Terveisiä IFLAsta!

Mikä ihmeen IFLA?

IFLA: International Federation of Library Associations and Institutions: Kansainvälinen kirjastoseurojen liitto. Syksyllä 2012 IFLAn vuotuinen kirjastoalan konferenssi järjestettiin Helsingissä. Se kerää yhteen kirjastoammattilaisia ympäri maailman. Seuraava konferenssi järjestetään Singaporessa syksyllä 2013. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastosta kolme henkilöä pääsi osallistumaan tuohon tapahtumaan. Tässäpä oululaisten muistoja tapahtumasta:

Pirkko Kuisma-Kursula:

Avajaisista IFLAn presidentin Ingrid Parentin sanat: kirjastoilla on valtaa – käyttäkäämme sitä viisaasti – mutta käyttäkäämme sitä. Me kirjastolaiset olemme tietovirtojen ”ytimessä”, vaikka emme sitä aina tule ajatelleeksi. Vapaa pääsy tietoaineistoihin on tärkeää samoin kuin sananvapaus. Vain länsimaissa voidaan puhua vapaasta tiedonvälityksestä ja täälläkin on ajoittain yritetty ja yritetään estää tiedon leviäminen.

”Sleepwalking into a control society?” –sessiossa otettiin voimakkaasti kantaa vapaan tiedonvälityksen puolesta. Session vaikuttavin puhuja oli Siva Vaidhyanathan, yhdysvaltalainen media- ja oikeustieteen professori Virginian yliopistosta. Hänen mielestään internet on kuollut. Internet ei ole sellainen vapaan tiedonvälityksen väylä, joka se voisi olla. Internetissä toimivat yritykset, joiden omistuspohjaa emme tiedä. Käyttäjistä kerätään erilaista tietoa. Tietoa sensuroidaan. Monissa maissa ei edes pääse internetin. Miten tiedonhaunopetus pitäisi tarjoilla diginatiiveille? Mikroannoksina eli pieniin osiin pilkottuna, käytännönläheisenä opetuksena. Opetuksessa pitää hyödyntää kuvia, videoita. Aiheesta oli Nicole Krügerin esitys: Micro e-learning in information literacy ja esimerkkinä Saksan taloustieteidenkeskuskirjaston verkkopalvelu( http://www.econdesk.de) . Palvelussa yhdistetään aiheenmukainen tietopalvelu EconDesk tiedonhakua opettavaan verkkopalveluun LOTSE.

Sanna Kallio:

Terveisiä Iflasta! Mahtava asia, että Suomessa järjestettiin näin iso kirjastoalan konferenssi. Osallistujia oli yli 4000 yli 120 eri maasta, joten meininki oli hyvin kansainvälinen. Avajaisjuhla oli hieno tilaisuus, jossa kuultiin Iflan järjestäjien lisäksi mm. professori Helena Rantaa sekä Iiro Rantalan musiikkia. Luentoja ajankohtaisista aiheista oli niin paljon, että välillä oli vaikea valita minne luennolle menee milloinkin. Lisäksi laaja messuosasto houkutteli tutustumaan uusiin tuotteisiin, tietokantoihin ja kaikkeen mahdolliseen kirjastoihin liittyviin asioihin. Posterialueella esiteltiin satoja mielenkiintoisia asioita ja innovaatioita. Tunnelma oli välillä todella tiivis, kun posterit oli sijoiteltu aika ahtaasti ja niiden esittelemiseen oli varattu vain tietyt kellonajat. Lukukoira Börje sai paljon uusia faneja ja valtavasti rapsutuksia. Muulloin Börjen löytää Espoosta Sellon kirjastosta ja se osaa kuunnella lapsia ja aikuisia, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Iflassa pääsi verkostoitumaan kansainvälisesti ja kansallisesti. Esimerkiksi ammattikorkeakoulukirjastojen väelle oli järjestetty oma tapaaminen.

Sanna Savolainen:

Elokuu 2012, suuntana Helsinki ja kansainvälinen konferenssi, josta en oikein tiennyt etukäteen, mitä odottaa tapahtumalta. Totuus paljastui perillä: mielenkiintoisia luentoja oli useammassa salissa yhtä aikaa ja lähinnä konferenssivieraalla oli valinnanvaikeus siinä, mitä valita! Ohjelmaa oli tarjolla runsaasti, sillä valittavana oli luentoja, posterialue, messuosastoja sekä erilaisia vierailukohteita. Suomi onneksi näytti kansainvälisille vieraille parhaita puoliaan, sillä tuon viikon ajan lämpöä ja aurinkoa riitti.

Mitä tuolta sitten jäi erityisesti mieleen kaiken runsaudenpulan keskeltä? Oli mielenkiintoista huomata, että aivan samoja asioita kuin mitä meillä mietitään pähkäillään ympäri maailman. Itseäni kiinnostivat erityisesti tiedonhankintaan liittyvät luennot. Sielläkin kävi selväksi, että maailma muuttuu: Google ja sosiaalinen media monine muotoineen voidaan nähdä kirjastojen kannalta suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Verkko-oppimiseen ja -opetukseen liittyviä asioita pohditaan niin meillä kuin muuallakin. Samaan aikaan digitaalinen teknologia kehittyy nopealla tahdilla ja myös sen kehityksen seuraaminen ja hyödyntämismahdollisuuksien pohtiminen kirjastomaailman kannalta on todellinen haaste. Kirjastojen pitää myös löytää uusia toimintatapoja ja myös näitä oli runsaasti esillä, kuten erilaisia mobiilisovelluksia, verkossa toimivia chat-palveluita ja jopa QR-koodien hyödyntämistä kirjastopalvelujen markkinoinnissa. Kaikesta kehityksestä huolimatta palaamme usein siihen samaan kysymykseen: kuinka löytää tarjolla olevasta valtavasta informaatioviidakosta oikea, haluttu tieto nopeasti ja tehokkaasti?

Konferenssi herätti paljon ajatuksia, joiden pohdinta jatkuu edelleen. Tuolla ymmärsin myös sen, kuinka hyvässä asemassa me suomalaiset olemmekaan: meillä maanjäristykset tai muut luonnonkatastrofit eivät ole tuhonneet kirjastoja, meillä on vapaa pääsy tietoverkkoihin ja tietoon, unohtamatta sitä tosiasiaa, että kirjastopalvelut ovat todella kattavat ja ilmaisia kaikille vauvasta vaariin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.