Monthly Archive: kesäkuu 2014

”Most expensive solution is not to do anything”

Näin totesi presidentti Tarja Halonen viime viikolla ensimmäistä kertaa järjestetyssä Future Infinite -konferenssissa Helsingissä. Kompleksisen tulevaisuuden ennakointia arvioivat useat kansainvälisesti tunnetut kutsupuhujat. Presidentti Halosen lisäksi pääpuhujia olivat mm. hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtaja R.K. Pachauri, tulevaisuuden- ja politiikan tutkija, professori Sohail Inayatullah sekä ympäristöalan professori Joyeeta Gupta Amsterdamin yliopistosta. Iltapäivät täyttyivät eri tutkimushankkeiden esittelyistä. Rinnakkaissessioita oli runsaasti.

Tieteellisten konferenssien anti on monipuolinen. On hienoa päästä kuulemaan ja kohtaamaan ”suuria nimiä” sekä tutustumaan uusiin potentiaalisiin. Luulenpa, että toisen päivän kulmia nostattavimman esityksen, shown, meille tarjosi professori Alf Rehn Åbo Akademista. ”Yes, I’m a professor even though I don’t look like one”, olivat jotakuinkin hänen ensisanansa yleisölle. Esityksen aihe oli tärkeä ja ajankohtainen: Ikääntyminen (ageing). Rehn oli samalla aikaa hauska, ärsyttävä ja puhutteleva, ja esitystapa oli jotain, mihin me jäyheät suomalaiset emme ole vielä tottuneet.

Future Infinite –konferenssin avainteemoina korostuivat kiihtyvä ilmastonmuutos ja yleensäkin ympäristöasiat sekä toisaalta liiketoimintamahdollisuudet tässä viitekehyksessä. Presidentti Tarja Halonen oli vahvasti tyttöjen ja naisten asialla. Ilman itsekunnioitusta ei voi toimia yhteisön tai ympäristön hyväksi. Tohtori Ying Chen toi terveiset Kiinasta, jossa hallitus on tehnyt useita vihreitä avauksia (lakeja, suunnitelmia, ohjelmia ja investointeja) rakentaakseen ”Kauniin Kiinan”, ekologisen sivilisaation, jossa tämän päivän yleinen unelma on nähdä sininen taivas. Itsestäänselvyys usealle meistä. Kiinassa syntyy vuosittain keskimäärin 7,5 miljoonaa(!) lasta, mikä toisaalta kertoo valtion suuruusluokasta, mutta selittää myös hallituksen viimeaikaiset satsaukset mm. uusiutuvaan energiaan, ja yleensäkin ympäristöä vähemmän kuormittaviin ratkaisuihin.

Omat (ennakko)ajatukset ja tutkimussuunnat tulevat monella tapaa testatuiksi konferensseissa. Tilaisuuden ”henkeen” kuuluu olla aktiivinen, ja keskustelut usein jatkuvatkin tauoilla. Vähähiilisyyteen ja sosiaaliseen kestävyyteen pureutuva TESS-hanke, jonka tutkimustuloksia olimme Oulun ammattikorkeakoulusta esittelemässä, herätti kovasti mielenkiintoa ja myöhemmin myös yhteydenottoja. Tällä kertaa tuoreimmat kontaktit luotiin Uuteen Seelantiin ja Suomen Turkuun. 🙂 Aina osallistuminen ei tuota välittömästi uusia yhteistyöhankeavauksia, vaan jaettua kokemuksellista tietoa hanke- ja tutkimusrahoitusohjelmista, mitä voi hyödyntää toisaalla.

Outi Virkkula
Luonnonvara-alan yksikkö
Oulun ammattikorkeakoulu

Voittajan on helppo hymyillä!

Voittajan on helppo hymyillä!
Voittajan on helppo hymyillä!

Theseus-asiantuntijat Anna-Liisa Holmström Lahden amkista, Tiina Tolonen Oamkista sekä Minna Marjamaa Laurea amkista.

Kansainvälinen julkaisuarkistoalaan keskittyvä konferenssi Open Repositories 2014 järjestettiin tällä kertaa Suomessa 9. – 13.6. ja se toi Helsinkiin lähes 500 osallistujaa 40 eri maasta. OR2014 on suurin koskaan Suomessa järjestetty tämän alan tapahtuma, joka sisälsi runsaasti avoimeen tutkimusdataan, open access –julkaisuihin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin sisältyvää ohjelmaa.

Saimme tammikuussa Kansalliskirjastosta vinkin, että tulevaan tapahtumaan haluttaisiin saada esityksiä ja kokemuksia erilaisista kansallisista näkökulmista avoimeen julkaisemiseen. Ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto Theseus onkin tässä tapauksessa oikein oivallinen esimerkkitapaus, onhan se 24 ammattikorkeakoulun yhteinen. Jätimme ehdotuksemme posterista tapahtuman järjestäjille helmikuussa ja jäimme jännittyneinä odottamaan tietoa mahdollisesta valinnasta tapahtumassa esitettäväksi.

Viimein huhtikuun alussa tuli odotettu viesti järjestelytoimikunnalta. Viestin alussa kerrottiin ensin että tämänvuotiseen tapahtumaan oli tullut ennätysmäärä erilaisia esitysehdotuksia. Varsinainen kohtalomme oli piilotettu viestin loppuosaan, jossa Program Committee ilmoitti, että ehdotuksemme oli hyväksytty. Arviot ehdotuksestamme olivat loistavia, ”overall recommendation”  -arvosana oli täysi kymppi!

Kaikkiaan konferenssissa esiteltiin 68 posteria, ensin ns. Minute Madness –tilaisuudessa, jossa jokaiselle oli annettu minuutti aikaa esitellä oman posterinsa pääkohdat ja lopuksi varsinaisessa posterisessiossa, joka kesti 2,5 tuntia. Posterisessioon liittyi lisäksi äänestys, jossa oli mahdollisuus äänestään parasta posteria esillä olleiden joukosta. Äänestyksen tulos julkistettiin konferenssin päätössessiossa torstaina, ja tänä vuonna oli päädytty tasapeliin kahden posterin välillä. Toinen näistä oli oma Theseus-posterimme.

Jaettu 1. tila on suuri kunnia meille ja erityisesti Suomen ammattikorkeakouluille, jotka ovat yhdessä aikaan saaneet hienon järjestelmän joka herätti kiinnostusta tässä kansainvälisessä tapahtumassa. Toiveenamme onkin että Theseuksen käyttäminen henkilökunnan rinnakkaisjulkaisujen tallennuspaikkana lähtisi samanlaiseen nousuun kuin mitä opinnäytetöiden kohdalla on nähty ja erilaisten tutkimus- ja kehittämisprojektien tulokset saataisiin vapaasti käytettäviksi opinnäytetöiden tapaan. Vuonna 2013 Theseukseen tallennettuja julkaisuja ladattiin yli 13 miljoonaa kertaa. Se on vakuuttava luku, jota ihmeteltiin monen osallistujan suulla!

Tekstin kirjoitti Tiina Tolonen.

Alakuvassa voittajien julkistus.

Koko kirjoitus »

Onko amk valmis vastaanottamaan peruskoulun ketterät koodaajat?

Digitalisoituminen muuttaa työ- ja elinkeinoelämää vauhdilla; business voi kadota alta tai uusi syntyä ihan hetkessä. Charles Darwin jo aikanaan totesi: ”Voittajia eivät ole vahvimmat, vaan ne, jotka sopeutuvat nopeimmin muuttuneisiin olosuhteisiin”. Professori Michael Tushman Harvardista on todennut: ”Toimintaansa hyvin hoitava ja sitä jatkuvasti parantava yritys ajautuu varmuudella ongelmiin.”  Tämä tarkoittaa sitä, että koska strategiat vanhenevat vauhdilla, niihin ei tule liian tiukasti ”hirttäytyä”. Toimintatapa, jolla organisaatio voi tässä tilanteessa selviytyä, perustuu ketteryyteen; puhutaan ns. gaselli-johtamisesta ja -toimintatavasta.

 

Mitä työelämä ja työnantajat sitten odottavat korkeakoulusta valmistuneelta?

OECD:n korkeakoulujen tilaa koskevassa tutkimuksessa etsittiin vastausta tähän kysymykseen. Työnantajat arvostavat muutamia taitoja ylitse muiden: ammatillinen asiantuntijuus ja erityistietämys, ihmissuhdetaidot sekä kyky työskennellä monialaisessa tiimissä. Tiimissä tulee vallita lisäksi tiimitasapaino, eli jokaisella tiimin jäsenellä ei tule olla samoja taitoja, vaan he täydentävät toisiaan.

 

Digitalisoituminen asettaa kovat haasteet opettajan työlle. Opettajien työnkuva on murroksessa; koulutus- ja verkkoteknologia sekä sosiaalinen media ovat vahvasti tunkemassa opetuksen maailmaan. Peruskoulussa otetaan koodaaminen opetusohjelmiin vuonna 2016 jo alaluokilla (Kauppalehti 9.6.2014). Tavoitteena Oamkissa käynnistetyssä opintosuunnitelmien uudistuksessa on oppimisen laadun parantaminen ja digitalisoituvan maailman mahdollisuuksien ja tarpeiden huomioiminen oppimisessa ja sen sisällöissä, samalla lisäten työelämäläheisyyttä ja parantaen vuorovaikutusta, joustavuutta ja havainnollisuutta. Ammattikorkeakoulun on kyettävä ketterästi vastaamaan digitalisoituvan maailman haasteeseen; koodaavat nuoret ovat kohta täällä!

Arktista yhteistyötä

Ihanat neljä päivää Islannin Akureyrissa, uusia tuttavuuksia, tuoreita ajatuksia ja maailman parantamista. Vuosittain järjestettävän Arktisten alueiden korkeakoulujen verkoston, UArcticin, rehtoreiden foorumin rinnalla on pyörinyt muutaman vuoden ajan opiskelijafoorumi UArctic Students Forum, johon pääsin tänä vuonna onnekkaana Oamkin opiskelijana osallistumaan. Oamkilta ei ole foorumissa aiemmin ollut opiskelijaedustusta, joten sain kunnian toimia ammattikorkeakoulumme UArctic Students Forum -pioneerina!

Foorumin tavoitteena on yhdessä UArcticiin kuuluvien korkeakoulujen rehtoreiden ja opiskelijoiden kesken keskustella, kuinka tehdä pohjoisista korkeakouluista entistä parempia paikkoja opiskella vertailemalla ja keskustelemalla toistemme toimintatavoista. Tämän vuoden teemana sekä rehtoreiden että opiskelijoiden foorumissa oli joustava opiskelu, erityisesti sukupuolitasa-arvon ja opiskelijaterveyden näkökulmasta.

Meitä opiskelijoita UArctic Students Forumissa oli eri korkeakouluista Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Kanadasta ja Japanista, sekä opiskelijoita Englannista, USA:sta ja Moldovasta, jotka suorittavat tutkintoaan tai osaa siitä Islannissa tai muussa UArctic -yhteistyöverkoston korkeakoulussa. Foorumiin osallistuneet opiskelijat olivat pääosin joko opintojensa loppuvaiheessa tai suorittamassa jatko-opintojaan. Tämä oli mielestäni hyvä, sillä opiskelujen keston ja elämänkokemuksen myötä jokaisella osallistujalla oli jo pohjaa ja perusteita UArctic -yhteistyön ja korkeakoulujen kehityksen edistämiskeskusteluun. Me opiskelijat saimme luentoja ja ryhmätehtäviä foorumin aiheeseen liittyen saadaksemme pohjaa julistukselle, jonka foorumin päätteeksi esittelimme rehtoreille.

Mitä mielestäni Oamkiin voisi tuoda UArctic Students Forumissa käydyistä keskusteluista, on opettajien ja opiskelijoiden välinen kanssakäyminen sekä verkko-opintojaksojen monipuolistaminen. Uusia digitaalisia opiskelun apuvälineitä tulisi rohkeasti kokeilla käytännössä ja meidän opiskelijoiden olla aktiivisesti mukana opintojaksojen kehittämisessä. Islannissa Akureyrin yliopistossa suuri osa opiskelijoista suorittaa opintoja etänä, jolloin verkko- ja etäopiskelumahdollisuudet ja välineet ovat kehittyneet ja toimivat nykyään luontevana osana yliopiston arkea. Mielestäni Akureyrin yliopisto on loistava malli verkko-opintojen käytännön toteuttamisessa.

Kehotan kaikkia foorumista mahdollisesti kiinnostuneita pitämään silmänsä auki seuraavassa vaihtoon haussa, sillä mielestäni myös seuraava UArctic Students Forum tarvitsee edustajan Oamkista! Kannattaa tutustua UArctic -korkeakouluihin myös vaihtokohteena, esimerkiksi Islannin viehättävää Akyreyria voin suositella lämpimästi, rehtori, opettajat, opiskelijat ja kansainvälisten asioiden koordinaattori olivat kaikki iloisia, hymyileviä ja ystävällisiä ihmisiä.

 

 Islannin hepat

vuoristomaisemissa,

minä mukana!

 

Lisää University of Arcticista: http://www.uarctic.org/Frontpage.aspx?m=3

University of Arcticiin kuuluvien korkeakoulujen tarjoamia kursseja: http://education.uarctic.org/studies/

 

Asta Ojala, opiskelijakunnan hallituksen jäsen, kansainväliset asiat