Ajattelin rohkeasti ja aidosti hetken pohtia millaisia tuntoja tuo käyttämämme slogan herättää. Pidin parin vuoden tauon työelämästä ja palasin takaisin töihin elokuussa. Sinä aikana Oamkista oli tullut rohkea ja aito. Tosin olin kyllä poissaoloni aikana huomioinut esimerkiksi lehdistä ja joistain satunnaisista kotiini kantautuvista tuotteista, että nyt on tapahtunut jotain. Entinen jokaisen ihmisen osana elämää oleva Oamk oli siirtynyt kuvailemaan itseään adjektiivein. Vieläpä aika haastavin adjektiivein.

Muistan vielä reaktioni, kun näin ensimmäisen uudella sloganilla olevan lehti-ilmoituksen. Lehti-ilmoitus tuntui huutavan minulle kovalla äänellä, että uskalla osallistua rohkeasti koulutukseen, sen järjestää rohkeasti aito Oamk. En kyllä enää muista mikä koulutus se oli, mutta jäin miettimään, että onpas haastavaa esittämistä ja ehkä jotensakin myös vaativaa. Mieleeni tuli, että jos en siis osallistu tuohon kyseiseen koulutukseen, niin olenko sitten jotain päinvastaista kuten vaikka pelkuri. Mieleeni tuli myös, että millainen organisaatio haastaa toisiaan kehumalla itseään suureen ääneen. Sellaisesta ihmisestä perinteisesti sanottaisiin, että leuhka tai omahyväinen. Mutta entäpä organisaatio? Toisaalta kuka sen kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Jos Oamk ei kertoisi kaikille, että se on rohkea ja aito, niin huomaisiko sitä kukaan?

Eniten oikeastaan olen pohtinut sitä, että missä organisaatiomme rohkeus tai aitous näkyy ja tuntuu. Rohkea ihminen on mielestäni sellainen, joka uskaltaa tehdä ja toimia vaikka epäonnistumisen riski on suuri. Rohkea ihminen haastaa siis itseään sellaisiin tekoihin, joiden onnistumisesta ei kukaan voi olla varma. Vääjäämättä sellaisen ihmisen eteen tulee tilanteita, milloin tulee myös niitä epäonnistumisia. Rohkea ihminen kompastuessaan nousee rohkeasti ylös, ottaa opikseen ja muuttaa mahdollisesti suuntaa, mutta jatkaa päämääräänsä kohti uusin keinoin.

Olennaista minusta on suhtautuminen epäonnistumisiin. Se voisi päteä myös organisaatioihin. Miten meillä Oamkissa suhtaudutaan epäonnistumisiin tai asioihin, jotka eivät ole menneet niin kuin olisi toivonut? Uskallammeko rohkeasti katsoa asian ytimeen, miten asiat menivät ja mitä niistä voisimme oppia, jotta tulisimme entistä paremmaksi organisaatioksi. Hyväksymmekö sen, että virheet ja epäonnistumiset ovat osa kasvua ja tie kohti menestystä, jos ne oikein oivaltaa.

Hyvä oppimisen mahdollisuus meillä on esimerkiksi, kun tarkastelemme opiskelijapalautekyselyn tuloksia. Katsommeko rohkeasti tuloksia ja aidosti muutamme toimintaamme, jotta voimme paremmin palvella opiskelijoitamme. Koska arjessa meidän rohkeus ja aitous huomataan ja tulokset puhuvat puolestaan. Silloin myös slogan on tehnyt tehtävänsä, haastanut meidät ajattelemaan ja voimme hyvillä mielin siirtyä seuraavaan sloganiin. Onkohan se vaikka Oamk – ylpeä itsestään 🙂

Virpi Ilmakangas
Suunnittelija, Viestintäpalvelut