Oikeus olla olemassa

Olin AMK-päivillä, ja Tukholmassa oli pari tuntia vapaata aikaa, jolloin työkaverini Eija Rajakankaan kanssa suuntasimme Valokuvataiteen museoon.

Valokuva pysähdyttää. Sen katseleminen voi olla todella voimakas kokemus. Näin totesimme, kun tutustuimme ensimmäiseen näyttelyyn, joka oli Bettina Rheimsin I’ll Be Your Mirror.

Vielä enemmän pysähdytti kuitenkin toinen näyttely nimeltään Ikoner – En utställning om att få finnas. Se koostuu 21 kuvasta, jossa esiintyy Downin oireyhtymää sairastavia ihmisiä.

Alkuun en tajunnut, mistä on kyse. Kolmannen kuvan kohdalla, jossa 25-vuotias Ida on kuvattu prima ballerinana, tuli ensimmäisen kerran itku. Ja sen jälkeen monta kertaa.

Näyttelyn kuvat kertovat siitä, kuinka kaikilla on oikeus olla olemassa, ottaa paikkansa yhteisössä ja sen historiassa. Näyttely tekee näkyviksi ihmisiä, jotka ovat luonnollinen osa yhteisöä, mutta jäävät näkymättömiin. He olivat suurenmoisella tavalla ikkunoita toiseen todellisuuteen, kuten ikonit ovat.

Ikoni-teema on universaali. Kukapa ei olisi unelmoinut olevansa joku toinen, ja kukapa ei olisi unelmoinut siitä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet.

Downin oireyhtymä on nimitys trisomia 21-nimisen kromosomihäiriön aiheuttamille piirteille. Siksipä 21 kuvaa.

Muistan lukeneeni Hesarista Downin syndroomaa sairastavan lapsen äidistä, joka totesi haastattelussa, että Suomessa on kaksi tabua: kuolema ja kehitysvammaiset. Molemmat halutaan pyyhkiä näkymättömiin. Kehitysvammaisia ei juuri näy tavallisessa elämässä saatikka julkisuudessa.

Joitakin positiivisia poikkeuksia onneksi löytyy. Esimerkiksi Salatuissa elämissä näyttelevällä Sanna Sepposella on Downin oireyhtymä. Hän oli mukana myös Toisenlaiset frendit -dokumenttisarjassa. Entäpä euroviisuedustajamme Pertti Kurikan Nimipäivät –yhtye, joka punkin voimalla on taistellut ennakkoluulojamme vastaan.

Ikoner-näyttelyssä en nähnyt oireyhtymää ja sen rajoitteita. Minä näin ihmisiä, heidän mahdollisuuksiaan ja unelmiaan. Näin omia ennakkoluulojani ja unelmiani.

Anne-Maria Haapala
Oamkin viestintäjohtaja

Oikeus olla
Vaikkapa joku toinen
Kuitenkin minä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.