Daily Archive: marraskuu 3, 2015

Opiskelija mielen valintatalossa

Istun syksyisenä sunnuntai-iltana kotisohvalla ja kuuntelen lempimusiikkiani. Selaan viikkokalenteria kiinnittämättä huomiota sen kummemmin sen sisältöön. Yhtäkkiä punakynämerkinnät hyppäävät silmiini. Havahdun mietteistäni: kaksi tenttiä, 4 deadlinea, tärkeä jäkispeli, ystävän kanssa kahvittelu, pikkusiskon kissanristiäiset… Miten tästä kaikesta voi ihminen selvitä?

”Mun aika menee kavereiden kans iltoja istuessa. Istutaan jonkun kämpällä ja puhutaan mukavia. Unet jää vähäsiks ja aamulla on turha yrittää tulla kasiks kouluun, ei vaan jaksa. Rappiolla ollaan tuntuvasti, mut ehkä seki on jo edistystä että tiedostaa asian, että jotain pitäis tehä.. Mä kyllä hoidan tehtävät deadlineihin mennessä, ja tenteistä tulee hyviä numeroita, mutta ehkä tän kaiken vois toteuttaa vähän järkevämmin? Kaikki lähtis korjaantuun sillä, että menisin aikasemmin nukkumaan. Tässäpä tavotetta iltavirkulle! ”

Opiskelun ja vapaa-ajan yhdistäminen onnistuneesti voi joskus tuottaa päänvaivaa. Koulun täytyisi olla prioriteetti numero 1, mutta jokainen meistä tarvitsee vastapainoa opiskelulle. Joku haluaa pelata jalkapalloa, toinen maalata, kolmas tanssii ja neljäs rakastaa musiikkia. Osa taas ei koe tarvitsevansa erityisempiä virikkeitä koulutöiden lisäksi.

”Viikonloput menee estekisoissa, viikot valmennuksissa, yöt tv-sarjoja katsellessa ja kavereiden kanssa juhliessa. Koulujutut jäävät aina viimeiseen iltaan. Saan kuitenkin aina kaiken tehtyä ja arvosanat ovat hyviä. Tästä syystä ei jaksa muuttaa mitään, kun opiskelut etenee aikataulussa. Mutta silti sitä miettii, että pitäisikö asioille tehdä jo jotain?”

Järkevän viikkorytmin ylläpitäminen on opiskelijaelämässä erittäin vaikeaa, jos haluaa opiskelujen ja harrastusten lisäksi käydä opiskelijatapahtumissa. Tv:n katsominen, änärin hakkaaminen ja Facebookin selailu on helppo keino nollata aivot raskaan koulupäivän päätteeksi, mutta huomaamatta ne saattavat haukata vuorokaudesta liian suuren osan. Nukkuminen ja syöminen saattavat helposti unohtua, joka voi johtaa pidemmällä aikavälillä suurempiinkin ongelmiin kuin koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet. Harva meistä ajattelee tässä iässä, kuinka arkipäivän pienet valinnat vaikuttavat koko elämän kulkuun.

”Viikot menee nykyään ihan liian nopeesti. Tajuan aina perjantaina, että kouluviikko on päättynyt enkä ole mielestäni kerennyt tehdä tarpeeksi koulujuttuja. Tykkään käydä salilla ja jumpilla, mutta myös ajanvietto poikaystävän kanssa on minulle tärkeää. Stressaan sitä, että en ehdi oppia asioita tarpeeksi nopeasti, mutta välillä toivoisin voivani vain elää hetkessä, ja unohtaa turhan murehtimisen. ”

Rakkaat ystävät. Ei olla liian ankaria itsellemme, mutta ei myöskään mennä sieltä mistä aita on jo kaatunut. Me emme opiskele opettajia varten, vaan itseämme ja tulevaisuutta. Opiskelijaelämän ei ole tarkoituskaan olla pelkkää juhlaa, sillä kouluelämän tarjoamat haasteet valmistavat meitä työelämään. Muistetaan kuitenkin nauttia näistä opiskeluvuosista, sillä onhan tämä kuitenkin aika huoletonta ja rentoa aikaa!

Liiketalouden opiskelijat Sini Setälä, Heidi Siltala ja Suvi Tolonen

Avop, Ahot, Avot vai Otus?

Mikä noista neljästä otsikossa olevasta sanasta ei kuulu joukkoon? Mikäli luet blogin loppuun saakka, saat vastauksen kysymykseeni.

Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) on tärkeää, että opiskelijat valmistuivat opetussuunnitelman mukaisesti. Riippuen tutkinto-ohjelmasta pitäisi tutkinto-opiskelijoiden valmistua tutkintoon 3,5 –4,5 vuodessa ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta 1,0–1,5 vuodessa. Monilla opinnot viivästyvät, mutta vastaavasti monet taas valmistuvat keskimääräistä nopeammin. Syynä tähän voi olla esimerkiksi korkea opiskelumotivaatio tai koska opiskelijat ovat hyödyntäneet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista (Ahot) ja saaneet hyväksi luettua aiemmin suoritettuja opintoja nykyiseen tutkintoonsa.

Oulun ammattikorkeakoulun tärkein asiakasryhmä ovat opiskelijat. Heiltä saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää Oamkin toiminnan kehittämisessä. Osa palautteesta hyödyntää opiskelijoita jo heidän opiskelunsa aikana ja osa palautteesta hyödyntää vasta seuraavia opiskelijapolvia. Opiskelijoilta palautetta kerätään moneen otteeseen opiskelujen aikana. Osa opiskelijakyselyistä on Oamkin omia kyselyitä ja osa on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamia valtakunnallisia opiskelijakyselyitä.

Vuosien ajan OKM on kerännyt opiskelijapalautetta valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Aikaisemmin puhuttiin Opala-kyselystä. Tämän vuoden alusta lähtien on puhuttu AVOP-kyselystä. AVOP-lyhenne tulee sanoista Ammattikorkeakoulujen Valmistumisvaiheen OpiskelijaPalautekysely.

AVOP-kyselyn pohjana on Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) tekemä opiskelijapalautekysely. Verrattuna aikaisempaan Opala-kyselyyn, on AVOP-kysely huomattavasti Opala-kyselyä laajempi kysely. Opala-kyselyssä oli vain kaksitoista täytettävää kohtaa, kun taas AVOP-kyselyssä niitä on 134  – tai oikeastaan oli sillä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) toivomuksesta AVOP-kyselyä lyhennettiin lopusta A4-pituuden verran, koska Arene piti kyselyä liian pitkänä. Tosin monet opiskelijat pitävät nykyistä, lyhennettyäkin kyselyä liian pitkänä.

Viime joulun aikaan olin yhteydessä Otuksen tutkijaan, joka oli tehnyt alustavan kysymyspatteriston uuteen AVOP-kyselyyn. Hän ihmetteli sitä, että miksi Arene lyhensi kyselyä loppupäästä, koska hänen mielestä tärkeimmät kysymykset olivat juuri AVOP-kyselyn loppupäässä. Lopullisessa AVOP-kyselystä jätettiin pois Osaaminen valmistumishetkellä -osio, jonka kohtia ovat seuraavat: oppimisen taidot (3 väittämää), työyhteisöoppiminen (11 väittämää), innovaatio-osaaminen (9 väittämää), kansainvälisyys (3 väittämää), yhteiskunta- ja eettinen osaaminen (4 väittämää) ja yleisosaaminen (3 väittämää).

Erikoista uudessa AVOP-kyselyssä oli sen nopea käyttöönottoaika. Huhut uudesta “Opalasta” kiirivät korviini vuoden 2014 marraskuussa ja jo tammikuussa 2015 se oli käytössä. Erikoista tässä oli myös se, että uusi kysymyspatteristo otettiin käyttöön kesken sopimuskauden 2013 – 2016. Valtakunnallinen opiskelijapalautekyselyhän on yksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareista. Sen osuus on 3 % OKM:ltä tulevasta perusrahoituksesta. Yksi mahdollisuus olisi ollut uuden opiskelijapalautekyselyn käyttöönotto uuden sopimuskauden alusta eli vuoden 2017 alusta lähtien.

Vuosien ajan Oamk on pärjännyt hyvin opiskelijapalautemittarissa, kun sitä on verrattu muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Olemme olleet useasti mitalisijoilla. Jotta olisimme tulevaisuudessakin yksi Suomen parhaiten opiskelijoita palvelevia ammattikorkeakouluja, pitää palautejärjestelmäämme kehittää koko ajan Paikallaan pysyminen merkitsee käytännössä jälkeen jäämistä.

Avop –kysely – avot!

Seppo Pakanen, suunnittelija

Tietotuotantotiimi

 

PS. Vastaus otsikon kysymykseen: Avot ei kuulu joukkoon, sillä se ei ole ammattikorkeakouluun kuuluva käsite, vaan se on peräisin venäjästä. Se tarkoittaa ”hyvää tulee”, ”kas tässä”.  (http://urbaanisanakirja.com/word/avot/, nähty 9.10.2015)