Monthly Archive: syyskuu 2012

Ammattikorkeakoulujen laatutoimijat kokoontuivat hetki sitten Leppävaaran Laureaan kaksipäiväiseen Yhteistyötä laadun vuoksi –verkostotapaamiseen. Seminaarin jälkimmäisenä päivänä osallistuimme Oamkin edustajina kestävän kehityksen workshoppiin.

Keskustelun alustajana workshopissa toimi Arja Sinkko Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta (KyAMK). Hän alusti keskustelua kertomalla kestävästä kehityksestä korkeakoulussaan. Kestävä kehitys, toisin sanoen yhteiskuntavastuu, on KyAMK:ssa ”leivottu” sisään laatutyöhön. Ajatuksena korkeakoulussa on, että kestävyys syntyy korkeasta laadusta. KyAMK läpäisi hiljattain toisen kierroksen auditoinnin hyväksytysti. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointiraportissa todetaan, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunhallinta on KyAMK:ssa edistyneessä vaiheessa. Sinkon asiantuntevaa alustusta oli ilo kuunnella.

Alustuspuheenvuoron jälkeen eri ammattikorkeakoulujen edustajat kertoivat työstään kestävän kehityksen saralla. Toiset mielsivät kestävän kehityksen pelkästään jätteiden lajitteluna ja kierrätyksenä, kun taas toiset laaja-alaisesti sosiaalisena ja kulttuurisena, ekologisena sekä taloudellisena kestävyytenä. Kuulimme toisiltamme esimerkkejä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksilta, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa kulttuurista kestävyyttä on tarjota eri uskontokuntien edustajien käyttöön rukoushuone/hiljainen huone. Kestävä kehitys näkyy vaihtelevasti eri ammattikorkeakoulujen OPSeissa ja sisällöissä. Workshopissa totesimme yhteisesti, että kestävä kehitys on vahvasti asenteiden muokkaamista. Se kuuluu jokaisen ammattikorkeakoulussa työskentelevän ja jokaisen opiskelijan ”tontille”.

Workshop tarjosi loistavan tilaisuuden arvioida Oamkin sijoittumista kestävän kehityksen toimijana suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin. Oli ilo huomata, että olemme moneen muuhun ammattikorkeakouluun verrattuna päässeet pitkälle kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä. Oamkissa on tehty ja tehdään edelleen ansiokasta keke-työtä: kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan arkipäivän teoissa, opetuksessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa jatkuvaa parantamista unohtamatta. Vastuu laaja-alaisesta kestävästä kehityksestä, kuten myös laadusta, on meillä jokaisella!

Kirsi Jokinen, Sosiaali- ja terveysalan yksikön laatukoordinaattori
Inkeri Hedemäki, Liiketalouden yksikön laatukoordinaattori

Alkuvuonna 2012 linjattiin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Oamkissa. Keskeistä hyväksilukemisessa on, että opiskelijan osaaminen ja opintosuunnitelman osaamistavoitteet tai tutkinnon osaamisvaatimukset kohtaavat.

Korkeakouluopintojen hyväksilukeminen on vanhastaan tuttua, samoin työkokemuksen hyväksilukeminen harjoitteluun.  Uudempaa on työkokemuksesta karttuneen osaamisen vertaaminen myös muiden kuin harjoitteluopintojakson osaamistavoitteisiin. Myös vapaa-aikaan liittyvistä toimista karttunut osaaminen voidaan huomioida.

Oamkin nykyisen linjauksen mukaan hyväksilukeminen kohdennetaan ensisijaisesti pakollisiin opintoihin ja vasta sen jälkeen vapaasti valittaviin opintoihin. 

Aloitteellisin ja aktiivisin toimija hyväksilukemisessa on opiskelija. Opiskelija saa ohjausta ja neuvontaa koulutusohjelmavastaavalta, opintojakson opettajalta, opettajatuutorilta, suuntautumisvaihtoehtovastaavalta, opinto-ohjaajalta ja opintotoimiston henkilöstöltä.

 Jotta opiskelijan saama ohjaus eri toimijoilta olisi johdonmukaista, esimerkiksi liiketalouden yksikössä järjestettiin henkilöstölle hyväksilukemisesta info- ja keskustelutilaisuudet touko- ja elokuussa.

 ”Tilaisuudet virittivät monenlaisia ajatuksia.  Lähteekö Ahot-prosessi liikkeelle opiskelijan vai opetushenkilöstön aloitteesta? Miten voidaan varmistaa opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu? Miten voidaan varmistaa, että opiskelijalla on vaadittu osaaminen? Miten luodaan selkeät ohjeet ja vastuualueet, kun kustannukset eivät saisi kasvaa? – Iso muutos tulee: Opettajat arvioivat opiskelijoiden eri tavoin hankkimaa OSAAMISTA, eivätkä pelkästään opetustyönsä tuloksia. Opiskelijan ei enää tarvitse ”suorittaa opintojaksoa”, vaan ”osoittaa osaamisensa”.”

Aila Säkkinen, osastonjohtaja, tietojenkäsittely ja kirjastoaineet

Ennen opintoja hankitun (AHOT) osaamisen ohella yhtä tärkeää on arvioida opintojen aikana hankittua osaamista. Opiskelija voi hakea hyväksilukemista opintojen alussa, aikana tai loppuvaiheessa.

Osaamisen osoittaminen on oppimistilanne, jonka opiskelija ja opettaja tai koulutusohjelmavastaava sopivat. Tapoja on monia: suullinen ryhmätentti, asiantuntijaluennointi, osaamisportfolio jne.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja luoda hänelle mielekäs opintopolku. Lisäksi tavoitteena on edistää opintojen etenemistä.

”Konkreettisia hyötyjä opiskelijalle hyväksilukemisesta ovat muun muassa oman osaamisensa tunnistaminen ja arvostaminen sekä opintojen eteneminen.  Hyväksilukemiseen vaadittava osaamisen osoittaminen voi palvella niin opiskelijaa itseään kuin myös hänen opintoyhteisöään. Hyödyntämällä esimerkiksi työelämästä saatua kokemusta ja tietoa, opiskelija voi osoittaa osaamisensa pitämällä luennon opiskelutovereilleen.”

Markus Mäkitalo, hallituksen puheenjohtaja, OSAKO

Hyväksiluettu osaaminen on samanarvoista Oamkissa hankitun osaamisen kanssa. Hyväksilukemisessa ei ole tarkoituksena toteuttaa laadun alennus- tai ylennysmyyntiä.

Kaarina Närhi, koulutussuunnittelija