Päätös: Valitaan Toni Hyvönen hallituksen puheenjohtajaksi

Tuollainen tekstinpätkä löytyy edustajiston järjestäytymiskokouksen pöytäkirjasta, ja näin tammikuun lopussa ja puheenjohtajakauteni alussa voin sanoa, että siitä lähti käyntiin minun keski-ikää lähenevän elämäni mielenkiintoisin vuosi.

Vaikka olenkin ollut jossain määrin aktiivinen järjestötoiminnassa, ei OSAKOn hallitukseen hakeminen käynyt edes mielessä ennen viime syksyä. Lukuisten ihmisten kanssa käytyjen keskustelujen kautta tajusin, että OSAKOkin on mahdollisuus ja minulla olisi oikeasti mahdollisuus tulla valituksi hallitukseen. Hiukan ennen edustajistovaaleja sain päähäni idean hakea samalla puheenjohtajaksi, koska miksi ei? Noin tunti vaalien tuloksen julkistamisen jälkeen kofeiinin ja nikotiinin vaikutuksen alaisena tullut päähänpisto alkoi elää omaa elämäänsä. Yhtäkkiä muutkin ihmiset alkoivat ottaa minun puheenjohtajuuteni esille ja poliittisen suhmuroinnin seurauksena aloin jopa itse uskomaan, että minut ehkä mahdollisesti valitaan puheenjohtajan tontille.

Tämähän kaikki tapahtuisi vain siinä tapauksessa, että oikeasti saisin kirjoitettua sen hakemuksen. Kaikki jotka minut tuntevat tietävät, että olen erittäin huono kirjoittamaan. Suu kyllä käy välillä liikaakin, mutta kun ne samat ajatukset pitäisi saada kirjoitettua ylös, loppuu meikäläisen ammattitaito melko ripeästi. Tätäkin juttua kirjoitan julkaisupäivän aamuna.

Edustajiston järjestäytymiskokous oli kutsuttu koolle joulukuun 10. päiväksi eli minulla oli vajaa kuukausi aikaa kirjoittaa hakemus. Sain myös kuulla asiasta moneltakin ihmiseltä. Päivä ennen kokousta kolme ihmistä tuli kysymään minulta, että enkö haekaan, kun hakemusta ei ole tullut. Nämä olivat vielä sellaisia ihmisiä joiden ei olisi edes pitänyt tietää, että aion hakea. Oikeastaan hakemusta ei olisi pakko edes kirjoittaa, koska ehdolle asetutaan vasta kokouksessa. Sain kuitenkin lopulta kirjoitettua hakemuksen ja lähetin sen aamukuudelta kokouspäivänä. Hakemus toimitettiin edustajistolle puolisen tuntia ennen kokousta. Jäin ainakin mieleen.

Tarina jatkuu sitten seuraavalla kerralla, kun on minun vuoroni kirjoittaa blogia. Uhkailin jo, että teen videoblogin, koska en vaan osaa kirjoittaa, mutta ei minun naamaani kukaan jaksa vapaaehtoisesti katella 🙂

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!

Toni Hyvönen
OSAKOn hallituksen puheenjohtaja

Loppuun vielä pakollinen haiku:
Katot matalia
Esteettömyys ongelma
Mun päähän sattuu