Sisäinen hippini innostui, kun pääsin hoitamaan opiskelijakunta OSAKOn ympäristöasioita. Pelkkä omien jätteiden kierrätys, sähkön ja veden säästely ja satunnainen kavereille nalkuttaminen ei tuntunut riittävältä. Tämän vuoden aikana olen ollut mukana Oamkin kestävän kehityksen työryhmässä sekä vetänyt OSAKOn omaa ympäristötoimikuntaa. Lisäksi Oamk otti vastuun vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuustoiminnasta. Toimikunta mm. suunnittelee ja toteuttaa kestävän kehityksen teemapäivän. Ympäristötyö ei ole pelkkää kokoustamista ja kahvinjuontia, vaan tehtyjä päätöksiä siirretään myös käytäntöön. Esimerkiksi OSAKOn luomuruokapiiri, joka aloittaa toimintansa syyskuussa, sai alkunsa Oamkin omassa keke-työryhmässä käydystä keskustelusta. Vaikka opiskelijakunta onkin päävastuussa ruokapiiristä, Oamkin henkilökunta on myös tervetullutta tilaamaan!

Mielestäni on tärkeää korostaa myös kestävän kehityksen muitakin osa-alueita kuin pelkästään ekologista puolta. Pelkkä luonnontilasta huolehtiminen olisi melko tekopyhää, jos ihmisten hyvinvoinnista eli sosiaalisesta kestävyydestä ei välitettäisi lainkaan. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä tulee huomioida sekä globaali että lähiulottuvuus. Helpoimpia tapoja tukea sosiaalista kestävyyttä maailmanlaajuisesti on vaikka vaihtaa yksi tavallisesti ostamansa tuote reilun kaupan versioon.

Lähiympäristöön vaikuttaminen on laajempaa mutta joillakin tavoin vaikeampaa. Omassa työ- tai opiskeluympäristössään voi vaikuttaa toisten hyvinvointiin toimimalla suunnitelmallisesti ja puuttumalla epäkohtiin. Omaa hyvinvointiaan voi parantaa vaikka nykyään niin muodikkaalla downshiftaamisella: sen ei kuitenkaan tarvitse olla sapattivuosi tai muuta radikaalia. Suurin vaikutus on ajatuksen tasolla tehtävällä hiljentämisellä. Omia tavoitteitaan kannattaa tarkastella kriittisesti: vaaditko itseltäsi liikaa tai liian vähän, ovatko tavoitteesi realistisia? Kilpailetko turhaan toisten kanssa arvosanoista? Otatko vastuuta töissä sellaisestakin, joka ei kuulu tehtäviisi, vai siirrätkö omia tehtäviäsi muille?

Kaleva kertoi maanantaina 13.8. ilahduttavan esimerkin Bhutanin valtiosta, joka on lakannut tavoittelemasta jatkuvaa kasvua, ja mittaa menestystään BKT:n sijasta ”onnellisuusmittarilla” Gross national happiness. Neljä mittauksen kohdetta ovat kestävä ja tasa-arvoinen sosioekonominen kehitys, luonnonsuojelu, kulttuurin arvostus ja hyvä hallinto. Maan pääelinkeino on maatalous 70 % osuudella, muita elinkeinoja ovat vesivoima(lat) ja turismi. Turismia kuitenkin säädellään, jotta sen liian nopea kasvu ei aiheuttaisi haittoja. Bhutanin kuningas noudattaa periaatteita myös käytännössä, koska hänen siirryttyään valtaan vuonna 2008 valtio muutettiin kuningaskunnasta perustuslailliseksi monarkiaksi ja siellä pidettiin ensimmäiset vaalit. Onnistunut kestävä kehitys syntyy bhutanilaisten mielestä omavaraisuudesta, luonnonmukaisesta maanviljelyksestä ja maaseudun elämäntavan arvostamisesta. Kaikki ei tietenkään suju täydellisesti ja ongelmiakin on, mutta länsimaiseen hektisyyteen ja kilpailuun kyllästyneelle Bhutan kuulostaa utopialta.

Liisa Komminaho

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Hallituksen varapuheenjohtaja