Monthly Archive: marraskuu 2015

Jinan University, Guanzhou, China

I completed my teacher practice at Jinan University  in a city of Guangzhou in the province of Guangdong in south of China in October-November 2015. China’s influence is increasing everywhere in the world and...

Labrahommia

Another great day in Alaska… Miten päättää luento, jossa puhutaan mansikoista, vadelmista, karviaisista…? No tietenki syömällä marjapiirakkaa. Kuvia kasvihuoneiden puolelta. Kuvaan pääsi myös Dr. Karlsson. Tulossa on kasvien tunnistamista ja labraraporttien kirjoittamista. Ja ihmiset...

Meet Blair Stevenson

Hi everybody! I’m Blair Stevenson and I am currently working both at the Kultuurialan osasto and AMOK and my primary role is running the EduLAB. I am originally from Canada, but have been based...

Opiskelija mielen valintatalossa

Istun syksyisenä sunnuntai-iltana kotisohvalla ja kuuntelen lempimusiikkiani. Selaan viikkokalenteria kiinnittämättä huomiota sen kummemmin sen sisältöön. Yhtäkkiä punakynämerkinnät hyppäävät silmiini. Havahdun mietteistäni: kaksi tenttiä, 4 deadlinea, tärkeä jäkispeli, ystävän kanssa kahvittelu, pikkusiskon kissanristiäiset… Miten tästä kaikesta voi ihminen selvitä?

”Mun aika menee kavereiden kans iltoja istuessa. Istutaan jonkun kämpällä ja puhutaan mukavia. Unet jää vähäsiks ja aamulla on turha yrittää tulla kasiks kouluun, ei vaan jaksa. Rappiolla ollaan tuntuvasti, mut ehkä seki on jo edistystä että tiedostaa asian, että jotain pitäis tehä.. Mä kyllä hoidan tehtävät deadlineihin mennessä, ja tenteistä tulee hyviä numeroita, mutta ehkä tän kaiken vois toteuttaa vähän järkevämmin? Kaikki lähtis korjaantuun sillä, että menisin aikasemmin nukkumaan. Tässäpä tavotetta iltavirkulle! ”

Opiskelun ja vapaa-ajan yhdistäminen onnistuneesti voi joskus tuottaa päänvaivaa. Koulun täytyisi olla prioriteetti numero 1, mutta jokainen meistä tarvitsee vastapainoa opiskelulle. Joku haluaa pelata jalkapalloa, toinen maalata, kolmas tanssii ja neljäs rakastaa musiikkia. Osa taas ei koe tarvitsevansa erityisempiä virikkeitä koulutöiden lisäksi.

”Viikonloput menee estekisoissa, viikot valmennuksissa, yöt tv-sarjoja katsellessa ja kavereiden kanssa juhliessa. Koulujutut jäävät aina viimeiseen iltaan. Saan kuitenkin aina kaiken tehtyä ja arvosanat ovat hyviä. Tästä syystä ei jaksa muuttaa mitään, kun opiskelut etenee aikataulussa. Mutta silti sitä miettii, että pitäisikö asioille tehdä jo jotain?”

Järkevän viikkorytmin ylläpitäminen on opiskelijaelämässä erittäin vaikeaa, jos haluaa opiskelujen ja harrastusten lisäksi käydä opiskelijatapahtumissa. Tv:n katsominen, änärin hakkaaminen ja Facebookin selailu on helppo keino nollata aivot raskaan koulupäivän päätteeksi, mutta huomaamatta ne saattavat haukata vuorokaudesta liian suuren osan. Nukkuminen ja syöminen saattavat helposti unohtua, joka voi johtaa pidemmällä aikavälillä suurempiinkin ongelmiin kuin koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet. Harva meistä ajattelee tässä iässä, kuinka arkipäivän pienet valinnat vaikuttavat koko elämän kulkuun.

”Viikot menee nykyään ihan liian nopeesti. Tajuan aina perjantaina, että kouluviikko on päättynyt enkä ole mielestäni kerennyt tehdä tarpeeksi koulujuttuja. Tykkään käydä salilla ja jumpilla, mutta myös ajanvietto poikaystävän kanssa on minulle tärkeää. Stressaan sitä, että en ehdi oppia asioita tarpeeksi nopeasti, mutta välillä toivoisin voivani vain elää hetkessä, ja unohtaa turhan murehtimisen. ”

Rakkaat ystävät. Ei olla liian ankaria itsellemme, mutta ei myöskään mennä sieltä mistä aita on jo kaatunut. Me emme opiskele opettajia varten, vaan itseämme ja tulevaisuutta. Opiskelijaelämän ei ole tarkoituskaan olla pelkkää juhlaa, sillä kouluelämän tarjoamat haasteet valmistavat meitä työelämään. Muistetaan kuitenkin nauttia näistä opiskeluvuosista, sillä onhan tämä kuitenkin aika huoletonta ja rentoa aikaa!

Liiketalouden opiskelijat Sini Setälä, Heidi Siltala ja Suvi Tolonen

Avop, Ahot, Avot vai Otus?

Mikä noista neljästä otsikossa olevasta sanasta ei kuulu joukkoon? Mikäli luet blogin loppuun saakka, saat vastauksen kysymykseeni.

Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) on tärkeää, että opiskelijat valmistuivat opetussuunnitelman mukaisesti. Riippuen tutkinto-ohjelmasta pitäisi tutkinto-opiskelijoiden valmistua tutkintoon 3,5 –4,5 vuodessa ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta 1,0–1,5 vuodessa. Monilla opinnot viivästyvät, mutta vastaavasti monet taas valmistuvat keskimääräistä nopeammin. Syynä tähän voi olla esimerkiksi korkea opiskelumotivaatio tai koska opiskelijat ovat hyödyntäneet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista (Ahot) ja saaneet hyväksi luettua aiemmin suoritettuja opintoja nykyiseen tutkintoonsa.

Oulun ammattikorkeakoulun tärkein asiakasryhmä ovat opiskelijat. Heiltä saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää Oamkin toiminnan kehittämisessä. Osa palautteesta hyödyntää opiskelijoita jo heidän opiskelunsa aikana ja osa palautteesta hyödyntää vasta seuraavia opiskelijapolvia. Opiskelijoilta palautetta kerätään moneen otteeseen opiskelujen aikana. Osa opiskelijakyselyistä on Oamkin omia kyselyitä ja osa on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamia valtakunnallisia opiskelijakyselyitä.

Vuosien ajan OKM on kerännyt opiskelijapalautetta valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Aikaisemmin puhuttiin Opala-kyselystä. Tämän vuoden alusta lähtien on puhuttu AVOP-kyselystä. AVOP-lyhenne tulee sanoista Ammattikorkeakoulujen Valmistumisvaiheen OpiskelijaPalautekysely.

AVOP-kyselyn pohjana on Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) tekemä opiskelijapalautekysely. Verrattuna aikaisempaan Opala-kyselyyn, on AVOP-kysely huomattavasti Opala-kyselyä laajempi kysely. Opala-kyselyssä oli vain kaksitoista täytettävää kohtaa, kun taas AVOP-kyselyssä niitä on 134  – tai oikeastaan oli sillä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) toivomuksesta AVOP-kyselyä lyhennettiin lopusta A4-pituuden verran, koska Arene piti kyselyä liian pitkänä. Tosin monet opiskelijat pitävät nykyistä, lyhennettyäkin kyselyä liian pitkänä.

Viime joulun aikaan olin yhteydessä Otuksen tutkijaan, joka oli tehnyt alustavan kysymyspatteriston uuteen AVOP-kyselyyn. Hän ihmetteli sitä, että miksi Arene lyhensi kyselyä loppupäästä, koska hänen mielestä tärkeimmät kysymykset olivat juuri AVOP-kyselyn loppupäässä. Lopullisessa AVOP-kyselystä jätettiin pois Osaaminen valmistumishetkellä -osio, jonka kohtia ovat seuraavat: oppimisen taidot (3 väittämää), työyhteisöoppiminen (11 väittämää), innovaatio-osaaminen (9 väittämää), kansainvälisyys (3 väittämää), yhteiskunta- ja eettinen osaaminen (4 väittämää) ja yleisosaaminen (3 väittämää).

Erikoista uudessa AVOP-kyselyssä oli sen nopea käyttöönottoaika. Huhut uudesta “Opalasta” kiirivät korviini vuoden 2014 marraskuussa ja jo tammikuussa 2015 se oli käytössä. Erikoista tässä oli myös se, että uusi kysymyspatteristo otettiin käyttöön kesken sopimuskauden 2013 – 2016. Valtakunnallinen opiskelijapalautekyselyhän on yksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareista. Sen osuus on 3 % OKM:ltä tulevasta perusrahoituksesta. Yksi mahdollisuus olisi ollut uuden opiskelijapalautekyselyn käyttöönotto uuden sopimuskauden alusta eli vuoden 2017 alusta lähtien.

Vuosien ajan Oamk on pärjännyt hyvin opiskelijapalautemittarissa, kun sitä on verrattu muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Olemme olleet useasti mitalisijoilla. Jotta olisimme tulevaisuudessakin yksi Suomen parhaiten opiskelijoita palvelevia ammattikorkeakouluja, pitää palautejärjestelmäämme kehittää koko ajan Paikallaan pysyminen merkitsee käytännössä jälkeen jäämistä.

Avop –kysely – avot!

Seppo Pakanen, suunnittelija

Tietotuotantotiimi

 

PS. Vastaus otsikon kysymykseen: Avot ei kuulu joukkoon, sillä se ei ole ammattikorkeakouluun kuuluva käsite, vaan se on peräisin venäjästä. Se tarkoittaa ”hyvää tulee”, ”kas tässä”.  (http://urbaanisanakirja.com/word/avot/, nähty 9.10.2015)

Haikeita haikuja

OSAKOn edustajistossa on jälleen valta vaihtumassa. Itse seuraan tämän vuoden vaaleja haikein mielin, sillä omat opintoni ovat niin loppusuoralla, etten nähnyt järkeväksi enää asettua ehdolle.

Ensimmäisen kerran olin mukana edustajistovaaleissa 2014 lähinnä muiden painostuksesta.  ”Ei sun tarvi mitään tehdä. Tärkeintä että saadaan sotelta useampi naama vaalijulisteeseen. Ei siellä kokouksissa oo pakko käydä.” Päädyin Sairaan Hyvän vaaliliiton puheenjohtajaksi kahdeksi seuraavaksi vuodeksi. Viime syyskuussa minut valittiin viiden minuutin suostuttelun (”Ei sun oikeestaan mitään tarvi tehä.”) jälkeen edustajiston varapuheenjohtajaksi vielä loppukaudeksi.

Kymmeniä kertoja olen läheisilleni kironnut typerää edustajistotoimintaa ja uhannut lopettaa kesken kauden. Useampia kymmeniä kertoja olen kuitenkin oppinut, ajatellut, jännittänyt, oivaltanut, vaikuttanut, nauranut, tutustunut ja jopa ystävystynyt. Edustajiston toiminta ei ole aina vauhdikasta, jännittävää tai edes mielenkiintoista, mutta kaikki hyvät ja huonot hetket on koettu porukalla, yhdessä. Hassua sanoa näin, mutta juuri tuo ”yhdessä kärsiminen” on ollut minulle jollain tapaa todella lämmittävää. Edustajiston kautta on tullut omiin piireihin monenmoisia ihmisiä, joihin en muuten olisi välttämättä koskaan tutustunut. Tuntuu surulliselta ajatella, etteivät tiet useimpien kanssa enää valmistumisen jälkeen kohtaa, sillä meidät yhteen kokoava tekijä puuttuu. Uutta vaalijulistetta katsoessa herää monenlaisia kysymyksiä tulevasta kaudesta. Mihin vastuutehtäviin Vesa-Ville vielä päätyy? Hyväksytäänkö tekun Jonia koskaan sotelaiseksi? Mitä muutosehdotuksia Pinjalla on esittää? Mitkä uudet nimet nousevat aktiivisimmiksi vaikuttajiksi? Löytyykö listalta tulevia hallituksen jäseniä?

Mitä siis haluaisin sanoa tulevalle edustajistolle? Ole ylpeä itsestäsi, sinä olet tärkeä. Pidä kiinni omista arvoistasi ja uskalla ilmaista myös erimielisyytesi. Ole kuitenkin myös avoin kuuntelemaan muiden mielipiteitä ja ehdotuksia. Ota kaikki ilo irti sääntöpykälien ja poliittisten ohjelmien hiomisesta ja pitkälle iltaan venyvistä kokouksista, sillä tulet vielä myöhemmin kaipaamaan niitäkin. Tutustu muiden yksiköiden edustajiin, niin sinulla on aina seuraa opiskelijatapahtumissa. Kun käsiteltäväksi tulee asioita joita et ymmärrä, sano se ääneen, niin puoli salia huokaa helpotuksesta – et todellakaan ole ainoana pihalla.

Jos edustajisto ei kerta kaikkiaan kiinnosta, hakeudu mukaan koulutusalajärjestöön tai ihan mihin tahansa opiskelijatoimintaan. Opiskeluajasta voi saada irti PALJON enemmänkin, kuin pelkän tutkintotodistuksen.

Sitten vielä pakollinen aivopesu: ÄÄNESTÄ! ÄÄNESTÄ!! JAHUUU!! :—-)

Kohta meen minä
Ota ja jatka tästä
Tee paremmaksi

OSAKOn edustajiston varapuheenjohtaja
Saana Annala

Lokakuun viimeinen tunti

Verkkokurssin viimeisen viikon tehtävät odottavat, että kävisin jo niiden kimppuun. Voi kun sitä opiskeltavaa riittää niin paljon kuin jaksaa ja haluaa perehtyä. Nyt pitäisi olla villien ja viljeltyjen marjojen perushommat sisäistetty. Kasvianatomia jaksaa ihmetyttää....