Luovalla päällä

Monthly Archive: lokakuu 2016

Luovalla päällä


Nuoret vesistötalkoisiin, mutta miten?

Olin viime kesäkuun työharjoittelussa Oulun ProAgrialla VYYHTI II-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ja suunnitella vesistökunnostushankkeiden suunnittelua helpottavia työkaluja. Hankkeen tavoitteena on laatia laaja-alaisia pilottialuesuunnitelmia, aktivoida omaehtoista kunnostustoimintaa sekä tukea paikallisten kunnostajien verkostoitumista.

Harjoittelun aikana pääsin näkemään, millaista työskentely tällaisessa vesistöhankkeessa voisi olla. Mielestäni kaikkein opettavaisinta olivat käynnit hankkeeseen valituilla pilottialueilla sekä keskustelut ohjaajien ja paikallisten kunnostajien kanssa siitä, miten vesistön tilaa voisi parantaa. Kuitenkin yhtenä suurimpana kysymyksenä nousi esiin, miten nuoret saataisiin innostumaan vesistönkunnostamisesta. Suurin osa innokkaista vesistönkunnostajista alkaa olla reilusti yli 50-vuotiaita, osa innokkaimmista jopa eläkeläisiä.

Olen pohtinut hyvin paljon sitä, miksi me nuoret emme osallistu vapaa-ajallemme vesistökunnostustalkoisiin. Veikkaan, että kaikki me suomalaiset osaamme arvostaa puhdasta luontoa ja vesistöjä, mutta mikä meillä nuorilla on kynnyskysymyksenä lähteä vesistönkunnostustalkoisiin mukaan? Onko se aika, tietämättömyys vai se, ettemme uskalla lähteä sanomaan omia mielipiteitä näille vanhimmille vesistönkunnostajille? Toki yhtenä syynä nuorten vähyydelle kunnostustalkoissa voidaan pitää sitä, että suurin osa nuorista asuu nykyisin kaupungeissa, minkä vuoksi meille nuorille vesistöjen näkeminen ei välttämättä ole edes jokapäiväistä.  Ja olemme ehkä myös erkaantuneet luonnosta kiireellisen elämän takia, jolloin vesistönkunnostaminen ideanakin tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.

Milloin me nuoret olemme valmiita kantamaan kortemme kekoon erilaisissa ympäristö- ja vesistötalkoissa? Osallistumme helposti erilaisiin haasteisiin ja tapahtumiin, jotka ovat hyvin näkyvillä sosiaalisessa mediassa, kuten maailman Earth Hour –tuntiin. Ehkä yhtenä syynä suureen nuorten osallistujamäärään näissä tapahtumissa on se, että kaverit näkevät, mihin osallistut. Ja samalla voimme innostaa kavereitamme osallistumaan. Voisiko mahdollisesti tällainen sosiaalinen media erilaisine kotisivuineen ja tapahtumakutsuineen olla yksi keino koukuttaa nuoria mukaan vesistökunnostustalkoisiin?

Miten me nuoret saamme rohkaistua itsemme mukaan talkoisiin? Täytyisikö eri vesistökunnostuskohteille hankkia julkisuudesta tuttu kummihenkilö, joka omalla sivustollaan kertoisi avoimesti vesistökunnostuksesta ja innostaisi yhä useampia ihmisiä liittymään mukaan talkoisiin? Vai pitäisikö esimerkiksi ammattioppilaitoksissa ja yliopistoissa mainostaa näitä vesistökunnostushankkeita ja innostaa opiskelijoita mukaan? Olisiko YouTube-kanava se oikea kanava? Vaihtoehtoja vesistökunnostushankkeiden mainostamiseen ja niistä tiedottamiseen on paljon, mutta vielä pitäisi keksiä se kanava, joka toimisi parhaiten. Onneksi tällä hetkellä vanhemmat ihmiset kunnostavat vesistöjä mielellään, mutta jossain vaiheessa meidän tämän päivän nuorten tulee tarttua ohjaksiin. Miksi emme siis osallistuisi vesistönkunnostustalkoisiin jo nyt ja kartoittaisi tietoa, jota voisimme puolestaan myöhempinä vuosina siirtää nuoremmille sukupolville? 

Aija Sarajärvi, 3. vuoden agrologiopiskelija

Original post blogged on b2evolution.

Liikkeessä


Yritykset heittävät haasteita International Business Strategyn kurssilla

 

Aloitimme toisen vuoden ensimmäisessä jaksossa International Business Strategy -kurssin Tomi Huhtamäen johdolla. Kurssilla meillä on ollut vierailijoita erilaisista yrityksistä, eri aloilta sekä alueilta. Suurin osa yrityksistä on paikallisia, mutta saimme vierailijoita myös Norjasta ja Portugalista asti.  

Ensimmäinen vierailijamme saapui toisen viikon aikana. CaddieOn -nimisen yrityksen toimitusjohtaja, Tuomo Lalli, tuli esittelemään Juha Pikkaraisen kanssa kehittelemänsä laitteen, joka auttaa pelaamaan golfia paremmin ja tekee siitä entistä hauskempaa. Tiivistettynä, CaddieOnin mailatunniste ja rannelaite auttavat pelaajia seuraamaan koko peliä automaattisesti. Tämä opastaa parempiin tuloksiin ja auttaa kehittymään lajissa.  

Täysin erilaiselta osa-alueelta saimme vierailijoiksemme kaksi yritystä, jotka keskittyvät lapsiin ja heidän tarpeisiinsa; Otometri ja Qridi yritykset. Otometrin toimitusjohtaja, Manne Hannula, tuli kolmantena vierailijana ja antoi meidän kokeilla heidän kehittämäänsä laitetta, joka auttaa tunnistamaan korvatulehduksen ja vähentää tarpeettomia antibioottien käyttöä sekä lääkärikäyntejä. Otometrin haaste meille oli markkinointisuunnitelman kehittäminen kansainvälisille markkinoille ja mahdollisten yhteistyökumppanien määritteleminen opiskelijoiden tuntemista maista. Qridi sen sijaan on arviointiväline opettajien iloksi ja oppilaiden hyödyksi. Toni Eskola esitteli meille heidän haasteensa, joka oli markkinatutkimuksen tekeminen potentiaalisista maista ja niiden markkinoista, sekä vertailla ja analysoida niitä.  

Viimeiset haasteiden heittäjät olivat asiakaspalveluun keskittyviä yrityksiä. Mikko Lietsalmi tuli esitelmään Oikian -yrityksen, joka tarjoaa reaaliaikaisen mobiilimarkkinointisovelluksen. Sovellus hyödyntää laitteen sijaintitietoja ja välittää olennaista sisällystä käyttäjälle juuri oikeaan aikaan ja paikkaan. Se mahdollistaa asiakkaan sitoutumisen ja kasvattaa ostopäätöksen todennäköisyyttä. Heidän seuraava siirtonsa on laajentaminen Espanjaan ja Etelä-Eurooppaan, johon he tarvitsivat opiskelijoiden apua ja tietämystä. Dorent -yrityksen toimitusjohtaja, Olli-Ville Rounaja, tuli esittelemään yrityksen, joka tarjoaa online-sovelluksen kuntosaleille asiakkaiden tavoittamiseksi. He haluavat muuttaa tavan, jolla ihmiset tilaavat palveluja ja heidän ratkaisunsa on tarjota jäsenyys joustavilla ehdoilla.  

BusinessOulu tekee koulumme kanssa monenlaisia yhteistöitä ja heidän Norjasta kotoisin oleva vientikoordinaattori, Maja Terning, tuli vierailemaan kurssillemme kertoakseen Pohjoisten kaupunkien välisestä yhteistyöstä, esimerkiksi Oulun ja Tromssan välillä. Kaasun ja öljyn etsintä ja tuottaminen on siirtynyt Norjan pohjoisosiin, minkä seurauksena skandinaavisten yritysten kiinnostus on herännyt ja yhteistyö kasvanut. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä hän mainitsi Nordic Business Support- projektin Pohjois-Suomen, – Ruotsin, – Norjan välillä.  

Viimeisempänä muttei vähäisempänä oli vuorossa esitelmä Bio Boards -yrityksestä. Ryhmä portugalilaisia nuoria miehiä ajoivat läpi Euroopan kylmään Ouluun saakka mainostaakseen ympäristöystävällistä liikeideaansa. Yritys valmistaa surffi- ja skeittilautoja raaka-aineista, joilla on alhainen ympäristövaikutus, esimerkiksi kierrätetyistä viinipullojen korkeista. Laudat on valmistettu Portugalissa paikallisista raaka-aineista, käsityönä. Jokaisesta myydystä laudasta he istuttavat uuden korkkipuun. Kurssimme opettaja Tomi kuuli yrityksestä erään kurssimme opiskelijan kautta, joka on myös kotoisin Portugalista. Jo ensimmäisestä hetkestä lähtien opettajamme oli innostunut heidän tapaamisestaan ja kuulemaan lisää ainutlaatuisesta liikeideasta. Vaikuttavinta ryhmän toimintatavassa oli heidän strategiansa kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi, joka toteutetaan Euro Tourin muodossa matkustaen yli kahteenkymmeneen eri maahan ja niiden nähtävyyksiin. Kaupungeissa rullaten he esittelevät tuotteitaan ja brändiään, sekä keräävät näkyvyyttä erityisesti lajista kiinnostuneiden parissa. Näytille tuodut skeittilaudat olivat myös opettajan mieleen, eikä hän malttanut olla kokeilematta niitä – käytävällä rullatten tietysti.  

Tämänkaltaiset reaaliset yritykset ja heidän tarjoamansa haasteensa muodostavat mielenkiintoisen pohjan kurssillemme. Oppimisen kannalta tällaiset vierailijat ovat korvaamattomia ja todella hyödyllisiä. Kansainvälisen liiketalouden alalla pärjäämisen kannalta, oikeanlaisen strategian kehittäminen on tärkeää. Kattava tietämys eri maista ja heidän tavoistaan, esimerkiksi markkinasuunnitelmaa kehittäessä, on merkittävä etu ja hei muuten, mikä olisi parempi tapa oppia näistä kuin kansainvälisiltä opiskelijoiltamme ja heidän taustoistaan.

Nita Keskitalo & Laura Tytärniemi DIB15SP

Original post blogged on b2evolution.

Liikkeessä


Companies challenging students in International Business Strategy Course

During the first semester of our second year studies, we started a course called International Business Strategy by Tomi Huhtamäki. In this course we have had visitors from different kind of companies from various fields and areas. Most of the companies are local, from Oulu area, but we got visitors all the way from Norway and Portugal too.

Starting from the second lecture we got our first visitor. The company was called CaddieOn and its CEO Tuomo Lalli, who is a passionate golfer, came up with this idea with Juha Pikkarainen of creating a device which helps to play smarter golf and to make it even more fun too. Briefly, CaddieOn club tags and wrist devices are helping players to track automatically the whole game. This is guiding into better results and improvement in the sport.

From completely different field, we got two companies concentrating on children and their needs; local Otometri and Qridi companies. Otometri’s CEO Manne Hannula was the third visitor and let us try a tool which can follow up ear infections and reduce the unnecessary usage of antibiotics and doctor visits. He gave our class a challenge of creating a Go-To-Market Plan and to identify potential partners from country familiar to us. Qridi is an evaluation and assessment tool “for the teacher’s delight and for the students benefit.” Toni Eskola introduced us their challenge which was making a market research on potential of the market in different countries and also analyze and compare them.

Fourth and fifth visitor were about customer service; customers’ needs and demand. Mikko Lietsalmi was telling us about Oikian company which provides a real time mobile marketing platform that uses devices location data to deliver relevant content to consumers at the very specific time and location, enabling the engagement to be personal resulting in higher conversation rates. Their next step is to expand to Spain and Southern Europe and they asked for our help and knowledge with those countries. Dorent company’s CEO Olli-Ville Rounaja came to present the company which provides online platform for fitness clubs to reach their customers. They want to change the way people subscribe to services and their solution is creating time and price flexibility on memberships.

BusinessOulu is doing a lot of different kind of co-operation with our school and its export coordinator, Maja Terning, who has moved to Oulu from Norway visited our lecture to inform us about the co-operation between Northern cities, such as Oulu and Tromsø. The seeking and production of the gas and oil in Norway has moved to the Northern part of the country. As a result, it creates a demand, new investments and businesses for Scandinavian companies, which we were told as a form of the Nordic Business support project between Northern Finland, – Sweden and – Norway.

The last but not least was a presentation about Bio Boards company. It consists on a group of Portuguese young men, travelling in their cost-efficient van around the Europe. They came all the way to Oulu to introduce their company about eco surf- and skateboards and to get some opinions about their idea. The main idea of the business is the production and development of surf and skate products and also complementary accessories associated with the lifestyle, nature and philosophy of environmental sustainability. They use raw materials which have minimal environmental impact, such as cork which you can reuse several times. By buying one of their products, they are going to plant a tree cork. All the raw materials and hand labor involved comes from Portugal. They came to visit us by a recommendation of one of our students, who was also from Portugal. Starting from the first moment even our teacher was excited to meet them and their unique idea. Their strategy to take over the international markets was to make a Euro Tour, which promotes branding and broaden horizons across Europe. They will visit more than 20 countries and key cities, where they will present their products and brand concept. They had two skateboards with them and even our teacher was excited to try them – on the hallway of course!

These kind of real-life cases have given an interesting basement for our course. As a learning process these visitors are priceless and very educative. In the field of International Business, the strategy is the key. Comprehensive knowledge of different countries and their habits in the process of creating, for example a Go-To-Market Plan, is advantageous and by the way, what could be a better way to learn about these than from our international students and their background? 

 

Nita Keskitalo & Laura Tytärniemi DIB15SP



 

 

Original post blogged on b2evolution.

Amokin aakkoset


Mullistava muutos

Suomalainen koulutusjärjestelmä ponnistelee osaamisperusteisuuden muutosaallossa. Ammatillinen peruskoulutus muuttui osaamispisteitä käyttäväksi ja henkilökohtaisille oppimispoluille rakentuvaksi jo vuosi sitten. Parin vuoden päästä toteutuu ammatillisen koulutuksen reformi, jossa kaikki ammatillinen koulutus toteutetaan yhteisen lainsäädännön alla näyttöperusteisesti. Seuraavaksi...

Amok Adventures


Kansainvälistä kokemusta Uumajan yliopistosta

Minulla oli tilaisuus seurata opetusta kahden viikon jaksolla Uumajan yliopistossa osana ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja. Tämä tapahtui ambulanssitoimintaan erikoistuvien sairaanhoitajien kurssin mukana. Olen itse työskennellyt aikaisemmin ambulanssissa ja myöhemmin hankitut teologin (uskontotiede) ja työnohjaajan...

Hyvät käytänteet


”Me tykätään siitä mitä me tehdään, halutaan kertoa siitä muille.”

 Lokakuussa Oamkissa järjestettiin kierrätysaamu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä kertaa omistajaa eivät vaihtaneet kirjat tai vaatteet, vaan ideat ja hyvät käytänteet.

Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hyviä käytäntöjä on Oamkissa kierrätetty aiemminkin, hän kertoi, mutta kevään sisäisessä auditoinnissa nousi esille tarve järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Hyvien käytäntöjen kierrättämiseen keskittyviä tapaamisia onkin tarkoitus järjestää lukukausittain. Marja huomioi, että kierrätystilaisuudet ovat Oamkin arvojen mukaista toimintaa ja toivoi  myös koulutusosastojen ja palveluyksiköiden aktivoituvan hyvien toimintamallien kierrättämiseen yhteisten tilaisuuksien lisäksi. Lisäksi Marja toivoi tilaisuudesta runsaasti palautetta, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.


  1. Ulla-Maija Seppänen, Jussi Haukkamaa ja Kari-Pekka Heikkinen esittelevät LABeissä toteutuvaa osaamisen jakamista. GameLABissa, DevLABissa ja EduLABissa opiskelee tällä hetkellä reilut 120 opiskelijaa. Opiskelijat sitoutuvat toimintaan yleensä koko lukukaudeksi. Toiminta on monikulttuurista, yli 30 kansallisuutta on mukana. Yrittäjämäinen asenne, eli sisäinen yrittäjyys on kiinteä osa LABien opintoja.

    LABien verkosto on laaja, ja osaamista ja kokemuksia jaetaan jokapäiväisessä toiminnassa. LABien ovet on vierailijoille aina auki, ja näin opiskelijoille pyritään luomaan kontakteja alusta lähtien. Jussi hoksautti, että myös kansainvälisiä kumppaneita löytyy, mm. Japanissa, Romaniassa ja Alankomaissa on toiminnassa LABeja, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista.
     
    Ulla-Maija kertoi toimivasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa uusien konseptien kehittämisessä: ”Opiskelijoita pyritään aktiivisesti ajamaan ulos.”  Kommunikaatiotapoja LABeissa riittää. Yhteisten ja säännöllisten palaverien kautta tiimit tietävät mitä tapahtuu ja näin myös valmennus kehittyy. Ulla-Maija luetteli erilaisia toimintamalleja: seminaareja järjestetään, somea hyödynnetään, uutiskirjeitä lähetetään, artikkeleita laaditaan. Julkisten Gate-tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät pitsaamaan ideoitaan.

    Kari-Pekka korosti, että henkilöstön perehdytys LAB-malliin on tärkeä osa käytänteiden jakamista ja kehittämistä. Perehdytys aloitetaan puolen päivän tai koko päivän LAB Camp-jaksolla, joka keskittyy mallin perusperiaatteiden ja termistön läpikäyntiin. Seuraavana siirrytään tekemään, eli valmennusta suunnitellaan omien vahvuuksien ja mieltymysten pohjalta. Itse valmentaminen on osa normaalitoimintaa. Kuukausittain istutaan alas noin 1.5 tunniksi perehdytettävien kanssa pohtimaan havaintoja ja kirjaamaan niitä ylös jatkokehittämistä varten, ja samalla jaetaan myös kokemuksia ja käytänteitä. Kunkin lukukauden lopussa järjestetään vielä yhteinen palautetilaisuus, jossa kootaan kaikkien palaute menetelmistä ja sisällöistä. 
     

  2. Pia Oikarinen ja Kari Kiviniemi Ammatillisesta Opettajakorkeakoulusta kertoivat kuumasta ryhmästä, eli kuukausittain toteutettavista koko henkilöstön yhteispalavereista. Kuumassa ryhmässä tarkastellaan mm. ajankohtaisia asioita, koulutukseen ja opetussuunnitelmaan liittyviä kehittämisasioita sekä opiskelijapalautteita. Kerran vuodessa opiskelijat ovat mukana tapaamisessa kertoen ryhmien antamasta palautteesta.

    Kuuman ryhmän kokouksissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaistetun ja osaamisperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Pilotoinbtivaiheen jälkeen ammatillinen opettajankoulutus on tällä hetkellä henkilökohtaistettua ja osaamisperusteisesti toteutettua kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistetussa opettajankoulutuksessa  opiskelijan vastuu osaamisensa kehittämisestä korostuu.

    Kari nosti esille yhteisöllisen työskentelyn ja ideoinnin merkityksen koulutuksen yhteisen perustan varmentamisessa. Yhteisöllisen työskentelytavan myötä Amokissa  kaikilla on samalla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin linjauksiin. Se muodostaa pohjan Amokin laatutyölle.  Yhteisen ymmärryksen etsimiseen (ja löytämiseen!) vaikuttaa myös hyvä johtaminen. Tällä hetkellä yhteisöllinen toiminta on itsestäänselvyys ja ihmiset haluavat osallistua koulutuksen kehittämiseen.

    Pia nosti vielä hyvänä käytänteenä esille Amokin pikavinkkaukset ja minikoulutukset. Nämä tarkoittavat sitä, että joku ottaa ajankohtaisen asian haltuun ja opettaa perusasiat sitten muille. Esimerkkinä hän mainitsi iPadin, Moodleroomsin ja Pepin käyttökoulutukset.

  3. Riitta Tötterström ja Anssi Kirkonpelto valaisivat perehdyttämiskäytäntöjä Kulttuurin koulutusosastolla. Aiemmin perehdytysestä on tullut kriittistä palautetta, joten haasteeseen päätettiin tarttua ja luoda uusi, osallistavampi malli. Anssin mukaan osallisuutta syntyy, kun perehdytys liukuu työn ohjaamiseksi ja tiimityöksi jatkuvan muutoksen tilanteessa. Perehdytykseen paneudutaan jo rekrytointivaiheessa: haastateltaville lähetetään Oamkin strategia tutustuttavaksi ja haastattelussa heitä pyydetään hahmottamaan, millä tavalla heidän osaamisellaan sitä voitaisiin toteuttaa.

    Kun uusi henkilö saapuu työpaikalle, on sovittu, että hänellä on työvälineet valmiina. Heimon kautta on helppo tutustua Oamkin yhteiseen perehdytyspakettiin ja tärkeimpiin dokumentteihin ja ohjeisiin; tarvittaessa esimies tai mentori auttavat. Anssi kertoi, että aiemmin tanssinopettajakoulutuksen puolella uusi työntekijä sijoitettiin aluksi tiiminvetäjän kanssa samaan huoneeseen, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Tällä hetkellä Anssi on luopunut omasta työhuoneestaan ja  istuu läppärinsä kanssa siellä missä häntä eniten tarvitaan.Hän kuvailikin itseään ”liikkuvaksi helpdeskiksi”!

    Tieto liikkuu osastokokousten ja tiimipalaverien kautta, samoin jokapäiväisillä yhteisillä aamukahveilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Digimentorien toiminta on ollut viime aikoina paljon esillä.Yhteisiin kokouksiin on varattu keskiviikkoiltapäivät, muut ajat on varattu opetukseen. Tämä Oamkin tason linjaus on herättänyt sekä puoltavia että kriittisiä mielipiteitä.

    ”Manaamme tai iloitsemme – ja sitten teemme!” Anssi ja Riitta

    Lopuksi Riitta nosti haasteena esille Oamkista pois siirtyvien henkilöiden osaamisen hyödyntämisen. Millä tavalla vuosikymmenten aikana kerätty tieto saadaan jouhevasti koulutusosaston uusien toimijoiden käyttöön? Myös perehdyttämisen seurannan suhteen olisi vielä tekemistä.
     

Kiitos kaikille esittelijöille ja osallistujille onnistuneesta tilaisuudesta! Salin ilmatila aivan kuhisi hyvistä ideoista. Seuraava hyvien käytäntöjen kierrätystilaisuus järjestetään kevätlukukaudella 2017, seuraa tiedotusta Heimossa. Tervetuloa mukaan kierrättämään ja hyödyntämään ideoita!

Marianne Isola (laatukoordinaattori) sekä esittelijät

Alkuperäinen kirjoitus blogattu Oamkin blogeissa.

Hyvät käytänteet


Ulkoinen auditointi lähestyy – oletko valmis?

Vuoden päästä tähän aikaan tehdään viimeisiä valmisteluja ulkoista auditointivierailua varten. Otsikko on tosin hiukan provosoiva, mitään erityisiä temppuja ei tarvitse tehdä, kun perusasiat hoidetaan normaalissa työssä kunnolla. Toisaalta laakereillekaan ei auta jäädä lepäilemään. Meillä on talon sisällä tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia eikä tämäkään syksy ole poikkeus. Koulutuksesta on hallitus tehnyt lakkautuspäätöksen säästöjen vuoksi. Tilakysymys on ollut jokaisen mielessä enemmän tai vähemmän koko vuoden ajan.

Kehittämistyötä tehdään kuitenkin tällä hetkellä ahkerasti. Henkilöstö- ja opiskelijaintran uudistaminen on parhaillaan menossa ja prosesseja kuvataan, koska strategia on uudistunut, samoin organisaatio ja esimerkiksi roolit ja vastuut ovat muuttuneet. Toimintaympäristössäkin on tapahtunut muutoksia viime vuosina.

Palautejärjestelmät ovat erityisesti huolen aiheena. Opiskelijapalautejärjestelmä on kokonaisuutenaan melko hyvä ja kattava. Henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät tarvitsevat tehostamista, jotta ne toimivat riittävän hyvin ja palvelevat tarkoituksenmukaisesti. Niiden kehittämistä pohditaan parhaillaan pyrkimyksenä saada vuorovaikutusta tukeva järjestelmä. Mutta vaikka kuinka kehittäisimme järjestelmiä, niitä kuitenkin käyttävät ihmiset. Siksi on tärkeää, että me jokainen muistamme oman roolimme, välitämme tarvittaessa tietoa ja ohjaamme eteenpäin. Huolehdimme, että palaute tulee kuulluksi ja sen antajalle vastataan.

