Monthly Archive: maaliskuu 2013

Kesä lähestyy, halusitte tai ette!

Aurinkoa näkee jo lähes päivittäin ja ilmat alkavat olla mukavan lämpimiä. On siis selviä kevään ja kesän merkkejä ilmassa. Opiskelijoiden mielessä siintää kesä ja kesätöiden haku käy kovimmillaan. Työpaikat ovat osalla kiven alla ja osa valmistautuu kesään jotenkin aivan muulla tavoin. Pääsääntöisesti kesä on kuitenkin aikaa, jolloin korkeakoulut hiljenevät ja ihmiset ovat kesälaitumilla. Mutta kysymys kuuluukin, että mitä sinä teet kesällä ja joko olet varautunut siihen?

Monen kannalta hyvä tapa viettää kesä on käydä kesätöissä. Mahtavaa olisi, jos opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada kesätöitä oman alansa sisältä. Kesätyöpaikat ovat jo useamman vuoden olleet osittain kiven alla taloudellisen taantuman vuoksi, mutta kyllä etsivälle (yleensä) vielä töitä löytyy. Erittäin varteenotettava vaihtoehto on myös työharjoittelun suorittaminen kesän aikana. Näin voi parhaimmassa tapauksessa jouduttaa myös opintoja ja valmistua normaalia ripeämmin. Omasta mielestäni opiskelijan kannalta paras tilanne olisi varmasti yhdistää kaksi edellistä. Kesätyö josta saisi samalla opintoihin kuuluvan työharjoittelun, tietenkin vielä palkallisena. Opinnot etenisivät, saisi oman alan työkokemusta ja myös taloudellista turvaa kesäksi sekä tulevaksi lukuvuodeksi. Oman alan töiden tekeminen opintojen ohella tutkitusti vaikuttaa positiivisesti laadulliseen työllistymiseen valmistumisen jälkeen. Voi siis pitää kannattavana tehdä oman alan töitä opiskeluiden ohella, eikö?

Työharjoittelusta palkan saaminen herättää usein paljon keskustelua. Aihe on myös tärkeä ja ihan oleellinen aika ajoin ottaa keskusteluun. Itse pidän työharjoittelussa kaikkein tärkeimpänä laadullista työharjoittelua. Eli sitä, että työharjoittelu suoritetaan omalla alalla, se palvelee opiskelijan opintoja ja se edesauttaa ammatillista kasvamista. Onhan työharjoittelu kuitenkin selkeästi osa opintoja, ei mikään erillinen ”työ” tai muu opinnoista irrallinen palikka. Ilman muuta pidän opiskelijan kannalta kannatettavana ja järkevänä sitä, että työnantaja myös maksaa palkkaa tehdystä työstä mahdollisuuksien mukaan. Pitää kuitenkin muistaa, että se ei ole itseisarvo ja se tärkein asia työharjoittelussa.

Jos kesätyöt ovat tiukassa ja meinaa tulla seinä eteen kesäsuunnitelmien kanssa, on erittäin hyvä vaihtoehto myös harkita kesäopintoja. Kesäopinnot antavat oikein hyvän mahdollisuuden jouduttaa opintojasi ja sillä tavoin nopeuttaa siirtymistäsi ammattilaisena työelämään. Toki hyvä vaihtoehto on myös suorittaa jotain oman alan ulkopuolella olevia kursseja oman ammattitaidon tueksi. Eikä missään tapauksessa ole huono idea käyttää kesäopintoja omien rästien tekemiseen tai tekemättä jääneiden asioiden kiinni kirimiseen. Valitettavasti kesäopintojen tarjonta vaihtelee erittäin paljon korkeakouluittain. Tämä onkin asia, johon toivoisi korkeakoulujen myös panostavan. Opiskelijat kun tarvitsevat joustavammat mahdollisuudet opintojensa suorittamiseen ja näihin joustavimpiin mahdollisuuksiin kuuluu ehdottomasti myös mahdollisuus hyödyntää kesäaikaa omien opintojen edistämiseksi. Jos teet kesällä opintojasi, muista hakea ajoissa kesäopintotukea Kelalta ja varmistaa toimeentulosi!

Yhtenä vaihtoehtona kesän viettämiseen on myös niinkin simppeli asia kuin lepo. Lepo tekee hyvää pitkän ja raskaan lukuvuoden jälkeen ja antaa uutta potkua tulevaan lukuvuoteen. Uskallan väittää, että jokaisen kannattaa jossain vaiheessa ottaa itselleen aikaa levätä. Pidä vapaata, näe sukulaisia ja ystäviä, matkustele tai tee jotain mitä et ehdi lukuvuoden aikana tehdä. Lepo auttaa henkiseen jaksamiseen ja henkinen jaksaminen on todella tärkeää myös opintojen kannalta.

Lopulta ehkä parhaana vaihtoehtona voisin tarjota kaikkien aiempien mahdollisuuksien yhdistelmää. Hae töitä, suorita samalla työharjoittelu, edistä näin opintojasi ja pidä myös vähän lomaa jossain välissä. Tällä hyvällä yhdistelmällä etenevät opinnot, oma talous pysyy vakaana ja hermokin lopulta lepää.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin miun lopputulema on, että mieti ajoissa kesää ja mieti sitä nimenomaan omalta kannaltasi. Tarvitsetko työharjoittelupisteitä, rahaa elämiseen, lepoa jaksaaksesi vai jotain ihan muuta? Löydä se sinulle paras vaihtoehto ja rakenna sitten hyvissä ajoin oma suunnitelmasi kesäksi. Itse ainakin aion pitkästä aikaa pitää vähän kesälomaa!

Mikko Valtonen
puheenjohtaja
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry

Miksi koulutusohjelmien itsearviointia tehdään?

Yksiköiden koulutusohjelmatiimit ovat kokoontuneet kevään aikana ahkerasti. Esityslistoilla on ollut opiskelijakyselyn tulosten pohdintaa ja itsearvioinnin laatimista. Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijoina olemme suunnitellun mukaisesti kiertäneet tiimien kokouksia, esitelleet itsearvioinnin toteutusta ja vastanneet esiin nouseviin kysymyksiin. Usein on kysytty mm. mihin itsearviointeja käytetään. ”Koulutusohjelmien omaan kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen Oamkin sisällä”, olemme vastanneet.
 
Luonnonvara-alan yksikkö lähti liikkeelle ensimmäisenä; ensimmäinen asiaa pohtiva kokous oli jo tammikuussa. Oli mukava nähdä, että paikalla oli melkein enemmän opiskelijoita kuin henkilökuntaa! Sosiaali- ja terveysalan yksikön kokoukset tulivat tietoon kootusti, reilulla kolmen kuukauden varoitusajalla. Myös sähköpostia ja ruokatunteja Alwarissa on hyödynnetty itsearvioinnin teon opastuksessa. Liiketalouden yksikössä itsearviointiprosessi on aikataulutettu esimerkillisesti. Laatukoordinaattori kutsuu kaikki ko-tiimien kokoukset koolle ja huolehtii, että jokaisen koulutusohjelman itsearviointiraportti käsitellään johtoryhmässä ennen sen toimittamista eteenpäin.  Tekniikan yksikössä järjestetään kaikille koulutusohjelmille yhteinen keskustelutilaisuus opiskelijakyselyn tuloksista ennen koulutusohjelmatiimien kokouksia. Kulttuurialan yksikössä on työn alla palautetilaisuuksien järjestäminen opiskelijoille, jotta saadaan selville mitä opiskelijakyselyn kaikki tulokset tarkoittavat.
 
Koulutusohjelmatiimit ovat suhtautuneet itsearviointiin positiivisesti ja työskentelyn aloitettuaan huomanneet lomakkeen olevan hyödyllinen työkalu oman koulutusohjelman kehittämisessä. Kriittistä palautetta on tullut muutamasta vaikeasti muotoillusta, abstraktimmasta kysymyksestä. Palaute otetaan vastaan ja ”kapulakieltä” yritetään välttää tulevaisuudessa. Opiskelijakyselyn tulokset vaikuttavat yksikössä kuin yksikössä aika hyviltä, vaikka kehittämistäkin kaivataan tietyissä asioissa. Opiskelijat ovat nostaneet esiin olennaisia kehittämiskohteita, kuten lukujärjestysten aikataulutuksen, omien opintojen suunnittelun ja ohjauksen resurssit.  Opiskelijakyselyn raporttien muoto ei tällä kertaa ole miellyttänyt kaikkia – edellisen kyselyn Word-raportit ovat vaihtuneet PowerPoint-muotoisiin koonteihin. Aika lailla tietoa niistä on kuitenkin saatavissa.
 
Koulutusohjelmatiimien kokoukset jatkuvat koko kevään ajan; varsinkin huhtikuun alkupuolella kalenterissa on monta merkintää. Koulutusohjelmien itsearviointiraportit toimitetaan Rehtorin toimistoon huhtikuun loppuun mennessä ja ne sijoitetaan hyvien käytäntöjen jakamiseksi Heimoon toukokuun alussa.
 
Johanna Huttunen & Marianne Isola
Rehtorin toimiston koulutussuunnittelijat

Näpit irti opintotuesta!

Viikon blogin aihe ei liene kenellekään yllätys. Otsikon huudahdus on ollut opiskelijoiden huulilla kautta maan parisen viikkoa ja keskiviikkona kampanja saavutti kliimaksinsa, kun noin 5000 mielenosoittajaa kerääntyi Helsinkiin osoittamaan tukensa opintotuen puolesta, huutaen kyseistä iskulausetta. Menossa mukana oli luonnollisesti myös OSAKO.

OSAKOn ja Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan (OYY) kimppabussikyyti Isolle Kylälle starttasi keskiviikon pikkutunneilla kolmen tienoolla. Mielenosoitus alkoi kokoontumisella Senaatintorilla, josta marssittiin Eduskuntatalon edustalle. Marssin aikana huudettiin joukolla iskulauseita: ”Näpit irti opintotuesta!”, ”Käyttäkää järkeä – koulutus on tärkeä!” olivat yleisimmät sloganit. Meteliä riitti eikä poliisin arvion mukaan noin 5000 henkilön muodostaman marssikulkueen keskivaiheilta ollut mitään mahdollisuutta nähdä kulkueen kumpaakaan päätä. Eduskuntatalon edustalle kokoonnuttuamme saimme kuulla puolueiden edustajia heidän vastatessaan opiskelijaliikeen edustajien esittämiin kysymyksiin. Tiivistettynä voidaan sanoa, että opiskelijaliikkeiden vaatimuksia myötäiltiin. Mielenosoitus sujui rauhallisissa merkeissä, ainoastaan jotain anarkistiryhmää edustanut, hätäsoihdun kanssa juoksennellut sankari päätyi poliisin haaviin ja miekkataksilla pois tapahtumapaikalta. Isot kiitokset ovat paikallaan kaikille tapahtumaa järjestämässä olleille, niin poliisille kuin opiskelijoillekin!

Torstaina saimmekin kotimatkan aikana ottaa ilomielin hallituksen kehysriihen tulokset vastaan. Opintotuki säilyy opintorahapainotteisena, opintolainaan liittyen ainoastaan lainan käytettävyyttä parannetaan. Lisäksi opintotuki sidotaan indeksiin syyskuussa 2014 hallitusohjelman mukaisesti, minkä toteutumisen suhteen ehdittiin olla jo hieman skeptisiä. Myös toisen asteen opiskelijat saivat hyviä uutisia, kun heidän vanhempiensa tulorajaa opintotukea laskevana tekijänä nostettiin 30%. Opiskelijaliike on tyytyväinen tuloksiin: SAMOKin ja SYLin kannanotossa kerrotaankin, että ”kehysriihen tulos valaa uskoa tulevaisuuteen”.

 

opintoraha
mielenosoituksella
me pelastettiin

 

Juho Koskelainen, OSAKOn hallituksen jäsen

Otro ry mukana opiskelijan elämässä

Otro ry mukana opiskelijan elämässä

Keväiset terveiset Otro ry:stä! Saanen esitellä tämän vuoden hallituksemme siinä iloisena poseeraamassa. Hallitus uudistui vuodenvaihteessa ja mukaan saatiin pitkästä aikaa useampi aktiivi lisää, mikä on kerrassaan hienoa. Mitä useampi meitä on mukana työskentelemässä opiskelijan edunvalvonnan asialla, sitä enemmän ja parempaa tulosta saamme aikaan!

Tässä kirjoittelen ensimmäistä merkintääni OAMK:n Liiketalouden yksikön blogiin. Tarkoitus on aina silloin tällöin rustata muutama sananen toiminnastamme tänne ja tulla opiskelijoille lähemmäksi ja tutuksi. Me Otrossa työskentelemme siis sen eteen, jotta opiskelijaelämä olisi edes hieman mutkattomampaa ja hauskempaa. Opiskeluun kuuluu muutakin kuin unettavia luentoja ja tenttikirjojen selailua! Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat bileemme, joita järjestämme säännöllisin väliajoin – unohtamatta Cafe Carman palveluita sekä opiskelijakorttien ja -haalareiden välittämistä.

Alkuvuosi Otrossa on sujunut mukavan mutkattomasti. En tiedä, näyttääkö ulospäin siltä että me toimistolaiset lähinnä roikumme Facessa ja löhöämme sohvilla kahvinjuonnin lomassa. Aikataulussa on toki ollut sitäkin, mutta joka tapauksessa, touhua on riittänyt. Vuoden ensimmäisiin kuukausiin on mahtunut muun muassa massiivinen haalaritilaus, kauhea läjä opiskelijakortteja, bileitä ja tuskaisia aamuluentoja seuraavana päivänä, hirveästi kahvinjuontia, sekoilua kassakoneen kanssa, päikkäreitä toimistolla, kiroilua, iloa, naurua, hirvimaskotti ja pupunkorvia. Suunnitteilla on järjestää huhtikuulle jokin hauska tempaus. Homma on vielä suunnitteluvaiheessa, joten olemme avoinna ideoille.

Keväthän on uudistumisen aikaa, vai mitä? Talvinen pilviverho on alkanut väistyä auringon edestä, ja pimeän talven jälkeen ihastuttavan pieni ja raihnainen toimistommekin on alkanut näyttäytyä meille uudessa valossa. Oli aika pyörähtää Ikeassa. Nyt sohvia koristavat uutukaiset Otron oranssit tyynyt viltteineen ja toimistotuolitkin ovat vaihtuneet parempiin. Sohvat ovat vielä vanhat, mutta eivät varmaankaan enää kauan. Aika rientää, ja minusta ainakin on vaikea uskoa että nyt eletään jo maaliskuun puoliväliä. Aurinko paistaa ja pikkupakkanen kipristelee poskissa, kevät tekee tuloaan. Pian alkaa opiskelijavapun järkkäily ja siinähän riittää touhua.

Ulkona on sen verran kaunis kevätsää, että sihteeri kiittää ja kuittaa, hyvästelee kouluhommat tältä päivää ja siirtyy ulkotiloihin. Suosittelen edellä mainittua kaikille strsessistä kärsiville opiskelijoille. Hetki aurinkohoitoa päivässä tekee ihmeitä!

Ilona Timlin
Sihteeri
Oulun tradenomiopiskelijat OTRO ry

ps. Tulkaahan käymään toimistolla, ei me purra. 🙂

Tunnelmia hyvien käytänteiden kierrätyksen iltapäivästä

Torstaina kokoonnuimme Tekniikan yksikössä kierrättämäään hyviä käytänteitä. Puheenvuorot olivat kiinnostavia ja innostavia. Koulutusmateriaali laitetaan Heimoon jakoon, mutta onhan silti aivan eri asia kuunnella paikan päällä ja saada vastauksia mieleen nousseisiin kysymyksiin. Kiitokset kaikille alustajille ja aktiivisille osanottajille. Tässä muutamia tunnelmapaloja iltapäivästä.

Kahvia ja pullaa oli tarjolla ennen koulutusta. Hyvältä maistui.

 
Kahvipöytäkeskustelussa pohdittiin sidosryhmäyhteistyötä.
 
 
Ihan aiheeseen liittyvää sisältöä 🙂
 
 
Laatuleipuri oli jälleen ollut ahkera. Jokaista osallistujaa odotti tuore päivän laatuleipä.
 
 
Vararehtori Jyrki Laitinen kävi avaamassa koulutuksen. Tämän jälkeen ohjelmassa oli hyvien käytänteiden kierrätystä ihan urakalla.
 
 
Tärkeä tämäkin,  niin jaksaa taas keskittyä iltapäivän sisältöön.
 
 
Panelisteillamme oli hyviä näkemyksiä ja kokemuksia sidosryhmien osallistumisesta koulutusohjelmatiimien toimintaa. Muut osallistujat eivät jääneet pelkästään kuuntelemaan vaan saimme hyvän keskustelun aikaiseksi. Kiitokset siitä kaikille osallistujille!
 

 

Opiskelijakuntatoimijan kirosana: opintotuen rakenteellinen kehittäminen

Pakkasesta huolimatta minusta tuntuu siltä, että talven selkä katkeaa pian. Kevään tulo näkyy myös opiskelijakunnassamme. Tuutorikoulutusten järjestely ja vapun valmistelu vievät aikaa koulutussihteeriltämme ja tapahtumavastaavaltamme. Kevät on myös opiskelijakunnissa liiton sektoritapaamisten aikaa. Puheenjohtajat ja pääsihteerit, sosiaalipoliittiset vastaavat ja liikunta- ja hyvinvointivastaavat ovat kokoontuneet ympäri Suomea ajankohtaisten aiheiden pariin. Näissä tapaamisissa vertaistuki, ideoiden ja käytäntöjen jakaminen on aiheesta riippumatta tärkeintä!

Opintotuki on ollut aiheena varmasti useammassakin liiton tapaamisessa tänä vuonna. Aihe puhuttaa myös muita kuin opiskelijoita. Olen lukenut useita mielipidekirjoituksia, joissa itseään rehelliseksi veronmaksajaksi kutsuva henkilö toteaa nykyopiskelijan laiskaksi helppoa elämää viettäväksi ahneeksi löysäilijäksi. Olemmeko tällaisia?

Opiskelijan päätoiminen toimeentulo eli opintotuki on todettu riittämättömäksi. ”Opintojensa aikana vain 60% korkeakouluopiskelijoista nostaa opintotukea ja lainaa heistä nostaa jossain vaiheessa opiskeluitaan vain noin 40%”, todetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2006 tuottamassa Opiskelijatutkimuksessa. Luvut osoittavat sen, että moni opiskelija käy töissä opiskelujensa ohella ylläpitääkseen haluamansa elintason.

Opintotuen rakenteellinen kehittäminen (josta nyt käydään valtakunnallisessa politiikassa kiivasta keskustelua) on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmasta löytyy myös lause, joka tekee opintotuen kehittämisen kinkkiseksi touhuksi. Nimittäin: ”opintotuen uudistamisen kustannukset eivät ylitä uudistuksen kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.” Tämä tarkoittaa sitä, että uudistus on tehtävä kustannusneutraalisti. Eli tukea ei tulla nostamaan korkeakouluopiskelijoiden osalta.

Nykymuotoinen opintotuki/kk koostuu seuraavista komponenteista:

  • opintoraha 298€
  • opintolaina 300€
  • opintotuen asumislisä 26,90 – 201,60€
  • opintojen minimisuorittaminen tuen nostamiseksi 5 op
  • käytettävissä olevat tukikuukaudet 55 kpl

Tällä on pärjätty tähänkin asti. Hallitusohjelmassa mainitaan jo aikaisemmin luvattu opintotuen indeksiin sitominen. Tämä toimenpide ei ole kustannusneutraali, joten lupauksen lunastamista joudutaan edelleen odottamaan. Opiskelijaliike on kuitenkin päättänyt ryhtyä toimiin opintotuen nykymuodon säilyttämiseksi. Vaihtoehtoina rakenteellisen uudistamisen toteuttamiseksi on väläytelty lainapainotteisuutta, pakkolainaa sekä tarveharkinnan kiristämistä.

Tulevan Näpit irti opintotuesta -suurmielenosoituksen toivotaan muodostuvan opiskelijaliikkeen voimannäytöksi sen valtakunnallisen vaikuttamisen pelikentällä. Näpit irti -slogan viestii juuri sitä, mitä tällä hetkellä opiskelijat vaativat. Emme halua lainapainotteista opintotukea! Emme halua pakkolainaa! Nykymuotoinen opintotuki on tällä hetkellä paras kustannusneutraali vaihtoehto, jos parannuksia ei ole tulossa, pärjäämme tällä. Tämä ei missään nimessä mielestäni ole luovuttamista.

Suurmielenosoitus järjestetään ensi viikon keskiviikkona 20.3. Helsingissä. OSAKO ja OYY järjestävät yhdessä bussikyydityksen mielenosoittajille. Tämän lisäksi opiskelijoiden oma Opintotukijuna kulkee Oulusta Helsinkiin kantaen mukanaan myös toisen asteen opiskelijoita osoittamaan mieltä. Me olemme opiskelijoita nyt ja opiskelijoita tulee meidänkin jälkeen. Pitäkäämme huoli siitä, että jatkossakin jokaisella maassamme elävällä on taloudellisesti tasavertaiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen!

Lisätietoa aiheesta löytyy sivulta www.opintotuki.fi ja alla olevista linkeistä.

Näpit irti -suurmielenosoitus: https://www.facebook.com/events/478850868828955/?fref=ts

OSAKOn ja OYY:n yhteinen bussimatka: https://www.facebook.com/events/472749982779929/?fref=ts

Opintotukijuna: https://www.facebook.com/events/442348869177827/?fref=ts

 Haikuni

opintotuki

voiko täs onnistua

kehittäminen?

 

Noora Nousiainen, OSAKOn hallituksen puheenjohtaja, flunssainen mökkihöperö

Alumnit kärppäpelissä

 Alumnit olivat mukana kannustamassa Oulun Kärppiä heidän viimeisessä runkosarjapelissä tiistaina. Tavoitteena Kärpillä oli voittaa Jyväskylän Jyp varsinaisella peliajalla päästäkseen pelaamaan suoraan pudotuspeleihin. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, mutta Kärpät tarjosivat viihdettä koko rahan edestä voittamalla hienosti voittomaalikisan. Kärpät pelaa seuraavan kotipelinsä jo torstaina Rauman Lukkoa vastaan, jossa pelataan pudotuspelipaikasta.

Illan peliin saatiin mukaan niin ensikertalaisia kuin vanhoja konkareita. Vanhat konkarit kommentoivat hyvin sulavasti pelin menoa koko pelin ajan. Milloin kiekon olisi pitänyt mennä kyllä maaliin ja milloin tuomareiden olisi pitänyt seurata tarkemmin peliä. Mahtuipa joukkoon myös yksi jyväskyläläinen, joka välillä tokaisi jotain jyväskyläläisten puolesta ja sen jälkeen sanoi, että sanoinko minä tuon ääneen.

Pelissä koettiin jännitystä, kun Kärpät ottivat maalivahdin pois 3. erän viimeisillä minuuteilla. Valitettavasti Kärpät eivät saaneet maalia aikaiseksi, mutta jännitystä oli ilmassa liukuuko Jypin lyönnistä kiekko maalin, ei onneksi liukunut. Pelin hienoin hetki oli mielestä voittomaalikisassa kun Kärppien kultakypärä Jari-Pekka Haataja löi kiekon maaliin oikeasta yläkulmasta.

Tämä kärppäpeli oli Alumnien jäsenille ensimmäinen tapahtuma tälle vuodelle. Voin luvata, että lisää on tulossa. Pääset vielä tutustumaan ehkäpä sinulle uusiin lajiin tai harjoittelemaan jo ennestään tuttua lajia enemmän. Muistahan seurata sähköpostia 🙂

Aina ja ikuisesti

Aina ja ikuisesti

Aina ja ikuisesti

Kirjoittanut: Alan Durant, kuvittanut: Debi Gliori, suomentanut: Terhi Leskinen

Saukko, Myyrä, Kettu ja Jänis asuvat yhdessä ja jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä kumppanusten arjessa. Syksyn tullen Kettu kuolee. Kirja käsittelee kauniilla tavalla rakkaan menetystä, surua, surusta toipumista ja rakkaan elämän jatkumista muistoissa, aina ja ikuisesti.

Erittäin hyvä apu käsitellä lapsen kanssa kuolemaa ja kaunis kirja aikuisellekin luettavaksi. Kuvitus on upea.

-Paula Posio-

Liikkeessä kohti tulevaisuutta

Ihana kevätaurinko paistaa, kun kirjoitan tätä ensimmäistä juttuani liiketalouden yksikön omaan blogiin Liikkeessä. Blogin tarkoituksena on tehdä yksikön toimintaa ja tapahtumia näkyväksi ja eläväksi.

Tulevat vuodet tuovat mukanaan monenlaisia muutoksia. Yhtiöittäminen, ammattikorkeakoulun toimiluvan uusiminen, talouden tiukkeneminen, ja opiskelijavalinnan uudistaminen; vain muutamia mainitakseni. Olemme todellakin tilanteessa, jossa hyvää yhteistyötä ja me -henkeä tarvitaan.  Jokainen opiskelija ja kollega tarvitsee tukeasi.

Yksikössämme tapahtuu koko ajan kiinnostavia asioita. Ne liittyvät yksittäisiin opintojaksoihin, työelämäsuhteisiin, tk-hankkeisiin ja kansainvälistymiseen. Tämän blogi -kanavan välityksellä voit kertoa niistä muillekin korkeakouluyhteisömme jäsenille.

Tärkeintä on katsoa välillä ulos ikkunasta ja ehkä jopa lähteä kävellen seuraavaan palaveriin tai tapahtumaan. Elämää on nimittäin yksikön seinien ulkopuolellakin!

Päivi Vesala, yksikönjohtaja

 

Mihin sähköä kuluu?

Nykyisin puhutaan energiankulutuksesta, energiansäästöstä ja kasvihuonekaasuista. Monista eri foorumeista tulee tietoa miten kodin eri laitteet kuluttavat sähköä ja miten niiden energiatehokkaalla käytöllä voi säästää energiaa, ympäristöä ja rahaa. Mutta mitä ne ovat käytännössä ja euroissa?

Mittasin 3.3.2013 kotini laitekohtaisen sähkönkulutuksen. Mitattava kohde on 103 asuinneliön 1980 rakennettu omakotitalo Oulunsalossa, ikkunoihin on lisätty lämpölasit, lisäeristyksiä on laitettu yläpohjaan. Mittauspäivä oli aurinkoinen mutta hieman tuulinen alkukevään päivä lämpötilan ollessa n. -7 ⁰C. Päivän vietimme vaimoni kanssa niin kuin minkä tahansa sunnuntaipäivän.

Sähkön kokonaiskulutus ja sen jakaantuminen

Kokonaiskulutuksen sain OulunSeudun sähkön asiakas extranetistä, josta jokainen asiakas voi käydä seuraamassa omaa sähkönkulutustaan. Käy tarkistamassa oman sähköyhtiön sivuilla extranetin saatavuus.

Laitekohtaiset kulutuksen sain pistorasiaan laitettavalla sähkönkulutusmittarilla, joita saa ostettua nykyisin edullisesti, omastani maksoin 7,9 €. Mittarin laitoin mitattavan laitteen pistokkeen ja pistorasian väliin, jolloin mittari mittasi kulutetun sähkön kilowattitunteina sekä ajan, jonka laite oli päällä. Näin mittasin pesukoneiden, imurin, kahvinkeittimen, jääkaapin ja pakastimen sähkönkulutuksen. Lämpimänkäyttöveden kulutuksen mittasin pihtivirtamittarilla, jonka asentaminen vaatii aina sähkömiehen!

Kuva 1. Sähkönkulutus mittari, ilmanvaihtokoneen mittaus menossa.

Kaavio 1. Sähkönkulutus 3.3.2013.

Mitä mittarit kertoivat? Sähkönkokonaiskulutus extranetin mukaan oli 60 kWh, josta lämmityksen osuus 49 kWh (sis. lämmitys, lämmin käyttövesi, tuloilman lämmitys, hella, valaistus ja koirankopin lämmitys). Lämmitykseen on lisätty muu selittämätön kulutus, joita en saanut mitattua. Auton lokilämmittimen johdon laitoin iltapäivällä asioilta palattuani vahingossa suoraan pistokkeeseen, enkä kellokytkimeen, joten auton lokilämmitin oli päällä kello 14:00 – 24:00, mikä selittää auton lämmityksen suurta kulutusta. Viihde-elektroniikan kulutus oli kolmen tunnin television katsomisella 0,18 kWh. Televisio, kotiteatteri ja PS3 vievät valmiustilassa 30w tehon (0,72 kWh/d). Pelkkä televisio vie 60w tehon, maksimitehon ollessa 180w. Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu mitä kulutukset ovat euroissa vuodessa.

Kaavio 2. Sähkönlaskun jakaantuminen eri kulutuskohteittain.

Lämmityksen vuosikulutuksen arvion otin suoraan sähköyhtiön sivuilta, mikä oli kokonaiskulutuksesta 15 815 kWh, mittausta apuna käyttämäni oma arvioni on 15 221 kWh. Lokakuussa näkee sitten miten meni, lämpötilakertoimet huomioon ottaen tietenkin.

Millä aseilla kulutuksen kimppuun?

Miten lähden sähkönkulutusta vähentämään? Otsalamppu päässä toppahaalarissa ilmaisjakeluiden lukeminen ei vaimon mukaan ole vaihtoehto, joten tarvitaan muita toimenpiteitä. Energiasäästölamput on vaihdettu jo sinne missä niitä voidaan käyttää. Kodin siivoamista ei voi tästä enää vähentää, imuria ulkoilutetaan kerran viikossa ja koska talossa on kaksi koiraa, koiran karvaa on jo nyt polveen asti. Pyykkiä pestään aina täysiä koneellisia samoin kuin astioita, ja pesut ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan halvemmalle yösähkölle. Viihde-elektroniikan käyttöä voisi vähentää, mutta saavutettava säästö olisi vähäistä, toisaalta elektroniikan valmiustila vie kohtuullisen paljon sähköä suhteessa käytön aikaiseen kulutukseen. Mutka kauppaan ja ostamaan katkaisimella varustettu jatkojohto tai pistorasiaan laitettava kytkin. Valmiustila kun on päällä 8760h/v. Wattien muuttaminen euroiksi onnistuu muuten helpolla nyrkkisäännöllä: Yksi watti, joka on päällä koko ajan maksaa yhden euron vuodessa. Siten viihde-elektroniikan valmiustila maksaa n. 30 €/v.

Jääkaappi ja pakastin ovat jo vähän energiaa kuluttavia A-energialuokan laitteita, niiden vaihdolla en saavuttaisi mitään. Valojen sammuttelu lämmittää lähinnä mieltä. Tätä blogia kirjoitettaessa paloi olohuoneessa kolme 11 watin energiasäästölamppua. Talon lämpötilan alentaminen ei ole vastaus, nykyisinkin makuuhuoneessa on 18⁰C ja muualla talossa n. 20⁰C, keittiössä enemmän niinä päivinä, kun leivinuunia lämmitetään. Vierashuoneessa on 14 ⁰C, joten yövieraita meillä ei ole käynyt syyskuun jälkeen. Sauna on puukiukaalla, joten sen lämmitys ei kuluta sähköä, päinvastoin saunan lämmittäminen auttaa kylpyhuoneen kuivumisessa saunomisen jälkeen.

Auton lokilämmitystä ohjataan nykyisinkin normaalisti kellolla, paitsi silloin kun onnistun sotkemaan johdot. Auto on tallissa, jonka lämpötila on n. -1 ⁰C, joten siinäkään ei ole helppoa ratkaisua säästöön. Ainoat järkevät seikat sähkön säästämiseen löytyvät siis lämmityksen puolelta. Talon ilmanvaihtolaite lämmitti tuloilmaa 560 watin teholla, päivän kulutuksen ollen 4 kWh. Ensimmäinen toimenpide on tuloilman lämmittäminen aurinkolämpökeräimellä ja myöhemmin keväällä käyttövedenlämmitykseen otetaan sähkönsäästöä auringosta. Miksi aurinkokeräimet? Osittain syytän työtäni, jossa painiskelen energiatehokkuuden parissa. Lisäksi tänä keväänä pidän aurinkokeräinten rakennuskursseja enkä halua olla suutarin lapsi ilman kenkiä, joten aurinkoista kevättä odotellessa.

Mikko Posio
Projektisuunnittelija
Oamk, Luonnonvara-alan yksikkö