Less restrictions and less bureaucracy for short-chain production

Kestävä ympäristönhoito, taloudellinen tuotanto, viljelijän selviäminen, luonnonvarojen tehokas kierrättäminen ja eettinen ruuantuottaminen jokaiselle maailman ihmiselle on turvallisimmin toteutettavissa paikallisten toimijoiden avulla. Vain lähellä tuotettu ruoka voi taata häiriöttömän ruuan saannin kaikissa oloissa.

Lähellä tuotettu ruoka (jäljempänä lähiruoka) ohjaa kansalaisia aktiivisen toiminnan suuntaan ja antaa kuluttajille vastuuta omasta lähiympäristöstä huolehtimiseen. Lähiruoka on monissa tapauksissa helppo jäljittää. Usein lähituottaja on myös pieni toimija, joka pystyy reagoimaan muutoksiin nopeammin kuin suuri tuottaja. Eivätkä riskit ja panostukset ole yhtä suuria kuin suurissa yrityksissä. Nopealla muuntautumisella ehkäistään ruuan hävikkiä sekä turhaa energian käyttöä.

Lähellä tuotettu ja kulutettu elintarvike on helposti saatavilla, parantaa paikallista työllisyyttä, vähentää ruuan kuljetusmatkoja, varmistaa ruuan tuoreuden ja monessa tapauksessa vähentää pakkauskuluja.

Suomen valtioneuvoston periaatepäätös määrittää lähiruuan käytön lisäämisen keskeiseksi ruokapoliittiseksi tavoitteeksi (MMM.fi  4.10.2014). Lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, ja niihin pystytään puuttumaan tarpeen mukaan nopeastikin, kun lähiruuan tuotantoketju tunnetaan, sanoo hallituksen lähiruokaohjelma, joka luotaa suuntia aina vuoteen 2020 saakka.

Kotimarkkinoilla tarkoitetaan koko Euroopan Unionin aluetta, mutta valtiolliset erilaisuudet näkyvät lähiruuan kohtelussa eri maissa. On maita, joissa lähiruuan ympäriltä on purettu kankea byrokratia ja suoramyynti on helposti toteutettavissa. Sitten on valtioita, jotka puuttuvat suoraan kauppaan kaikilla mahdollisilla keinoilla, verotuksellisesti, vastuupelotteilla, kilpailurajoitteilla tai pakkausmerkinnöillä.

Tehokkaat omavalvontaohjelmat, moninaiset tarkastukset (EU:n ja kansalliset) sekä tuottajien varsin korkea ammattitaito takaavat hyvän ja turvallisen ruuan, eikä lisärajoitteille ja säädöksille aina ole järjellistä perustetta. EU -rahoitteisten hankkeiden avulla on tehty paljon hyviä oppaita lähiruuan ja suoramyynnin edistämiseksi. Tällaiset oppaat kuten Pienmeijeriopas (2014), Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti (2014), Vähittäismyyntitoiminta (2014) ja Elintarvikkeiden valmistus ja myynti (2014) ovat hyviä käsikirjoja tuottajalle, mutta kynnystä voisi vieläkin madaltaa.

Ympäristö ja luonnonolot vaihtelevat Euroopan alueella, siksi tarvitaan monenlaista osaamista. Kaikenlaisissa olosuhteissa tulee löytää keinoja auttaa pientä ja lyhyen tuotantoketjun päässä olevaa tuottajaa. Kaikki keinot esteiden ja rajoitusten poistamiseksi on käytettävä, jotta lähiruoka ja lähituottaja eivät tukehdu valtavan byrokraattisen säännöstelyn alle.

 

Kirjoittaja Eeva-Kaisa Lahti on maatalousyrittäjä Tervolasta, joka täydentää Oamkissa osaamistaan ja suorittaa agrologi (AMK) -tutkintoa.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.