E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista
E-kirjoista, e-lehdistä ja ilmaisista lounaista

On taas se aika vuodesta, kun uudistamme e-kirja- ja e-lehtipakettien tilauksia. Suuri osa e-aineistohankinnoista on keskitetty korkeakoulukirjastoissa Kansalliskirjaston FinElib-konsortiolle, joka neuvottelee sopimukset koko korkeakoulukirjastokentän puolesta.

Avoimuus tiedeyhteisössä mahdollistaisi uudenlaisia tieteellisiä löytöjä ja oivalluksia, mutta hidasteena seisovat tällä hetkellä esimerkiksi kaupalliset tiedekustantajat (Ebsco, ProQuest ym.), jotka kilpailun puuttuessa käärivät huomattavat liikevoitot koulutusorganisaatioiden kustannuksella. Tutkimustyön edellytyksiin kohdistetut hallitusohjelman rahoitusleikkaukset vaikuttavat neuvotteluasetelmaan, mikä voi johtaa siihen, ettei sopimuksia saada syntymään kansallisesti hyväksyttävin ehdoin. Jos sopimusta ei synny, voi tutkimuksen kannalta tärkeiden tietoaineistojen saatavuus hankaloitua.

Viime vuonna esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulu maksoi e-aineistoistaan yhteensä 145 000 euroa ja ensi vuoden alustava arvio on peräti 35 000 euroa enemmän. Valtakunnan tasolla e-aineistopakettien kokonaiskustannus on kymmeniä miljoonia.

Korkeakoulukirjastojen pitää pystyä muuttumaan digitaalisempaan suuntaan monimuoto-opetuksen lisääntyessä. Ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole, ja sähköiset materiaalit maksavat siinä missä painetut aineistot. Muitakin ongelmia löytyy, sillä esimerkiksi tällä hetkellä niin epämuodikkaita fyysisiä kurssikirjahyllyjä on mahdotonta muuttaa virtuaalisiksi niin kauan kuin kustantajat rajoittavat yhtäaikaisten käyttäjien määrää.

On sanomattakin selvää, että pääsy kansainvälisiin tieteellisiin e-julkaisutietokantoihin on ensiarvoisen tärkeää korkeakouluissa, ja luovumme hyviksi havaituista aineistoista vain pitkin hampain. Ilouutisena kerrottakoon, että ensi vuoden osalta näyttää vahvasti siltä, että saamme taas käyttöömme Elsevierin tiedejulkaisupaketin, jota ilman on jouduttu kärvistelemään jo parikin lukuvuotta.

E-kirjojen tapauksessa kuitenkin niin kauan kuin käyttäjät suosivat analogista vaihtoehtoa digitaalisen yli, on jokainen kirjastosta löytyvä fyysinen hyllymetri perusteltu.

Anu Elsilä
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

Koko kirjoitus »

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa