Kun kuulin ensimmäisen kerran, että saamme vierailevaksi luennoitsijaksi Sirpa Pietikäisen, arvelin että jotain mielenkiintoista on luvassa.  Sirpan vierailun mahdollisti oppisopimuskoulutuskokeilu – Biotaloudesta bisnestä. Tämän kaltainen kokeilu on ensimmäinen laatuaan Oamkissa, ja se toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Toki Sirpa ei ollut Oulussa fyysisesti, vaan homma hoidettiin etäyhteyden avulla. Sirpa istui Brysselissä, ja opiskelijat innokkaina Oulussa ja Hämeenlinnassa. Tällaiset uudenlaiset mahdollisuudet hoitaa kokouksia ja luennointia ovat tervetullut vaihtoehto sekä yksilön että ympäristön kannalta.

Mitä se biotalous muuten on? Sitra on määritellyt sen seuraavasti: ”Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia ongelmia vastaan. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen.” Tähän asiaan europarlamentaarikolla oli mielenkiintoinen näkemys. Sirpan mielestä ihmiset ovat tällä hetkellä kuin ebola –virus luonnon ekosysteemissä aiheuttaen pääasiassa vain vahinkoa. Sen sijaan yhteiselo edellyttäisi vähintään herpes-viruksen kaltaista yhteistoimintamallia, jolloin luonto sentään pystyisi sietämään meitä. Kaikkein parasta olisi, kun ihmiset olisivat luonnolle kuin maitohappobakteerit ovat meille ihmisille eli hyödyllisiä ja symbioottisia. Tämä juuri on biotalouden sydänidea!

Yksi minulle mieleenpainuvimmista asioista Sirpan esityksessä oli hänen lanseerauksena ”riisi on rikos”. Tällä hän tarkoitti sitä, että kiinalaiset ovat hankkineet suuria maa-alueita Afrikasta käyttäen sitä riisintuotantoon ja kuluttaen samalla alueen niukkoja vesivaroja liian tehokkaasti hyväkseen. Afrikasta riisi raahataan Kiinaan jatkokäsittelyyn ja sieltä Euroopan markkinoille (myös Suomeen) myytäväksi muutaman kymmenen sentin kilohintaan. Kukin voi miettiä mielessään, että onko näin tuotettu riisi kestävän kehityksen mukaista ruokaa. Mistähän muuten johtuu, että kiinalaiset ja intialaiset ovat hankkineet valtavia maa-alueita Afrikasta?

Näin mielenkiintoisiin asioihin voi törmätä luonnonvara-alan yksikön koulutustarjonnassa!

Kestävin terveisin

Antti Hirvonen
Lehtori
Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö