Jäälinoja                                                                                                                                   © Birger Ylisaukko-oja

Tiesitkö, että alle millimetrin mittaisella Daphnia-vesikirpulla on huomattava merkitys järvien ekosysteemin ja ravintoketjujen toimivuudessa? Daphnia-vesikirput voivat suodattaa koko järven vesimäärän n. 3-4 päivän välein. Ne ovat siis erittäin tehokkaita levänsyöjiä. Jos järven kalakanta on rehevöitymisen myötä liian suuri, kalat syövät eläinplanktonin (johon Daphniakin kuuluu) ja järven veden laatu heikkenee. Järven ravintoketjua kunnostamalla ja hoitamalla voidaan parantaa veden laatua, kalakannan rakennetta ja vesilintujen olosuhteita. Tämän ja paljon muuta mielenkiintoista vesistöjen kunnostamiseen liittyvää opin marraskuun lopulla järjestetyssä VYYHTI-hankkeen loppuseminaarissa.

Seminaarin toisen päivän aiheet käsittelivät järvien kunnostusta ja paikallisten ihmisten yhteistyötä vesistöjen kunnostuksessa. Useimmiten aloite vesistöjen kunnostukseen lähtee ihmisiltä, jotka asuvat tai mökkeilevät vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Tämän päivän suuren mittaluokan ympäristöongelmien edessä voi joskus tuntea voimattomuutta. Ihmisten on helpompi etsiä ratkaisuja ongelmiin, joilla on yhteys heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja elinympäristöönsä. Esimerkiksi Kiimingin ja Jäälin alueella toimii aktiivinen vesienhoitoyhdistys, joka on julkaissut Vesienhoidon käsikirjan, jota muut vastaavat yhdistykset voivat hyödyntää suunnitellessaan oman alueensa vesistöjen kunnostushankkeita. Tällaiset paikalliset toimet voivat olla mahdollisuus vaikuttaa suurempaankin yhteiskunnalliseen muutokseen.

Puhtaat luonnonvesistöt ja puhdas juomavesi ovat suomalaisille tärkeä arvo. Arvostus näkyy myös esimerkiksi siten, että veden läheisyys voi nostaa kiinteistön arvoa merkittävästi. Maanmittauslaitoksen mukaan alle 50 m päässä vesistöstä sijaitsevat tontit ovat hinnaltaan kaksin, jopa kolminkertaisia verrattuna kauempana rannasta sijaitseviin tontteihin. Järvet sekä joet ovat myös kautta aikojen inspiroineet muusikkoja ja kuvataiteilijoita. Makea vesi on eräs Suomen tärkeimmistä luonnonvaroista, jonka merkitys tulevaisuudessa tulee vain kasvamaan. Usein ei tulla ajatelleeksi, että vesistöjen kunnostuksella voidaan vähentää myös järvien ilmakehään vapauttaman hiilidioksidin määrää. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi voidaan saavuttaa hyötyjä, jotka näkyvät konkreettisemmin asukkaiden arjessa. Ihmisten elämänlaatu paranee virkistyskalastusmahdollisuuksien, uimarantojen viihtyisyyden ja puhtauden sekä kauniimpien maisemien muodossa.

Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat asuinalueidensa lähellä olevia vesialueita ja ovat usein myös valmiita osallistumaan vesistöjen kunnostukseen, joko talkoilla tai lahjoittamalla rahaa kunnostushankkeeseen. Hiilidioksidipäästöjen vähenemistä ei välttämättä tunnisteta vesistöjen kunnostuksen tavoitteena tai seurauksena, mutta sen mainitsemisesta voisi olla hyötyä esimerkiksi projektirahoituksen hakemisessa. Usein toiminnan aloittaminen vaatii jonkin verran ulkopuolisten asiantuntijoiden apua, jotta saadaan tehokkaita tuloksia aikaan. VYYHTI-hankkeessa mukana olleet kunnostuskohteet ovat saaneet apua mm. rahoitushakemusten ja kunnostussuunnitelmien tekemiseen.

TESS-tutkimushankkeessa tekemämme selvitystyön myötä olemme tämän syksyn aikana tutustuneet useisiin Suomessa toimiviin ruohonjuuritason aloitteisiin, joilla pyritään mm. parantamaan oman lähiympäristön tilaa ja vaikuttamaan sitä kautta alueen ihmisten elämänlaatuun. Sustainable communities-sivustolle on paikannettu useita toimijoita kuudesta EU maasta ja lisää on tulossa. Toimet jotka tähtäävät elinympäristön parantamiseen voivat tuottaa hyötyjä myös ilmastolle. Ympäristövaikutusten lisäksi vesistöjen kunnostuksella ja muulla yhteisöllisellä toiminnalla on myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. 

Olisiko tässä tarpeeksi syitä lähteä ottamaan selvää oman asuinalueen tai vaikkapa mökkipaikkakunnan ruohonjuuritason toiminnasta?

Johanna Pihlajamaa

Projektisuunnittelija, TESS-hanke

Tekniikan ja Luonnonvara-alan yksikkö