mukaan Oulun Siivouspäivään 8.9.!

Vapaa-ajalla kirppiskoordinaattori, arkena Oulun 4H-piirin luonnontuoteneuvoja
Niina Jortikka

www.facebook.com/PihakirppisOulu
www.facebook.com/SiivouspaivaOulu

Kysymyksiä itsearvioinnista

Hyvää syyslukukauden alkua kaikille! Kun lomat on pidetty ja töihin palailtu taas uutta intoa ja virtaa puhkuen, ajattelin heittää ilmaan kaikkien pohdittavaksi muutamia ajatuksia loppukeväällä käymästäni koulutuksesta.

Korkeakoulujen laadunvarmistus -täydennyskoulutusohjelman toukokuisella lähiopetusjaksolla oli teemana itsearviointi. Tarkoituksena oli viritellä ajatuksia kohti toista auditointikierrosta, jolla painotetaan kehittämiseen tähtäävää itsearviointia. Oamkissa toinen kierros siintelee tosin vielä kohtuullisen kaukana tulevaisuudessa. Juurihan selvisimme onnistuneesti vuoden takaisesta ensimmäisen kierroksen auditointirutistuksesta. Itsearviointi on kuitenkin mielenkiintoinen asia muutoinkin kuin vain auditoinnin näkökulmasta.

Lukuvuoden saatossa on monia tilanteita, joissa teemme itsearviointia; kirjoitamme erilaisia raportteja, arvioimme omaa, yksikkömme ja organisaatiomme toimintaa, sisältöjä, prosesseja, tuotoksia, vaikutuksia, jne. erilaisista näkökulmista ja erilaisia tarkoituksia varten. Kannustamme myös opiskelijoita oman oppimisensa itsearviointiin. Onkin mielenkiintoista pysähtyä hetkeksi miettimään, millaisia kysymyksiä itsearviointiin syvällisemmin liittyy. Ketä varten milloinkin kuvaamme ja arvotamme toimintaamme? Millä tavoin nostamme esille omaa toimintaamme ohjaavia arvoja? Entä millä tavoin itsearviointi ennakoi tulevaisuutta?

Arviointi ohjaa aina jollain tavalla toimintaprosessiamme. Mitä tavoitteita itsearvioinnilla kussakin tilanteessa on? Näitä ja muita kysymyksiä on mielenkiintoista pohtia ja sijoitella itseään Mira Huuskon kuvaamalla itsearviointiakselistolla eri kohtiin eri itsearviointitilanteiden suhteen. Antoisia ja kehittäviä itsearviointihetkiä lukuvuoden varrelle!

Annukka Tihinen
Tuntiopettaja, Projektisuunnittelija

 

Kevään muistelua

Syksy käynnistyy pikkuhiljaa OSAKOn toimistolla. Syksy on hyvä aloittaa muistelemalla mihin keväällä jäätiin. Silloin minua työllisti mm. opiskelijoille järjestetty OSAKO-kysely. Kyselyssä opiskelijoilta kysyttiin opiskelijakunnan näkyvyydestä, jäsenyydestä, opiskelijakortista ja -eduista, OSAKOn tapahtumista, vaikuttamisesta, koulutusalajärjestöjen toiminnasta sekä viestinnästä. Kyselyyn vastasi 139 opiskelijaa.

 

Esittelin kyselyn tuloksia OSAKOn hallitukselle kevätevakossa. Erityiseen keskusteluun nousivat uudet opiskelijaedut sekä OSAKOn tapahtumat. Opiskelijat toivoivat erityisesti uusia ravintola- ja juomaetuja. Lisäksi toivottiin alennusta Koskilinjojen kertalipuista, ruokakaupoista, elokuvalipuista sekä yleisesti joukkoliikenteestä. Uusia opiskelijaetuja pyritään hankkimaan koko ajan opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Joukkoliikenteen opiskelija-alennukset ovat myös O’Diakon, OSAKOn ja OYY:n yhteisen kunnallispoliittisen ohjelman tavoitteena. Osa vastaajista toivoi parempaa tiedotusta eduista. Tiedotuksen puute on havaittu opiskelijakunnassa ja sen eteen on tehty toimenpiteitä jo kevään aikana: opiskelijaeduista on tehty juliste, jota on levitetty Oamkin yksiköihin ja juliste löytyy myös Uuden opiskelijan oppaan välistä.  Lisäksi kaikki Oulun opiskelijaedut löytyvät nyt helposti Opiskelijan Oulu ry:n nettisivuilta (www.opiskelijanoulu.fi) ja mobiilikortista.

 

Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat tyytyväisiä OSAKOn järjestämiin tapahtumiin. Uusia, erityisesti alkoholittomia ja liikunnallisia tapahtumia toivottiin enemmän. Lisäksi tapahtumien toivottiin olevan isompia ja kaikkia kiinnostavia. OSAKO otti tavoitteekseen järjestää jo olemassa olevien alkoholittomien tapahtumien (Cooper, Rusettiluistelu, Tour d’Oulu, Hyvinvointipäivä, matkat) lisäksi muita alkoholittomia kaikille suunnattuja tapahtumia sekä perheellisille opiskelijoille sopivia matkoja.

 

Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat tyytyväisiä opiskelijakunnan viestintään. Heidän mielestään parhaat viestintätavat ovat sähköposti, Facebook ja Oiva. Opiskelijakunta on käyttänyt em. viestintäkeinoja ja niiden tehokasta käyttöä jatketaan edelleen.

 

Syksy tule vaan
Palautetta antamaan
Siitä opitaan

 

Jaana Immonen
OSAKOn koulutussihteeri

Kestävää kehitystä isossa ja pienessä mittakaavassa

Sisäinen hippini innostui, kun pääsin hoitamaan opiskelijakunta OSAKOn ympäristöasioita. Pelkkä omien jätteiden kierrätys, sähkön ja veden säästely ja satunnainen kavereille nalkuttaminen ei tuntunut riittävältä. Tämän vuoden aikana olen ollut mukana Oamkin kestävän kehityksen työryhmässä sekä vetänyt OSAKOn omaa ympäristötoimikuntaa. Lisäksi Oamk otti vastuun vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuustoiminnasta. Toimikunta mm. suunnittelee ja toteuttaa kestävän kehityksen teemapäivän. Ympäristötyö ei ole pelkkää kokoustamista ja kahvinjuontia, vaan tehtyjä päätöksiä siirretään myös käytäntöön. Esimerkiksi OSAKOn luomuruokapiiri, joka aloittaa toimintansa syyskuussa, sai alkunsa Oamkin omassa keke-työryhmässä käydystä keskustelusta. Vaikka opiskelijakunta onkin päävastuussa ruokapiiristä, Oamkin henkilökunta on myös tervetullutta tilaamaan!

Mielestäni on tärkeää korostaa myös kestävän kehityksen muitakin osa-alueita kuin pelkästään ekologista puolta. Pelkkä luonnontilasta huolehtiminen olisi melko tekopyhää, jos ihmisten hyvinvoinnista eli sosiaalisesta kestävyydestä ei välitettäisi lainkaan. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä tulee huomioida sekä globaali että lähiulottuvuus. Helpoimpia tapoja tukea sosiaalista kestävyyttä maailmanlaajuisesti on vaikka vaihtaa yksi tavallisesti ostamansa tuote reilun kaupan versioon.

Lähiympäristöön vaikuttaminen on laajempaa mutta joillakin tavoin vaikeampaa. Omassa työ- tai opiskeluympäristössään voi vaikuttaa toisten hyvinvointiin toimimalla suunnitelmallisesti ja puuttumalla epäkohtiin. Omaa hyvinvointiaan voi parantaa vaikka nykyään niin muodikkaalla downshiftaamisella: sen ei kuitenkaan tarvitse olla sapattivuosi tai muuta radikaalia. Suurin vaikutus on ajatuksen tasolla tehtävällä hiljentämisellä. Omia tavoitteitaan kannattaa tarkastella kriittisesti: vaaditko itseltäsi liikaa tai liian vähän, ovatko tavoitteesi realistisia? Kilpailetko turhaan toisten kanssa arvosanoista? Otatko vastuuta töissä sellaisestakin, joka ei kuulu tehtäviisi, vai siirrätkö omia tehtäviäsi muille?

Kaleva kertoi maanantaina 13.8. ilahduttavan esimerkin Bhutanin valtiosta, joka on lakannut tavoittelemasta jatkuvaa kasvua, ja mittaa menestystään BKT:n sijasta ”onnellisuusmittarilla” Gross national happiness. Neljä mittauksen kohdetta ovat kestävä ja tasa-arvoinen sosioekonominen kehitys, luonnonsuojelu, kulttuurin arvostus ja hyvä hallinto. Maan pääelinkeino on maatalous 70 % osuudella, muita elinkeinoja ovat vesivoima(lat) ja turismi. Turismia kuitenkin säädellään, jotta sen liian nopea kasvu ei aiheuttaisi haittoja. Bhutanin kuningas noudattaa periaatteita myös käytännössä, koska hänen siirryttyään valtaan vuonna 2008 valtio muutettiin kuningaskunnasta perustuslailliseksi monarkiaksi ja siellä pidettiin ensimmäiset vaalit. Onnistunut kestävä kehitys syntyy bhutanilaisten mielestä omavaraisuudesta, luonnonmukaisesta maanviljelyksestä ja maaseudun elämäntavan arvostamisesta. Kaikki ei tietenkään suju täydellisesti ja ongelmiakin on, mutta länsimaiseen hektisyyteen ja kilpailuun kyllästyneelle Bhutan kuulostaa utopialta.

 

Liisa Komminaho

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Hallituksen varapuheenjohtaja

Kesäilta, alumnit ja melontakurssi

Eräänä kauniina kesäisenä torstaina joukko rohkeita alumneja kokoontui Nokkalaan tarkoituksena tutustua melonnan alkeisiin. Vaikka ennakkoon pelättiinkin sadekuuroja, pilvet väistyivät kurssin alkaessa ja sää todellakin suosi alokkaita. Suurimmalle osalle porukasta kerta tämän lajin parissa oli ihan ensimmäinen. Kurssilla aloiteltiinkin ihan perusteista, ja varusteiden jaon jälkeen kuivaharjoittelut suoritettiin tukevasti maan kamaralla.

Kun muutamat lajin perusteet oli opiskeltu teoriassa, päästiin myös vesille testaamaan, miten se sitten käytännössä onnistuukaan…

Opimme myös, että suoraan melominen on huomattavasti hankalampaa kuin kääntyminen… Pienen harjoittelun jälkeen lajista alkoi kuitenkin päästä jyvälle ja onnistumisen tunne valtasi mielen.

Monet huomasivat seuraavana päivänä, että laji tosiaan käy liikunnasta, sillä monia lihaksia oli tullut treenattua tuossa samalla, kuin huomaamatta… Ilta kuitenkin kului nopsaan. Kiitokset kaikille mukana olleille! Toinen kurssi alumniyhdistyksen jäsenille on tarjolla vielä elokuun lopulla, katso lisää tietoa allaolevasta linkistä. Tervetuloa mukaan tutustumaan muihin alumneihin sekä melonnan saloihin!

http://www.oamk.fi/yhteistyo_ja_palvelut/alumnit/ajankohtaista/?id=24282

Sanna Savolainen alumniyhdistyksen puheenjohtaja

Kulttuurialan kirjaston remonttikuulumisia

Tyhjä ja siivottu asiakaspalvelutila odottaa remonttimiehiä aloittavaksi 1.6.2012.

Onko mitään yksinäisempää kuin lomalta palaava kirjastotäti, jonka kirjasto ei avaudu vielä kuukauteen?

Tuulitunneli 7.6.2012

”Tuulitunneli” 7.6.2012

Palasin siis kesälaitumilta tällä viikolla. Tuulitunneli* on näköjään tukittu vanerilla, ja vanerin toiselta puolelta kuuluu jyrinää ja jyskettä. Vanerin takaa kuuluu myös tuulen huminaa, joten vaikuttaisi, että uusi katto ei ole vielä paikallaan. Humina voi tietysti tulla myös hitaasti työmoodiin asennoituvasta pääkopasta. Piti ihan käydä hiippailemassa vanerin lähistöllä varmistamassa asioiden oikea tila. Toivottavasti kirjahyllyjä suojaavat pressut ovat kestäneet maanantaisen rankkasateen. :S

No niin, sitten asiaan! Mitä ihmettä lomapöhnässä töihin palaava kirjastotäti tekee, jos sen kirjasto ei ole auki? Sähköposti on tietysti tukossa loman jäljiltä, ja sen raivaaminen ottaa oman aikansa. Sain myös huomata, että vaikka työasemani käyttöjärjestelmä ei ole toiveistani huolimatta uudistunut loman aikana, Outlook on silti heittänyt toimimasta. Selainversion käyttäminen on aivan liian työlästä, joten hyvä osa seuraavasta päivästä kuluu Outlookia fiksatessa. Kirjakärryt myös notkuvat uutuuskirjoja, jotka odottavat luettelointia ja muovitusta, kirjaston esite pitää päivittää, kirjaston muutkin asiakaspalvelussa käytettävät lomakkeet pitää tarkistaa ja päivittää, etäkäytettävien tietokantojen lista pitää siivota, tiedonhaun opetuksen markkinointikirje opettajille pitää viimeistellä, blogia pitää päivittää, tulevia kokouksia pitää suunnitella, lukulaitteiden käyttöjärjestelmät voisi myös päivittää ynnä muut lukuisat hommat, joita ei yleensä ehditä tekemään, kun lukukausi on käynnissä.

Huhuu! Onko täällä ketään?

”Huhuu! Onko täällä ketään…” 31.7.2012

Jos hommat tuntuvat loppuvan kesken, voin tietysti aina mennä tsemppaamaan raksamiehiä (vanerin läpi siis), että rykivät remontin valmiiksi mahdollisiman pian, jotta saadaan tämä pulju taas auki! 🙂

Anu
Kultturialan kirjasto

* Kun kirjastosalin katto poistettiin, valtoimenaan virtaava ulkoilma synnytti salin puolelle pysyväisluonteisen korkeapaineen. Käytävän puolella sen sijaan vallitsee konekäyttöinen matalapaine, joten työmiehien kulkuväylää toimittavan vetoketjuoven avaaminen tietysti muutti rauhallisen toimistokäytävän siitepölyä ja remonttiroskaa pyörittäväksi tuulitunneliksi. 8/