Ollessani opiskelijana Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa epäilin professorin esittämiä lukuja maanviljelyn polttoaineen kulutuksesta. Varsinkin viljanviljelyn ja viljankuivauksen polttoöljyn kulutukset kuulostivat hirveiltä, hehtaarin kyntö vei professorin mukaan 25 litraa, puinti 15 litraa ja viljankuivaus 60 litraa. Kokonaiskulutuksen kaikki työvaiheet huomioon ottaen yhteensä 116 litraa.  Näitä karmeita lukuja kuulostellessa mietin miten kulutuksia saisi pienennettyä. Pellon muokkaustyöt on pakko tehdä, tietysti muokkausmenetelmällä on vaikutusta kulutukseen, mutta polttoainetta aina kuluu. Vilja täytyy myös käsitellä säilyvyyden takia joko kuivaamalla tai muuten.

Viljankuivaus on lämpöenergiaa paljon kuluttava työvaihde, ja valitettavan iso osa viljankuivureista saa lämpönsä polttoöljystä, joka on uusiutumatonta sekä Suomen rajojen ulkopuolelta ostettavaa energiaa.  Viljankuivaukseen käytetty polttoöljy voidaan korvata muilla polttoaineilla esim. hakkeella tai pelletillä, mutta myös aurinkoenergiaa voidaan käyttää lisälämmön lähteenä viljankuivaukseen, kuten Lumijoella ja Hailuodossa on tehty.

Kuva 1. Jorma Marttilan mukaan hänen kuivurinsa säästää viljankuivauksen energiakustannuksista ison summan vuodessa.

Kestiläläinen keksijäyrittäjä Jorma Marttila on rakentanut siikajokisen Aaro Kannialan tilalle automatisoidun kertatäyttöisen viljan- ja erikoiskasvikuivurin (ks. kuva 1), jonka kuivausilmaa lämmitetään aurinkoenergian avulla. Myös lisälämmön syöttäminen esimerkiksi lämpökeskuksesta onnistuu helposti. Marttilan mukaan kuivuri sopii erinomaisesti pienelle tai keskikokoiselle viljatilalle tai kotieläintilalle, joka viljelee oman rehuviljansa. Marttila sanoo myös ratkaisseensa kertatäyttöisille kuivureille tyypillisen kuorettumis- ja seulomisongelman. Sähköä kuivurissa kuluu muutaman satasen edestä vuodessa, mikä on vähän verrattuna polttoainelaskuun, jos kuivuri olisi polttoöljyä käyttävä lämminilmakuivuri.

Ossi Suomela rakensi BioE-logiankoulutuksessa keväällä 2013 kaksi kappaletta aurinkolämpökeräimiä, joiden lisäksi hän rakensi kotonaan neljä keräintä. Nyt nämä, yhteensä kuusi keräintä on asennettu hänen tilalleen Hailuotoon, ja ne ovat keränneet kesän auringonsäteilyenergiaa. Keräimet on asennettu omana piirinään tilan lämpökeskuksen varaajaan, ja niiden antamaa lämpöä käytetään tilan asuinrakennuksen, vanhan navetan, puuverstaan ja viljakuivurin lisälämmön lähteenä. Ossi vaikutti tyytyväiseltä aurinkolämpökeräimiin kun vierailimme hänen tilallaan elokuun puolessavälissä (ks. kuva 2). Auringosta saatava lämpöenergia sopii hyvin viljan kuivaamiseen, koska puintien aikaan auringosta saadaan vielä hyvin säteilyenergiaa, joka on helppo muuttaa lämmöksi aurinkolämpökeräimellä.

Kuva 2. Hailuotolainen viljelijä Ossi Suomela ja BioE-logian projektipäällikkö Ritva Imppola tarkastelevat Suomelan tilalle asennettua aurinkolämpökeräintä.

Askarruttaako sinua jokin uusiutuva energianmuoto, josta haluaisit koulutusta? Ota yhteyttä BioE-logian henkilökuntaan, niin räätälöidään sinulle sopiva koulutus tai työpaja aiheesta. Myös uusia aurinkoenergiakursseja järjestetään, seuraa http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia.

Projektisuunnittelija Mikko Posio 040-1415221
Projektipäällikkö Ritva Imppola puh. 050-5722404