Daily Archive: lokakuu 3, 2013

Oamkia kehittämässä

Kello on 08:30 torstaina 3.10.2013. Kirpeä syysaamu avautuu Rokuan kuntoutuskylpylän opetustilan seinän kokoisista ikkunoista. Luokkatilassa istuvat Oamkin rehtorit, yksikön johtajat sekä muuta hallintoa kolmen opiskelijakunnan edustajan kanssa. Edellisenä iltana istuimme illallisella, pistimme jalalla koreasti ja nauroimme makeasti yhdessä. Olemme Oamkia kehittämässä.

Tavoitteena kehittämispäivillä on rakentaa runko Oamkin uudelle strategialle kehittämissuunnitelma, sekä tarkastella johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää. Hallinnon uudistuksen myötä moni asia on organisaatiossamme muuttunut, ja tulee jatkossakin muuttumaan ympäröivän maailman sitä vaatiessa.

Oamkin uudessa strategiassa nimetään onnistumisen avaintekijöiksi Opiskelijoiden tarpeeseen vastaaminen ja Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö. Kiitos vararehtori Kimarin, sain kunnian vetää aiheesta ryhmäkeskustelun ja esitellä keskustelun yhteenvedon. Keskustelumme osallistujien kanssa polveili ja tärkeitä pointteja nousi esiin.

Ilmassa on opetuksen ja oppimisen reformin tuntua. Luennoiva lähiopetus on vanhentunut tapa opettaa ja oppia. Nykypäivän opiskelijalla on tieto ja materiaali saatavilla vain muutaman klikkauksen päässä. Itseohjautuva opiskelija ei enää tarvitse opettamista, vaan hän tarvitsee oppimisen ohjaamista. Haastavissa tiedon solmukohdissa opettajan tulisi toimia ohjaajana, joka auttaa opiskelijaa itse avaamaan tuon solmun niin, että hän osaa sen myös solmia uudestaan.

Lähiopetustuntien leikkaamisen myötä opiskelijoiden on pitänyt totutella itsenäiseen työskentelyyn. Tulevaisuuden työelämä muuttuu jatkuvasti liikkuvammaksi sekä joustavammaksi, työelämälähtöisen ammattikorkeakoulun tulisi heijastella opetuksessaan tätä kehitystä. Kehittämispäivillä onkin usein mainittu opetussuunnitelmien joustavuus, e-oppiminen, itseopiskelutilat sekä ryhmässä työskentely.

Lisääntyvän itsenäisen työskentelyn tehokkuus on taattava riittävällä oppimisen ohjauksella sekä ryhmän tuella. Opettajatuutorit, tuutorit, kokemustuutorit sekä studygroup-toiminta ovat avain resursseja ohjauksen ja ryhmän ylläpitämiseksi. Ryhmässä ’itsenäisesti’ opiskeleminen on monesti sanottu ja koettu oppimista tukevaksi tapahtumaksi. Toinen toistaan ohjaava ja opettava opiskelija kokee ahaa-elämyksen useammin kuin luennolla istuva opiskelija.

Opiskelijan tarpeeseen vastaaminen on Oamkin tärkein tehtävä. Me opiskelijat olemme ammattikorkeakoulumme tuloksen tekijä. Kehittämispäivien keskustelua seuranneena luotan Oamkin pyrkimykseen luoda opiskelijalle otolliset ja nykyistä paremmat puitteet suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa.

Hyvinvoiva korkeakouluyhteisö on myös nimetty onnistumisen avaintekijäksi. Yhteisöllisyyttä Oamkin hallinto haluaa kehittää kampusrakenteen yhtenäistyttyä keskitetyillä palveluilla, tilaratkaisuilla sekä opetuksen suunnittelun yhtenäistämisellä. Opintopolun esteiden poistaminen niin, että kurssien valinta myös muiden alojen opintotarjonnasta lisää opintojen muokattavuutta ja näin ollen myös mielekkyyttä.

Hyvinvointipalvelut yhdessä opiskelijan ohjaamisen kanssa jouduttaa opintoja opiskelijoiden opiskelukyvyn lisääntyessä. Korkeakouluyhteisössä on kuitenkin opiskelijoiden lisäksi avain asemassa myös opetus- ja muu henkilökunta. Opettajien vertaistuki toisilleen sekä ideoiden, hyvien käytänteiden ja opetusmateriaalien jakaminen edesauttaa jokaisen työskentelyä. Oamk kaipaa kipeästi tällaista jakamisen kulttuuria.

Opiskelijakunnalla on vastuu opiskelijoiden ryhmäyttämisestä tuutoroinnin ja vapaa-ajantoiminnan kautta. Kahdeksan tuhannen opiskelijan porukan yhteenkuuluvuuden tunne on kunnianhimoinen tavoite. Siihen, että jokainen voi hyvillä mielin sanoa: ”Olen Oamkilainen”, voimme päästä ainoastaan jokaisen panostuksella, ei ainoastaan vapaa-ajantoiminnassa vaan myös opiskelussa. Monialaisessa ammattikorkeakoulussa jokaisella on mahdollisuus tavata eri alojen tulevia ammattilaisia ja asiantuntijoita. Tutkinto-ohjelmien rajat ylittävien projektien, ryhmätöiden ja opinnäytetöiden myötä opiskelijat verkostoituvat tulevaa varten.

 

Yhdessä paremmaksi,

Oamkilainen

asuu meissä kaikissa!


Hallituksen puheenjohtaja Noora Nousiainen, innokas kehittäjä ja visionääri

Laskentapäivä 20.9 – in memoriam

Vuosien ajan ovat ammattikorkeakoulut toimittaneet Tilastokeskukselle henkilöpohjaiset tiedot 20.9 kirjoilla olevista opiskelijoista. Toimitetuissa opiskelijatiedoissa ovat muun muassa opiskelijan suorittamat opintopisteet edelliseltä lukuvuodelta. Tiedot ovat ensiksi menneet siirtotiedostona Tilastokeskukselle (TK), joka on sitten toimittanut opiskelijatiedot Opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).

Opiskelijamäärätiedoilla on ollut ja on edelleenkin rahallista arvoa. Vielä 2000-luvun alussa ammattikorkeakoulujen rahoitus perustui läsnä olevien normiaikaisten opiskelijoiden määrään: mitä enemmän laskentapäivänä oli läsnä olevia opiskelijoita, sitä enemmän ammattikorkeakoulu sai rahoitusta. Vuonna 2014 voimaan tulevan uuden ammattikorkeakouluja koskevan rahoitusmallin mukaan 24 % ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee opintojen edistymisestä eli siitä kuinka monta opiskelijaa on suorittanut edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä. Nämä tiedot tulevat siis 20.9 laskentapäivätietojen mukana.

Tämä tuleva rahoitusmuutos on huomioitu hyvin Oulun ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Alkusyksyn ajan ovat Tietohallinnon työntekijät käyttäneet eräänkin työtunnin kadonneiden opintopisteiden metsästykseen, jotta tuo 55 op:n maaginen raja ylittyisi mahdollisimman monella opiskelijalla, kun asiakas on todennut, että opiskelijalla pitäisi olla niin ja niin paljon opintopisteitä.

Palatakseni hieman virheellisen otsikkoon. Laskentapäivät eivät suinkaan lopu, vaan ne muuttavat muotoaan. Vuoden 2014 laskentapäivän 20.9 opiskelijatiedot tulevat olemaan valtakunnallisessa korkeakoulujen tietovarannossa, jonne kukin Suomen korkeakouluista on ne tiedot sinne toimittanut. Opiskelijatietojen (henkilötiedot, opiskeluoikeudet, ilmoittautumiset) lisäksi tietovarantoon tuodaan tutkinnot, opintosuoritukset ja niiden arvosanat. Tiedot ajetaan tietovarantoon massiivisina yöajoina. Tiedot ovat kopioita Oamkin tiedoista. Alkuperäistiedot pysyvät siis Oamkissa.

Eri viranomaistahot (esim. OKM, TK) poimivat tietovarannosta niiden tarvitsemansa tiedot niille sopivina aikoina. Kansaneläkelaitos (Kela) ei ole vielä mukana tietovarantohankkeessa, mutta on oletettavaa, että Kelakin tulee hyödyntämään opintojen edistymisen seurannassa valtakunnallista tietovarantoa kenties jo lähitulevaisuudessa.

Uusi tietojen siirtokäytäntö eri viranomaistahoille asettaa tietojen laadulle tarkat vaatimukset: tietovarannossa oleva tieto on oltava virheetöntä ja ajantasaista, koska niitä voidaan periaatteessa käyttää milloin tahansa vaikkapa eri ammattikorkeakoulujen väliseen vertailuun. Lisäksi monet uuteen rahoitusmalliin perustuvat rahoitusmittarit perustuvat tietovarannossa olevaan tietoon. Tämäkin lisää tiedon laadun merkitystä ammattikorkeakoulujen toiminnassa.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa on siirrytty noin kymmenessä vuodessa täysin opiskelijamääräpohjaisesta rahoituksesta täysin tuloksellisuuspohjaiseen rahoitukseen. Voidaanko tämä muutosprosessi kiteyttää seuraavaan lauseeseen: Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa siirrytään määrästä laatuun?

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietohallinto