Vahvat taloudelliset rakenteet – hyvinvoivampi opiskelija?

Suurimmalla osalla opiskelijoista on mahdollisuus liikkua opintojensa aikana halvemmalla kuin koskaan elämänsä aikana. Tämä on fakta, joka koskee lähes kaikkia opiskelijoita ympäri Suomen. Ainakin jos suhteuttaa hinnan kaikkeen siihen, mitä yksittäisellä vuosimaksulla voi saada. Opiskelijat eivät kuitenkaan käytä näitä palveluita sankoin joukoin – mistä tämä voi oikein johtua?

Vaikka palvelut ovat monipuoliset ja ylivertaiset hintajuoksukisassa, jota yksityisen sektorin kanssa käydään, ei vuosimaksu kuitenkaan kerro kaikkea. Laatu ja palveluiden kehittäminen ovat pitkälti kiinni siitä, minkälaiset perusteet palveluilla on ja kuinka niitä kehitetään. Tähän liittyy olennaisesti palveluiden rahoitus. Opiskelijoilta perittävä vuosimaksu ei ole ainut palveluiden tulonlähde vaan korkeakoulujen tulee kokonaisuudessaan panostaa rahoituspohjan vakauteen myös suoralla rahoituksella.

Korkeakoulujen liikuntapalveluiden rahoituksellinen tilanne on Suomessa viimeisten tutkimusten mukaan ollut kohtuullisella tasolla, mutta suosituksiin on useassa paikassa vielä matkaa.* Suositusten mukaan korkeakoulun tulisi panostaa liikuntaan vähintään 30 euroa per opiskelija per vuosi. Aniharva korkeakoulu pääsee kolmenkybän paremmalle puolelle.

Miksi rahoitus on niin tärkeää? Selkeä rahoituskanava on toinen tärkeistä peruspilareista, jotka muodostavat korkeakoululiikunnan suositukset (Toinen peruspilari on palveluiden kehittämiseen liittyvä strategiakirjaus. Siihen en pureudu tarkemmin tässä kirjoitelmassa.). Vakaa rahoitusjärjestelmä luo palveluille selkeän pohjan ja tarpeeksi kattavassa laajuudessaan mahdollistaa palveluiden kehittymisen.

Oamk on vuoden 2013 barometrin mukaan panostanut palveluihin n. 20 euroa per opiskelija eli peräti kolmasosan vähemmän kuin suositusten mukaan olisi hyvä. Missä tämä näkyy? Esimerkiksi siinä, että palveluita ei ole pyörittämässä tarpeeksi henkilökuntaa, jotta palvelut pystyisivät kehittymään jouhevasti eteenpäin. Kun liikuntapalvelut ovat laajat, kuten yhdistyneissä liikuntapalveluissa Oulussa, tarvitaan niiden pyörittämiseen tarpeeksi monta käsiparia. Uusien investointien mahdollistamiseksi tarvitaan myös toimiva ja kestävä rahoitus. Siihen tarvitaan 30 euron panos per opiskelija.

Niillä paikkakunnilla, joilla rahoitus on paremmin kohdillaan, opiskelijat tutkitusti käyttävät palveluita enemmän kuin niillä, joilla rahoituksen määrä on vähäisempää.* Opiskelijat käyttävät nykymarkkinoilla niitä palveluita, jotka kokevat itselleen tarpeeksi laadukkaiksi. Jos korkeakoululiikunta ei ole tätä, opiskelijat marssivat muiden liikuntapalveluiden oville – loogista, mutta niin kivuliaan totta.

Opiskelu on ihmisen parasta aikaa. Tuona aikana moni unohtaa opiskelijaelämän ihanuuden keskellä entiset liikuntaharrastuksensa eivätkä hekään, jotka eivät ennen ole liikkuneet, löydä helposti liikunnan pariin, jos palvelut ovat vajaavaiset. Opiskelijoista vain vajaa kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Jos kymmenen euron nostolla saadaan aikaan palveluissa merkittävä kehitys, eikö se olisi kannattavaa tehdä, jotta jokainen löytäisi oman tapansa liikkua?

*Korkeakoululiikunnan barometri 2013
 

Rakenteissamme
parantamisen varaa
meillä yhdessä.

Marjukka Mattila
Opiskelijoiden liikuntaliiton varapuheenjohtaja
OSAKOn kummi