Mihin sähköä kuluu?

Nykyisin puhutaan energiankulutuksesta, energiansäästöstä ja kasvihuonekaasuista. Monista eri foorumeista tulee tietoa miten kodin eri laitteet kuluttavat sähköä ja miten niiden energiatehokkaalla käytöllä voi säästää energiaa, ympäristöä ja rahaa. Mutta mitä ne ovat käytännössä ja euroissa?

Mittasin 3.3.2013 kotini laitekohtaisen sähkönkulutuksen. Mitattava kohde on 103 asuinneliön 1980 rakennettu omakotitalo Oulunsalossa, ikkunoihin on lisätty lämpölasit, lisäeristyksiä on laitettu yläpohjaan. Mittauspäivä oli aurinkoinen mutta hieman tuulinen alkukevään päivä lämpötilan ollessa n. -7 ⁰C. Päivän vietimme vaimoni kanssa niin kuin minkä tahansa sunnuntaipäivän.

Sähkön kokonaiskulutus ja sen jakaantuminen

Kokonaiskulutuksen sain OulunSeudun sähkön asiakas extranetistä, josta jokainen asiakas voi käydä seuraamassa omaa sähkönkulutustaan. Käy tarkistamassa oman sähköyhtiön sivuilla extranetin saatavuus.

Laitekohtaiset kulutuksen sain pistorasiaan laitettavalla sähkönkulutusmittarilla, joita saa ostettua nykyisin edullisesti, omastani maksoin 7,9 €. Mittarin laitoin mitattavan laitteen pistokkeen ja pistorasian väliin, jolloin mittari mittasi kulutetun sähkön kilowattitunteina sekä ajan, jonka laite oli päällä. Näin mittasin pesukoneiden, imurin, kahvinkeittimen, jääkaapin ja pakastimen sähkönkulutuksen. Lämpimänkäyttöveden kulutuksen mittasin pihtivirtamittarilla, jonka asentaminen vaatii aina sähkömiehen!

Kuva 1. Sähkönkulutus mittari, ilmanvaihtokoneen mittaus menossa.

Kaavio 1. Sähkönkulutus 3.3.2013.

Mitä mittarit kertoivat? Sähkönkokonaiskulutus extranetin mukaan oli 60 kWh, josta lämmityksen osuus 49 kWh (sis. lämmitys, lämmin käyttövesi, tuloilman lämmitys, hella, valaistus ja koirankopin lämmitys). Lämmitykseen on lisätty muu selittämätön kulutus, joita en saanut mitattua. Auton lokilämmittimen johdon laitoin iltapäivällä asioilta palattuani vahingossa suoraan pistokkeeseen, enkä kellokytkimeen, joten auton lokilämmitin oli päällä kello 14:00 – 24:00, mikä selittää auton lämmityksen suurta kulutusta. Viihde-elektroniikan kulutus oli kolmen tunnin television katsomisella 0,18 kWh. Televisio, kotiteatteri ja PS3 vievät valmiustilassa 30w tehon (0,72 kWh/d). Pelkkä televisio vie 60w tehon, maksimitehon ollessa 180w. Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu mitä kulutukset ovat euroissa vuodessa.

Kaavio 2. Sähkönlaskun jakaantuminen eri kulutuskohteittain.

Lämmityksen vuosikulutuksen arvion otin suoraan sähköyhtiön sivuilta, mikä oli kokonaiskulutuksesta 15 815 kWh, mittausta apuna käyttämäni oma arvioni on 15 221 kWh. Lokakuussa näkee sitten miten meni, lämpötilakertoimet huomioon ottaen tietenkin.

Millä aseilla kulutuksen kimppuun?

Miten lähden sähkönkulutusta vähentämään? Otsalamppu päässä toppahaalarissa ilmaisjakeluiden lukeminen ei vaimon mukaan ole vaihtoehto, joten tarvitaan muita toimenpiteitä. Energiasäästölamput on vaihdettu jo sinne missä niitä voidaan käyttää. Kodin siivoamista ei voi tästä enää vähentää, imuria ulkoilutetaan kerran viikossa ja koska talossa on kaksi koiraa, koiran karvaa on jo nyt polveen asti. Pyykkiä pestään aina täysiä koneellisia samoin kuin astioita, ja pesut ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan halvemmalle yösähkölle. Viihde-elektroniikan käyttöä voisi vähentää, mutta saavutettava säästö olisi vähäistä, toisaalta elektroniikan valmiustila vie kohtuullisen paljon sähköä suhteessa käytön aikaiseen kulutukseen. Mutka kauppaan ja ostamaan katkaisimella varustettu jatkojohto tai pistorasiaan laitettava kytkin. Valmiustila kun on päällä 8760h/v. Wattien muuttaminen euroiksi onnistuu muuten helpolla nyrkkisäännöllä: Yksi watti, joka on päällä koko ajan maksaa yhden euron vuodessa. Siten viihde-elektroniikan valmiustila maksaa n. 30 €/v.

Jääkaappi ja pakastin ovat jo vähän energiaa kuluttavia A-energialuokan laitteita, niiden vaihdolla en saavuttaisi mitään. Valojen sammuttelu lämmittää lähinnä mieltä. Tätä blogia kirjoitettaessa paloi olohuoneessa kolme 11 watin energiasäästölamppua. Talon lämpötilan alentaminen ei ole vastaus, nykyisinkin makuuhuoneessa on 18⁰C ja muualla talossa n. 20⁰C, keittiössä enemmän niinä päivinä, kun leivinuunia lämmitetään. Vierashuoneessa on 14 ⁰C, joten yövieraita meillä ei ole käynyt syyskuun jälkeen. Sauna on puukiukaalla, joten sen lämmitys ei kuluta sähköä, päinvastoin saunan lämmittäminen auttaa kylpyhuoneen kuivumisessa saunomisen jälkeen.

Auton lokilämmitystä ohjataan nykyisinkin normaalisti kellolla, paitsi silloin kun onnistun sotkemaan johdot. Auto on tallissa, jonka lämpötila on n. -1 ⁰C, joten siinäkään ei ole helppoa ratkaisua säästöön. Ainoat järkevät seikat sähkön säästämiseen löytyvät siis lämmityksen puolelta. Talon ilmanvaihtolaite lämmitti tuloilmaa 560 watin teholla, päivän kulutuksen ollen 4 kWh. Ensimmäinen toimenpide on tuloilman lämmittäminen aurinkolämpökeräimellä ja myöhemmin keväällä käyttövedenlämmitykseen otetaan sähkönsäästöä auringosta. Miksi aurinkokeräimet? Osittain syytän työtäni, jossa painiskelen energiatehokkuuden parissa. Lisäksi tänä keväänä pidän aurinkokeräinten rakennuskursseja enkä halua olla suutarin lapsi ilman kenkiä, joten aurinkoista kevättä odotellessa.

Mikko Posio
Projektisuunnittelija
Oamk, Luonnonvara-alan yksikkö

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *