Anne Keskitalo Susanna Kujanpää Darmstadtin ammattikorkeakoulu järjesti ensimmäisen kansainvälisen vaihtoviikon, jonne oli kutsuttu opettajia ja kv-toimistojen henkilökuntaa. Saimme kutsun hyvin lyhyellä varoitusajalla, kun heille oli jäänyt vielä muutama paikka vapaaksi. Lähetimme samana päivänä hakemuksemme...
Kaksi Oamkin kirjaston informaatikkoa matkasi syksyiseen Islantiin kuuntelemaan kansainvälisiä kirjastoalan asiantuntijoita, jotka antoivat esityksissään ideoita miten vastata kirjastojen nykyisin kohtaamiin haasteisiin, ja millä tavalla kirjastojen vanhoista toimintamalleista ollaan luopumassa.
Kyseessä oli Reykjavikissa lokakuussa 2012 järjestetty kansainvälinen kirjastoalan Nordill2012 –konferenssi. Kymmenettä kertaa järjestetyn “Nordic Resource Sharing, Reference and Collection management” –konferenssin teemana oli tällä kertaa “Rethinking Library Services – New technologies – New opportunities”.
Yksi suurimmista haasteista, johon kirjastojen tulisi vastata, on asiakkaiden nykyinen tapa hakea tietoa netistä; tätä hakukäyttäytymistä kirjastotietokantojen perinteiset käyttöliittymät eivät enää tue. Asiakkaat odottavat enemmän vuorovaikutteisuutta ja visuaalisuutta hakuja tehdessään, kuten suosituksia samankaltaisiin teoksiin, kirjojen arviointeja, ja mahdollisuutta kirjoittaa niitä itse sekä tagittaa löytämiään teoksia. Aineiston löydettävyyden, sekä painetun että e-aineiston, pitäisi olla mahdollisimman helppoa; samoin sen käyttöön saaminen. Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät, joissa yhdellä käyttöliittymällä löytyy ”kaikki”, yrittävät vastata tähän haasteeseen.
Varsinkin nuoret asiakkaat, Y-sukupolven edustajat, odottavat myös, että kaikki verkossa oleva materiaali on ilmaiseksi saatavissa ja vapaasti käytettävissä, läpi vuorokauden. Nettielämä on tykkäämistä, kommentoimista, arvioimista, lataamista, ja ennen kaikkea jakamista. Asiat ovat arvottomia, jos niitä ei voi kokea ja jakaa muiden kanssa. Niinpä, mikäli kirjasto haluaa tavoittaa myös nämä asiakkaansa, on mentävä sinne missä hekin ovat – nettiin ja sosiaaliseen mediaan: Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen.
Mutta onko myös niin, että netti ja erityisesti Google on saanut tiedonhaun näyttämään liiankin helpolta, eivätkä kirjastossa asioivat asiakkaat halua vaikuttaa tietämättömiltä kysymällä tiedonhakemisesta, edes meiltä? Joten kommunikointitaitojen, keskustelun ja kyselyn, merkitys korostuu kirjastotyössä. Ei pitäisi tehdä liikaa omia olettamuksia siitä mitä asiakas tarvitsee, vaan kuunnella loppuun asti asiakkaan ongelmaa, sillä asiakkaan ensimmäinen kysymys harvoin kuvastaa hänen todellista tiedontarvettaan, kun on kyseessä laajempi aihe. Ja kuinka moni meistä varmistaa loppuun asti, että saiko asiakas todella haluamansa ennen kuin hän poistuu kirjastosta? Kirjastoammattilaisten suhde asiakaskuntaansa määrittää aina kirjaston palvelujen laadun, tapahtuu vuorovaikutus sitten asiakaspalvelutilanteessa fyysisessä kirjastotilassa tai virtuaalisesti verkossa.
Asiakkaitahan on aina kuunneltu hankittaessa aineistoa kirjaston kokoelmiin. Mutta asiakkaiden tarpeita on myös ennakoitu ja hankittu aineistoa, jota asiakkaiden on ajateltu tarvitsevan. Puhutaan just-in-time –hankinnasta, asiakkaan sen hetkisen tarpeen perusteella ja just-in-case –hankinnasta, kaiken varalta, jos joku sattuisi tarvitsemaan/kiinnostumaan periaatteella. On huomattu, etteivät nämä ”kaiken varalta” hankitut teokset sitten kierräkään lainassa niin hyvin kuin on ajateltu, vaan jopa yli 30 % tällä tavalla hankituista saattaa jäädä hyllyyn käyttämättömiksi. Etenkin e-kirjahankinnoissa löytyy hyviä kokemuksia just-in-time -hankinnasta eli kirjasto hankkii asiakkaiden käyttöön kokoelman e-kirjoja, joista vain asiakkaiden käyttämät kirjat ostetaan pysyvästi kirjaston e-kirjakokoelmaan.
Mutta entä jos painettuja kirjoja ei olisi ollenkaan kirjastossa? Mikäli kaikki aineisto olisi elektonista, niin miten se vaikuttaisi kirjastohenkilöstön työnkuvaan, miten e-kirjat saataisiin markkinoitua käyttäjille, mitä tapahtuisi hyllyistä tyhjäksi jääneelle kirjastotilalle? Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia parhaillaan Tanskan Royal Libraryn luonnon- ja terveystieteiden tiedekunnan kirjastossa. Siellä on tarkoitus luopua painetuista kirjoista ja siirtyä yksinomaan e-aineiston käyttöön kurssimateriaalina.
Muun muassa tällaisia mielenkiintoisia esityksiä saimme kuulla ja niihin pääsee tutustumaan myös konferenssin kotisivulla http://www.upplysing.is/Default.asp?Page=450
Konferenssin ohjelmaan kuului myös kirjastovierailuja. Tutustumiskohteisiimme kuului University of Icelandin Education Library, joka palvelee kaikkien eri kouluasteiden opettajiksi opiskelevia, sosiaalikasvattajiksi valmistuvia sekä terveys- ja urheilutieteitä opiskelevia. Pienehkö, sokkeloinen kirjasto sijaitsee School of Educationin alakerrassa tarjoten opiskelijoilleen kaikki perinteiset kirjastopalvelut, korostaen käyttäjäkoulutusta toiminnassaan.
Toinen tutustumiskohteemme oli Reykjavik University Library. Reykjavikin yliopiston päärakennus on ympyrän muotoon rakennettu, kuin aurinkokunta. Tilat ovat avarat, ja aurinkokunnan planeettojen mukaan nimetyt rakennuksen osat sijaitsevat useammassa kerroksessa, tarjoten opiskelijoille runsaasti työskentelytiloja itsenäiseen opiskeluun. Kirjasto kokoelmineen, ryhmätyöhuoneineen ja lukusaleineen löytyi Uranuksesta, mutta kirjastohenkilökunta jalkautui opiskelijoiden pariin myös yliopiston muihin tiloihin antamaan ohjausta ja neuvontaa tiedonhankinnassa.
Seminaarin annin lisäksi ehdimme tutustua myös Islannin erikoiseen luontoon Golden circle –kiertoajelulla. Islannin karut, mutta kauniit syysmaisemat vesiputouksineen ja geysireineen jäivät lähtemättömästi mieleen.
Kevätlukukauden alkaessa joukko Oamkin tietotekniikan opettajia kokoontui Kotkantien kampukselle tapaamaan toisiaan. Tämä tietotekniikan opettajien tiimin aloituskokous keräsi mukaan osallistujia neljästä yksiköstä. Tartuimme toimeen, kun saimme työryhmän perustamiselle vihreää valoa vararehtorin suunnalta käsiteltyämme asiaa laatukoordinaattoreiden kokouksessa loppuvuodesta. Tietotekniikan opettajien ammattikorkeakoulutasoisella yhteistyöllä on tavoitteena kokemusten vaihtaminen, tietotekniikan perusopetuksen kehittäminen sekä yhteisen, opetustyötä palvelevan verkkomateriaalin tuottaminen.
Yhdessä toimimalla voimme levittää hyviä käytänteitä sekä tehostaa työntekoa. Työn mielekkyys lisääntyy, kun samoja yhteisiä ohjeita ei tarvitse jokaisen opettajan erikseen tehdä. Paitsi tietotekniikan opettajat, myös opiskelijat voivat osallistua materiaalin työstämiseen esimerkiksi oppimistehtävien muodossa.
Eri yksiköissä tietotekniikkaa opetetaan eri laajuuksin ja sisällöin. Yhteistä sisältöä kaikissa yksiköissä on Oamkin järjestelmiin ja käytäntöihin perehdyttäminen (esimerkiksi intra, sähköposti ja atk-ohjeet) sekä työkaluohjelmien (Microsoft Word, Excel ja PowerPoint) opetus.
Kevään aikana Liiketalouden yksikön opiskelija tekee opinnäytetyön, jossa kartoitetaan tarkemmin Oamkin tietotekniikan perusteisiin liittyviä opintojaksoja ja niiden sisältöjä opsien perusteella. Opiskelija haastattelee myös yksiköiden tietotekniikan opettajia, jotta saadaan tarkempaa tietoa mm. opetusmenetelmistä. Tämä kartoitus antaa tietotekniikan opettajien tiimille eväät analysoida tarkemmin kaikille yhteinen sisältö sekä aloittaa yhteisen materiaalin suunnittelu.
Opiskelijoiden vaihteleva lähtötaso on nähtävissä kaikissa yksiköissä. Sosiaalisessa mediassa toimiminen on opiskelijan arkipäivää, mutta työkaluohjelmien tehokkaassa käytössä on paljon opittavaa. Hyvät tietotekniset taidot helpottavat paitsi opinnoissa etenemistä myös työelämään siirtymistä.
Tietoteknisten työvälineiden hallinta on työelämän edellyttämää geneeristä kyvykkyyttä siinä missä hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Tietosuojan merkityksen tiedostaminen (korostuen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla), työkaluohjelmien sujuva käyttö sekä valmiudet ottaa haltuun nopeasti uusia laitteita ja järjestelmiä ovat työnantajien odotuksia alasta riippumatta. Hyvät tietotekniset taidot turvaavat työelämään siirtyvien osaajien mahdollisuutta keskittyä oman ammattialansa ydintehtäviin. Tietotekniikan opetuksen tulee vastata työelämän odotuksiin, ja se, jos mikä, on meille hyvä syy yhdistää voimat opetuksen kehittämisessä!
Kirsi Jokinen Paulina Melakari-Mustonen
lehtori tuntiopettaja
laatukoordinaattori laatukoordinaattori
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Kulttuurialan yksikkö
