Miten mitata Oamkin kestävän kehityksen toimintaa?

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on muiden korkeakoulujen kanssa sitoutunut edistämään kestävää kehitystä. Ministeriön suunnalta tähän jo vähän patistetaankin: Julkishallintoa ja muita yhteiskunnallisia toimijoita on pyydetty tuottamaan vuoden vaihteessa avattuun Yhteiskuntasitoumus-tietokantaan (ks. linkit alla) julkinen sitoumus siitä, millaista Suomea haluamme vuonna 2050. Asia on otettava vakavasti, sillä sitoumuksissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista seurataan ja niistä pyydetään korkeakouluilta raportointia. Korkeakoulujen Keke-foorumin kokouksessa maaliskuussa (http://www.bup.fi/index.php/keke-foorum) ministeriön edustaja peräänkuulutti sitoumuksiin aitoa tahtotilaa, konkreettisia haastavia askeleita otettavaksi.

Oamkin keke-työ on tammikuussa lähtien organisoitu kolmen kampuksen malliin. Lisäksi kestävän kehityksen asioita pohditaan ja kehitetään Oamkin keke-tiimissä. Erityistavoitteena on rakentaa Oamkille yhtenäinen ympäristöjärjestelmä, jaettuine päämäärineen ja tavoitteineen. Kevään agendalla ovat olleet muun muassa Kotkantien kampuksen ympäristökatselmus sekä Oamkin kestävän kehityksen työn mittarit. Jokseenkin luonnollisia (ja helpohkosti mitattavia) asioita kampuksittain sekä Oamk-tasolla ovat mm. energian- ja paperinkulutus sekä jätekertymät. Myös lentomatkojen määrää pystymme seuraamaan sekä arvioimaan, kuinka monen omakotitalon verran olemme tuottaneet työ- ja kv-vaihtomatkoillamme (opettaja ja opiskelija) hiilidioksidipäästöjä. Oamkin maantieteellinen sijainti tosin vaikuttaa siihen, että jatkossakin lennetään. Lentomatkojen tuottamien co2-päästöjen seuraaminen on myös osittain ristiriidassa ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistavoitteen kanssa, minkä osuus ministeriörahoituksessa on 3,25 % (henkilöstön liikkuvuus 1 % + opiskelijaliikkuvuus 2,25 %).

Kaikki edellä mainitut mittarivaihtoehdot ovat toki tärkeitä keke-työn indikaattoreita, mutta liittyvät kuitenkin enemmän Oamkin toimintakykyyn (eng. performance) kuin Oamkin keskeiseen tehtävään eli opetukseen ja aluekehittämiseen (tki-toiminta). Opetuksen keke-sisältöjen tai tki-hankkeiden keke-vaikuttavuuden arviointi uskottavasti on hankalaa, mutta mahdollista. Oamk-tutkintojen matriisitarkastelu, jossa opintojaksojen osaamisalueet avataan, on ollut hyvä lähtökohta. Eri osaamisalueiden (mm. yrittäjyys-, kansainvälisyysosaaminen, kestävä kehitys, vuorovaikutustaidot) seuranta ja arviointi ovat kuitenkin osoittautuneet haasteellisiksi ja analyysi on jäänyt opintojaksotasolle. Nyt, kun uusia opintosuunnitelmia päivitetään, on hyvä myös miettiä matriisirakenteen uudistamista kohti tehokkaampaa ja läpinäkyvämmin seurattavaa mallia. Kuinka sinä toivoisit Oamkin opetusta ja tki-työtä seurattavan kestävän kehityksen näkökulmasta? Millaisia indikaattoreita toivoisit käytettävän, entä mitä muita yhteiskuntavastuun asioita mielestäsi pitäisi seurata?

 

Oamkin keke-tiimi
(oamk.ymparistotiimi[at]oamk.fi)

 

Asiasta lisää:

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa