5.luukku: Tieto-Finlandia voittaja Murtuneet mielet

5.luukku: Tieto-Finlandia voittaja Murtuneet mielet

Ville Kivimäen kirjoittama Murtuneet mielet : taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 on saanut tänä syksynä Tieto-Finlandia-palkinnon ja perustuu tekijän aiemmin julkaistuun väitöskirjaan.

Sotatraumoista, nykykielellä post-traumaattisesta stressioireista, ei osattu puhua ja niitä hävettiin. Hermojen menettäminen nähtiin mielisairautena, johon liittyi Suomessa vahva stigma. Kirjallisuudessa aihetta on tutkittu tähän mennessä hyvin vähän, koska hiljaisuutta on ollut hankalaa tutkia: puhumisen sijaan sodasta traumatisoituneet sotilaat mieluummin vaikenivat koko asiasta. Monet halusivat unohtaa vaikeat kokemukset, siirtyä elämässä eteenpäin ja usein oireita vähäteltiin, koska aina löytyi niitä, joille kävi vielä huonommin. Vertailukohtana olivat tietenkin sankarihaudoissa makaavat miehet. Talvi- ja jatkosodan aikana psykiatrisen hoidon piiriin päätyi lopulta 18 000 sotilasta.

Psykologiaa ymmärtäviä rintamalääkäreitä ei sotien aikana juuri ollut, jolloin sotilaiden psyykkiset ongelmat jäivät lopulta psykiatrian piiriin siviilisairaanhoidossa. Siellä oireita ei kuitenkaan osattu liittää sotakokemusten aiheuttamiksi, eikä psykiatrian ammattilaisilla ollut kokemusta tai ymmärrystä sodasta. ”Sielusyntyinen reaktio”, ”sairasmielinen reaktio”, ”psykopatia”, ”sotapsykoosi” – muun muassa näillä termeillä diagnosoitiin sotatraumoista kärsiviä sotilaita. Silloin ajateltiin, että psyykkiset vammat johtuivat potilaan luonteen heikkoudesta ja ihanne sisukkaasta suomalaisesta sotilaasta oli niin vankkumaton, että syy henkisestä romahtamisesta vieritettiin mieluummin potilaalle itselleen. Psykiatriset hoitomenetelmät olivat rajuja: kun rauhoittelu ja lepo eivät tuottaneet tuloksia, käytettiin mm. sähkösokki- ja insuliinihoitoja.

Teoksen avulla saamme jälleen hieman tarkemman kuvan sodistamme. Eräässä haastattelussa Ville Kivimäki pohti, että Suomessa on ymmärretty hämmästyttävän hitaasti se fakta, että jokaisella sotilaalla on murtumakohtansa. Ei ole olemassa sotilasta, joka olisi immuuni sodan aiheuttamille psyykkisille oireille. Sotatraumoista kärsineet sotilaat leimattiin pitkään ja perusteettomasti pelkureiksi ja luonteeltaan viallisiksi. Näitä käsityksiä teos yrittää osaltaan häivyttää.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa