Helppoahan se on kysyä vai onko sittenkään?

Oamkin opiskelijakysely järjestetään helmikuussa. Nyt toteutettavassa kyselyssä opiskelijat antavat palautetta koulutusteemasta. Mikä koulutuksessa toimii hyvin, mikä taas kaipaa kehittämistä? Kysely koostuu osiosta, joissa käsitellään ohjausta, opetusta, opiskelua, arviointia, oman osaamisen kehittymistä sekä tyytyväisyyttä opintojen kokonaisuuteen.

Opiskelijoiden palaute ammattikorkeakoulun toiminnasta on arvokasta. Kyselyn tuloksia käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan parantamiseen sekä koulutuksen kehittämiseen. Mutta mitä ajatella kysymisestä, tarkemmin ottaen kyselytutkimusten kysymyksistä? Onko kysyminen vaikeaa vai helppoa? Kyselyn ja kysymysten hyvä suunnittelu säästää varmasti paljon vaivaa ja aikaa, mutta tämä suunnittelutyö ei todellakaan ole itsestäänselvyys.

Kysymyksen laatimisen tavoite on saada aikaan kysymys vastausvaihtoehtoineen, jonka vastaaja ja kysymyksen tekijä tulkitsevat samalla tavoin, ja johon vastaaja kykenee vastaamaan, ja johon vastaaja haluaa vastata. Jos vastaajan ymmärtämis- tai kohtaamiskynnys kysymyksestä kasvaa kohtuuttoman suureksi, vastaaja lopettaa yhteistyön. Suhteellisen harvoin vastaaja tietoisesti ryhtyy muuntamaan vastauksiaan pelleilymielessä.

Vastaajat voivat tulkita yksinkertaiseltakin näyttävän kysymyksen eri tavoin. Kysymyksen sanamuoto on siis äärimmäisen tärkeää. Jopa yhden sanan, joka ei vaihda lauseen loogista merkitystä, muuttaminen näkyy yllättävän selkeästi tuloksissa. Sanamuoto yleensä joko vahvistaa tai heikentää vallitsevaa suuntaa, mutta mielipiteiden suuntaa on jo vaikeampi muuttaa.

Kysymisen ja ylipäätään mittaamisen avulla halutaan saada tehtyä jotain, ei pelkästään tietää jotain. Tässä kohtaa usein langetaan niin sanottuun ”so what” tai nice to know” -ongelmaan, jossa isollakin kysymyspatteristolla selvitetään aihetta laajasti ja näennäisen syvällisesti, mutta jossa lopputulos on kuitenkin yleisluontoinen tai vain ajatuksia herättävä.

Kyselyn kysymysten tekemisessä onnistuu, jos on tiukka ote siihen, että kyselyn jokaiselle kysymykselle löytyy kunnon perustelu, tieto siitä mitä kysymykset oikein mittaavat, ja että ilman ”seuraamuksia” saadulla palautteella ei ole merkitystä. Hyvä kysymys avaa helposti ovia kehittämiseen taikka toiminnan uudistamiseen, ja hyvään kyselylomakkeeseenhan tarvitaan vain hyviä kysymyksiä.

Stanley Payne toteaakin teoksessaan The Art of Asking Questions, että ”tilastollisilla menetelmillä tuloksia voidaan parantaa prosentin kymmenyksiä, mutta virheellisesti suunnitellut kysymykset voivat viedä harhaan kymmeniä prosenttiyksikköjä.”

Ismo Kinnunen
Kehityspäällikkö 

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa