Minä ja herra Gauss

Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin kun tenttejä tarkastin! En sen vuoksi, että opiskelijat olisivat niin huonosti osanneet, pikemminkin päinvastoin. Tällä kertaa kukaan ei esimerkiksi kertonut tunnettuna tosiasiana, että ”kahdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että tilitoimiston lisäksi yrittäjä itsekin pitää kirjanpitoa”.  Itse arviointi ei myöskään aiheuttanut normaalia enempää päänvaivaa. Ainahan siinä toki omat haasteensa on, koska arvioinnin täytyy olla objektiivista ja oikeudenmukaista. Etenkin esseekysymysten arviointi on minulle joskus haasteellista, koska yleensä arvioin laskutehtäviä. Mutta tällä kertaa pääosa kysymyksistä oli tiliristikkojuttuja.

Pahan mielen aiheutti taas kerran herra Gauss käyrineen. Miksi hänen piti semmoinen mennä keksimään ja kenen idea oli, että sitä sovelletaan arvosanojen annossa? Niin juu, tiedän kyllä, että sitä ei sovelleta amk:ssa, eikä vissiin kohta enää ylioppilaskirjoituksissakaan. Mutta se nyt vain on jämähtänyt alitajuntaan niin, että mikä tahansa tenttitulosten jakauma, joka siitä poikkeaa, tuntuu jotenkin vääränlaiselta.

Otetaan nyt esimerkiksi viimeksi tarkistamani kolme eri tenttiä.  Ensimmäisen tentin (kirjanpitoa) arvosanajakauma oli alla olevan kuvion mukainen. Siis what!? Eihän tuo muistuta kellokäyrää mitenkään! No, toisaalta se kyllä on hyvin tyypillinen kirjanpidon tentin arvosanojen kuvaaja. Asiat kun tuppaavat olemaan sellaisia, että ne joko osaa tai sitten ei. Usein jakauma on vieläkin selkeämmin semmoinen, että on paljon kiitettäviä ja toisaalta hylättyjä ja ykkösiä. Välimallin arvosanoja taas näkee vähemmän.

 

Minä ja herra Gauss

 

Seuraavaa laskentatoimen tentti  tuotti vieläkin hermostuttavamman tuloksen. Arvosanat painottuivat vahvasti asteikon yläpäähän, kiitettäviä oli suorastaan laumoittain. Kun tuskailin tätä kyseiselle opiskelijaryhmälle, eräs opiskelija kysyi vähän närkästyneenä: ”Eikö me muka voida osata niin hyvin?” Selitin, että toki voitte, mutta minulla on huoli siitä, että tentti mahdollisesti oli liian helppo. Mutta kun asiaa mietin, niin tentti kyllä mittasi niitä asioita, joita opintojaksolla oli käsitelty.  Eli täytynee uskoa, että opetus on ollut tehokasta ja opiskelijat fiksuja ja ahkeria.

Kolmas tentti oli sisäisestä tarkastuksesta. Tämän opintojakson tulos (tentti+harjoitukset) olikin sitten palkitseva: vihdoinkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen,  tuloksena oli varmaankin ensimmäistä kertaa arvosanajakauma, joka edes etäisesti muistuttaa ”ihannetta”:

 

Minä ja herra Gauss

Kaiken tämän pähkäilyn tuloksena taisin itse asiassa vihdoinkin päästä eroon pakkomielteestäni. Hoksasin nimittäin sellaisen tosiasian, että eiväthän ne yo-kokeiden arvosanatkaan ihan luontojaan kellokäyrää muodosta, vaan arvosanat ”pakotetaan” tiettyihin prosenttimääriin. Ja meidän tenteissämme taas tavoitteena on ensisijaisesti mitata opiskelijoiden osaamista, ei kikkailla arvosanojen kanssa. Joten sori vaan, herra Gauss, kyllä en aio antaa sinun enää aiheuttaa itselleni mieliharmia!

Ulla Reinikainen, taloushallinnon lehtori

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa