Uutta ja vanhaa hyväksilukemisessa

Alkuvuonna 2012 linjattiin osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Oamkissa. Keskeistä hyväksilukemisessa on, että opiskelijan osaaminen ja opintosuunnitelman osaamistavoitteet tai tutkinnon osaamisvaatimukset kohtaavat.

Korkeakouluopintojen hyväksilukeminen on vanhastaan tuttua, samoin työkokemuksen hyväksilukeminen harjoitteluun.  Uudempaa on työkokemuksesta karttuneen osaamisen vertaaminen myös muiden kuin harjoitteluopintojakson osaamistavoitteisiin. Myös vapaa-aikaan liittyvistä toimista karttunut osaaminen voidaan huomioida.

Oamkin nykyisen linjauksen mukaan hyväksilukeminen kohdennetaan ensisijaisesti pakollisiin opintoihin ja vasta sen jälkeen vapaasti valittaviin opintoihin. 

Aloitteellisin ja aktiivisin toimija hyväksilukemisessa on opiskelija. Opiskelija saa ohjausta ja neuvontaa koulutusohjelmavastaavalta, opintojakson opettajalta, opettajatuutorilta, suuntautumisvaihtoehtovastaavalta, opinto-ohjaajalta ja opintotoimiston henkilöstöltä.

 Jotta opiskelijan saama ohjaus eri toimijoilta olisi johdonmukaista, esimerkiksi liiketalouden yksikössä järjestettiin henkilöstölle hyväksilukemisesta info- ja keskustelutilaisuudet touko- ja elokuussa.

 ”Tilaisuudet virittivät monenlaisia ajatuksia.  Lähteekö Ahot-prosessi liikkeelle opiskelijan vai opetushenkilöstön aloitteesta? Miten voidaan varmistaa opiskelijoiden tasapuolinen kohtelu? Miten voidaan varmistaa, että opiskelijalla on vaadittu osaaminen? Miten luodaan selkeät ohjeet ja vastuualueet, kun kustannukset eivät saisi kasvaa? – Iso muutos tulee: Opettajat arvioivat opiskelijoiden eri tavoin hankkimaa OSAAMISTA, eivätkä pelkästään opetustyönsä tuloksia. Opiskelijan ei enää tarvitse ”suorittaa opintojaksoa”, vaan ”osoittaa osaamisensa”.”

Aila Säkkinen, osastonjohtaja, tietojenkäsittely ja kirjastoaineet

Ennen opintoja hankitun (AHOT) osaamisen ohella yhtä tärkeää on arvioida opintojen aikana hankittua osaamista. Opiskelija voi hakea hyväksilukemista opintojen alussa, aikana tai loppuvaiheessa.

Osaamisen osoittaminen on oppimistilanne, jonka opiskelija ja opettaja tai koulutusohjelmavastaava sopivat. Tapoja on monia: suullinen ryhmätentti, asiantuntijaluennointi, osaamisportfolio jne.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja luoda hänelle mielekäs opintopolku. Lisäksi tavoitteena on edistää opintojen etenemistä.

”Konkreettisia hyötyjä opiskelijalle hyväksilukemisesta ovat muun muassa oman osaamisensa tunnistaminen ja arvostaminen sekä opintojen eteneminen.  Hyväksilukemiseen vaadittava osaamisen osoittaminen voi palvella niin opiskelijaa itseään kuin myös hänen opintoyhteisöään. Hyödyntämällä esimerkiksi työelämästä saatua kokemusta ja tietoa, opiskelija voi osoittaa osaamisensa pitämällä luennon opiskelutovereilleen.”

Markus Mäkitalo, hallituksen puheenjohtaja, OSAKO

Hyväksiluettu osaaminen on samanarvoista Oamkissa hankitun osaamisen kanssa. Hyväksilukemisessa ei ole tarkoituksena toteuttaa laadun alennus- tai ylennysmyyntiä.

Kaarina Närhi, koulutussuunnittelija

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa