Rohkeutta olla Reilu amk?

Terveiset Tampereen yliopistossa 25.10.2012 järjestetystä ”Globaalia vastuuta reilun kaupan keinoin” –seminaarista. Tampereen yo ja kaupunki ovat olleet eturintamassa sitoutuessaan Reiluun kauppaan. Arvonimi myönnetään vuodeksi kerrallaan, ja näytöt jatkuvan parantamisen toimenpiteistä ovat edellytys arvonimen uusimiseksi. Diak on toinen Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen saanut Suomessa.

Odotin seminaarista paljon, sillä usein keskustelu reilusta kaupasta kulminoituu proosallisesti kahviin.  Erityisesti toivoin kuulevani konkreettisia perusteita sitoutua Reiluun kauppaan. Vararehtori Harri Melin korosti avauspuheenvuorossaan, että Tampereen yliopistossa reilu kauppa on vahvasti kytköksissä kansainvälistymiseen. Arvonimen myötä useita englanninkielisiä maisteriohjelmia on käynnistetty, ja parhaillaan etsitään kumppania kehittyvien talouksien maista. Tampereen kaupungin hankintapäällikkö Sami Tapanaisen mukaan arvonimi on mahdollistanut hankintojen kilpailuttamisen reilun kaupan hengessä. Kestävien hankintojen toteuttamiseksi on laadittu ohjelista, ja vastaavanlaista ohjeistusta muotoillaan parhaillaan sosiaalisten kriteerien käytölle. Tarjouspyynnöt sisältävät ns. auditointi-pykälän, joka mahdollistaa kaupungille asioiden tarkistamisen tarvittaessa.

Kriittisimmän arvion reilun kaupan vastuusta maailmantaloudessa esitti professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Hän korosti, ettei Fair Trade Organisationin (FTO) luoma järjestelmä ole aukoton, mutta yksi parhaimmista tavoista organisaatiolle osoittaa vastuullisuuttaan. Seminaarin lopuksi luomupuuvillanviljelijä Gulsun Joldosheva ja maatalousosuuskunnan johtaja Akybay Sooronbayev Kirgisiasta jakoivat kokemuksiaan Reilun kaupan puuvillan tuottajina. Kohtaaminen oli mieleenpainuva. Oli ilmeistä, että alueen luomuviljelijät ovat olleet tyytyväisiä sopimukseen. ”Da!” ja nauru kysymykseen vastattaessa kertoivat kaiken oleellisen. Ympäristö- ja terveysvaikutukset luomuviljelyyn siirryttäessä ovat olleet positiivisia: maaperä, vesi ja ilma ovat puhdistuneet, mikä on vaikuttanut myös viljelijöiden terveyteen. Takuuhinta tarjoaa 20%:a maailmanmarkkinoita paremman hinnan.

Reilu kauppa on enemmän kuin kahvin juontia hyvällä omallatunnolla. FTO:n järjestelmä ei koko maailmaa pelasta, mutta torjuu epätasa-arvoa ja on vaihtoehto epädemokraattiselle säätelylle, kuten professori Teivainen totesi. Professori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta peräänkuuluttikin organisaatioilta rohkeutta edistää reilun kaupan arvoja, mihin lainsäädäntö kyllä sopeutuu, vaikkakin laahaa jäljessä. Tampereen edustajat näkivät arvonimen avaavan toimijalle uusia mahdollisuuksia.

Vaikuttaa siltä, että Reilu kauppa onkin aitoa vastuullisuutta, rohkeita arjen tekoja. Löytyisikö Oulun kaupungilta, yliopistolta ja ammattikorkeakoululta rohkeutta rakentaa yhdessä reilumpaa yhteiskuntaa ja hakea työlleen kansainvälistä tunnustusta?

 

Outi Virkkula
Kestävän kehityksen painoalakoordinaattori
Oulun seudun ammattikorkeakoulu