Daily Archive: 15 tammikuun, 2015

Tuija Lehtinen: Traktori (2007)

Kaaduin sängylleni, hautasin kasvot tyynyyn ja itkin niin, että sänky tärisi. Maksim Gorki tuli hätääntyneenä nuolemaan kättäni, mutta tönäisin sen pois. Maailma oli musta, lohduttoman musta.
– Riki hei, Rauni huusi eteisessä. – Tiedätkö sä, että Tiuku on lempannut sut?
Rauni kurkisti huoneeseeni ja olisin kuristanut sen, jos olisin jaksanut.
– Näköjään tiedät, Rauni totesi ja jatkoi rallatellen matkaansa.
Olin varmaan viimeinen, joka sai tietää asian.

Riki Helteen elämä romahtaa, kun hän näkee ensirakkautensa Tiukun toisen pojan sylissä. Sydänsuruista toipuakseen 15-vuotias poika hankkii traktorikortin ja lähtee tien päälle Bertalla, koppimallisella vuoden 1979 Valmet 1102 –traktorilla, jonka hän peri isosedältään pulsaattorikoneiden ja putkiradioiden lisäksi. Matkaan lähtee, tosin vanhempien määräyksestä, myös kommunistikirjailija Maksim Gorkin mukaan nimetty ruttukuonoinen koira. Matkalla vanhat kodinkoneet osoittautuvat oivaksi maksuvälineeksi ja koirakin kerää mukavasti tyttöjen huomiota.

Taipaleellaan hän kohtaa erikoisia persoonia, joita voisikin kuvitella maaseudulla tapaavansa: hangoilla uhkailevan eläköityneen opettajan, iäkkään mansikoita viljelevän pariskunnan ja oman kylän tyttöjä puolustavia mopopoikia. Lisäksi kirjasta voi bongata jo ennestään Tuija Lehtisen nuortenromaaneista tuttuja henkilöitä.

Riki ajautuu melko erikoisiin tapahtumiin: hän muun muassa joutuu kuljettamaan traktorinsa peräkärryssä täytettyä hirvenpäätä ja suksiboksissa olevaa ruumista. Onneksi hän saa peräkärryynsä välillä myös elävää seuraa, sillä joskus hän poimii kyytiinsä söpöjä liftarityttöjä, joista ainakin yhteen Rikillä on loppumatkasta vaikeuksia suhtautua pelkkänä kaverina.

Riki toteuttaa isosetänsä täyttämättömän unelman ja palaa kotiin uutena miehenä uusine rakkaushuolineen. Matkasta muistoksi hänelle jää Bertta-avaimenperä, yksi putkiradio ja irvokas sikamuki sekä kirjekuori täynnä rahaa.

Traktori on taattua Tuija Lehtisen laatua.


Lue myös nämä Tuija Lehtisen nuortenromaanit:
Mopo, 2005
www.liisanblogi.net, 2006


– Salla, KIR3SN

Tapahtuipa kerran Terveysalan tietojärjestelmät kurssilla

– Tässä olisi tämä anamneesi, aloitettaisiinko tästä?

– Siis mikä? Amnesia?

– Eikun anamneesi, nämä potilaan esitiedot

– Jaa, ok. Mitä kenttiä siihen tarvitaan ja minkä tyyppisiä?

– Öö.. anteeksi mitä?

– Niin. Oireet? String, char, null ja montako merkkiä jne?

– Mistä sinä puhut?

 

Eri ammattiryhmien on välillä haastavaa ymmärtää toisiaan. Terveydenhuoltoalalla oleva ihminen puhuu epikriisistä, anamneesista, “serpistä” ja tietojenkäsittelytieteiden ihminen puhuu tietojärjestelmistä ja ohjelmoinnista. Eri ammattialojen edustajat eivät välttämättä ymmärrä toistensa kieltä tai ymmärrä eri ammattiryhmien työn haasteita. Hienoa olisi, jos eri ammatti-identiteettiä edustavien välille syntyisi aitoa ymmärrystä.

 

Kurssilla olemme päässeet työskentelemään moniammatillisen ryhmän kanssa. Opiskelijoita on ollut eri Oamk:n yksiköistä ja myös avoimen ammattikorkeakoulun puolelta. Tehtäviä on ollut monenlaisia, jossa eri ammattialat on yhdistetty. Kokosimme ensimmäisellä kurssilla esimerkiksi sanastopäiväkirjan, jossa selitimme toisillemme eri alojen käsitteitä. Kurssilla onnistumisen eväitä on ollut hyvät vuorovaikutustaidot, koska erilaisia näkökulmia on pitänyt yhdistää. Kahdella opintojaksolla on ollut eri ryhmät molemmilla kerroilla ja se on myös edistänyt erilaisissa ryhmissä toimimista. Näitä taitoja tarvitaan varmasti käytännön työelämässä.

 

Tapahtuipa kerran Terveysalan tietojärjestelmät kurssilla


Kurssilla on ollut mahdollista erikoistua uuteen alueeseen ja olla mukana vaikuttamassa järjestelmiin, joilla tekee nyt tai tulevaisuudessa töitä. Kurssit ovat olleet myös käytännönläheisiä, koska olemme päässeet itse käyttämään terveydenhuollossa käytettävää Efficaa. Tietojenkäsittelyä opiskelevat opiskelijat ovat käytännössä päässeet tutustumaan minkälaista “paperityötä” esimerkiksi sairaanhoitaja tekee oman hoitotyönsä ohessa. IT-alan asiantuntija on tarvinnut suuria korvia ymmärtääkseen esimerkiksi sanan laskeminen eri merkityksen. Nestetasapainon laskeminen tarkoittaa, että kuivumisesta kärsivän henkilön nestemäärät “kalkuloidaan”, eikä pyritä kuivattaamaan henkilöä entisestään. Potilasturvallisuus on  asia, joka pitää huomioida kaikkialla. Kursseista on ollut myös hyötyä arkielämän kannalta, koska kaikki eivät välttämättä ole kuulleet aikaisemmin esimerkiksi Kanta tai Kaste-hankkeesta.

 

Annukka Juntunen, Satu Kylmänen, Saila Puranen, Sari Tiikkaja-Remes, Merja Tuomaala