Ulkoisessa auditoinnissa arvioidaan osin samoja asioita kuin edelliselläkin kierroksella vuonna 2011, mutta uudistuksiakin on tullut. Toimitamme Kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle (Karvi) perusmateriaalin lisäksi itsearviointiraportin laatujärjestelmästämme. Esimerkiksi arvioimme itse laatujärjestelmän kytkeytymistä strategiseen johtamiseen ja kolmen tutkinto-ohjelman koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja laadunhallintaa. Karvin sivuilla on kerrottu kattavasti auditoinnin kulusta ja sisällöistä.

Itsearviointia olemme harjoitelleet osana sisäistä auditointia jo pariin otteeseen. Tänä syksynä tutkinto-ohjelmat tekevät itsearviointiraportit. Raporttien ja tunnuslukujen pohjalta valitaan sitten ulkoiseen auditointiin lähtevät tutkinto-ohjelmat.

Tuttu toimintatapa on, että ulkopuolinen arviointiryhmä tulee Oamkiin 3–5 päivän vierailulle ja haastattelee opiskelijoita, henkilöstöä ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Haastattelut suunnataan jokaisen oman roolin mukaan, joten niihin ei tarvitse erityisesti valmistautua.

Ulkoista auditointia varten nimettiin syyskuussa ohjausryhmä, jotta työhön saadaan näkemys sekä johdolta, henkilöstöltä että opiskelijoilta. Esitysten pohjalta ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:

  • Jyrki Laitinen, vararehtori
  • Marja Sarajärvi, hallintojohtaja
  • Valtteri Törmänen, opiskelijajäsen, OSAKO
  • Hannu Pietiläinen, KTKI-johtaja, sosiaaliala
  • Asko Karjalainen, KTKI-johtaja, ammatillinen opettajakoulutus
  • Matti Toppi, lehtori, rakennustekniikka
  • Riikka Kaskenviita, tutkintovastaava, viestintä

Varajäseninä ovat Riitta Tötterström KTKI-johtaja, kulttuurialalta, Kirsi Koivunen, tutkintovastaava, ensihoito ja hoitoaloilta sekä Eija Svanberg, lehtori/ hanketyöntekijä, liiketaloudesta. Esittelijöinä toimin minä ja toinen laatukoordinaattorimme Marianne Isola. Lisäksi viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala pidetään kuulolla käydystä keskustelusta.

Olemme tosi tyytyväisiä siitä, että yhteiseen työhön saadaan nyt mukaan ryhmä, jolta saamme arvokasta näkemystä kehittämisasioita pohdittaessa. Jos haluat vaikuttaa ja sinulla on ideoita, voit aina olla yhteydessä minuun tai Marianneen tai välittää näkemyksesi kokouksiin ohjausryhmän kautta. Ensimmäinen kokous on marraskuussa ja siinä ideoidaan muun muassa Oamkin valinnaista auditointikohdetta. Se voi olla jotain, mitä haluamme tuoda Oamkista esille ja kehittää. Valinnainen auditointikohde ei vaikuta auditoinnin tulokseen. Jos sinulla on ideoita, laita kommenttia tai viestiä, niin viemme sen eteenpäin.

 Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Alkuperäinen kirjoitus blogattu Oamkin blogeissa.

Alan agrologiksi


Hunajainen kesä

Toteutin agrologiopintojeni viimeistä työharjoittelujaksoani Hunajayhtymä Oy – yrityksessä Loimaalla. Loimaa on Varsinais-Suomessa sijaitseva paikkakunta, Turkuun on täältä matkaa 65 kilometriä ja Tampereelle 90 kilometriä. Loimaa on hyvin maatalousvaltaista seutua, täällä viljellään kaikenlaista: kauraa, ohraa,...

Kummiurheilijoiden kuulumisia


Suoraan töistä koulun penkille

Ensimmäiset viikot koulua takana ja syyslukukauden tavoitteet ovat jo hyvin selvillä. Tarkoituksena olisi saada syksyn aikana kasaan 33 opintopistettä. Töitähän siinä riittää, mutta kun työskenteli kesän voiteluhuoltomiehen hommissa, intoa koulun penkille kyllä löytyy. Jousiammunnan...