Huh, se oli sitten semmoinen wappu se.

Opiskelu-urani wappukehitys on ollut melkoinen. Ensimmäisenä vuotena kiersin luokkalaisteni kanssa joukkueena rasteja, toisena vuotena toimin rastivahtina ja nyt kolmantena olin järjestämässä koko tapahtumaa.

Vaan on se ollut outo kevät näiden tapahtumien kanssa. Laskiaisena mäessä oli lähinnä jäätä, Hankifutiksessa ei ollut hangesta tietoakaan ja Kemin lumilinnan reissukin piti perua, kun se linna otti ja suli. Pilkkiretket saatiin juuri ja juuri pakettiin – ja sitten ne jäätkin lähtivät. Kadonnutta lunta lähdettiin etsimään Rukalta saakka, jossa porukka pääsi lopulta laskettelemaan ja nauttimaan talvesta.

Ja mitä tapahtuu vappuaattona, Wappurallyn lähtöpisteen telttaa kasatessa? Mitäpä muutakaan, kuin sataa lunta. Eipä sillä, että moinen millään tapaa olisi haitannut menoa. Loppujen lopuksi suunnistamaan lähti hurjat 124 joukkuetta, kaikki 700 haalarimerkkiä saivat uudet omistajat ja aurinkolaseillekin tuli tarvetta.

Tapahtuman järjestäjänä sitä stressaa kaikenlaisesta.

Onhan nyt varmasti kaikki luvat hommattuna? Vastaisipa se äkkiä sähköpostiin. Onko kaupassa käyty? Missä se viime vuoden pokaalikin on? Onko suunnistuskarttoja tarpeeksi? Mitä olen unohtanut? Vielä ehtisi tehdä jotain!

Onneksi ympärillä on niitä ihmisiä, jotka sanovat:

”Hengitä” tai ”Älä stressaa” tai

”Jos voi 20 minuuttia ennen showtimea vain istua ja miettiä onko unohtanut jotain, silloin on asiat hyvin paketissa!”

Kaiken kaikkiaan Wappurally sujui mitä mainioimmin! Suurimman stressaamisen saattoi unohtaa siinä vaiheessa, kun kello löi kahdeksan vappuaattoiltana. CistiConnexionin DJ Crew pisti musiikit ja valot päälle, järjestysmiehet valvoivat wappuihmisten turvallisuutta ja bileet alkoivat.

Erittäin suuri kiitos kaikille osallistujille, ja paljon onnea Rapulasotureille Wappurallyn voitosta!

Wappuheta kiittää ja kuittaa!

Lunta? Ei kiitos.

Talvi, hus pois, mene jo

Kesä tulla saa

Heta Jyrälä

Tapahtumavastaava