Monthly Archive: lokakuu 2016

Moniammatillista oppimista Oulu Sote Labs-hankkeessa

On ollut mielenkiintoista olla mukana Oulu Sote Labs-hankkeessa (2015-2016) kehittämässä moniammatillisia toimintamalleja Oulun kaupungin, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöllä. Yhtenä hankkeen osatavoitteena on ollut synnyttää uusia innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä matalan kynnyksen palveluja sekä tuotteita. Erityisesti...

Nuoret vesistötalkoisiin, mutta miten?

Olin viime kesäkuun työharjoittelussa Oulun ProAgrialla VYYHTI II-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ja suunnitella vesistökunnostushankkeiden suunnittelua helpottavia työkaluja. Hankkeen tavoitteena on laatia laaja-alaisia pilottialuesuunnitelmia, aktivoida omaehtoista kunnostustoimintaa sekä tukea paikallisten kunnostajien verkostoitumista.

Harjoittelun aikana pääsin näkemään, millaista työskentely tällaisessa vesistöhankkeessa voisi olla. Mielestäni kaikkein opettavaisinta olivat käynnit hankkeeseen valituilla pilottialueilla sekä keskustelut ohjaajien ja paikallisten kunnostajien kanssa siitä, miten vesistön tilaa voisi parantaa. Kuitenkin yhtenä suurimpana kysymyksenä nousi esiin, miten nuoret saataisiin innostumaan vesistönkunnostamisesta. Suurin osa innokkaista vesistönkunnostajista alkaa olla reilusti yli 50-vuotiaita, osa innokkaimmista jopa eläkeläisiä.

Olen pohtinut hyvin paljon sitä, miksi me nuoret emme osallistu vapaa-ajallemme vesistökunnostustalkoisiin. Veikkaan, että kaikki me suomalaiset osaamme arvostaa puhdasta luontoa ja vesistöjä, mutta mikä meillä nuorilla on kynnyskysymyksenä lähteä vesistönkunnostustalkoisiin mukaan? Onko se aika, tietämättömyys vai se, ettemme uskalla lähteä sanomaan omia mielipiteitä näille vanhimmille vesistönkunnostajille? Toki yhtenä syynä nuorten vähyydelle kunnostustalkoissa voidaan pitää sitä, että suurin osa nuorista asuu nykyisin kaupungeissa, minkä vuoksi meille nuorille vesistöjen näkeminen ei välttämättä ole edes jokapäiväistä.  Ja olemme ehkä myös erkaantuneet luonnosta kiireellisen elämän takia, jolloin vesistönkunnostaminen ideanakin tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.

Milloin me nuoret olemme valmiita kantamaan kortemme kekoon erilaisissa ympäristö- ja vesistötalkoissa? Osallistumme helposti erilaisiin haasteisiin ja tapahtumiin, jotka ovat hyvin näkyvillä sosiaalisessa mediassa, kuten maailman Earth Hour –tuntiin. Ehkä yhtenä syynä suureen nuorten osallistujamäärään näissä tapahtumissa on se, että kaverit näkevät, mihin osallistut. Ja samalla voimme innostaa kavereitamme osallistumaan. Voisiko mahdollisesti tällainen sosiaalinen media erilaisine kotisivuineen ja tapahtumakutsuineen olla yksi keino koukuttaa nuoria mukaan vesistökunnostustalkoisiin?

Miten me nuoret saamme rohkaistua itsemme mukaan talkoisiin? Täytyisikö eri vesistökunnostuskohteille hankkia julkisuudesta tuttu kummihenkilö, joka omalla sivustollaan kertoisi avoimesti vesistökunnostuksesta ja innostaisi yhä useampia ihmisiä liittymään mukaan talkoisiin? Vai pitäisikö esimerkiksi ammattioppilaitoksissa ja yliopistoissa mainostaa näitä vesistökunnostushankkeita ja innostaa opiskelijoita mukaan? Olisiko YouTube-kanava se oikea kanava? Vaihtoehtoja vesistökunnostushankkeiden mainostamiseen ja niistä tiedottamiseen on paljon, mutta vielä pitäisi keksiä se kanava, joka toimisi parhaiten. Onneksi tällä hetkellä vanhemmat ihmiset kunnostavat vesistöjä mielellään, mutta jossain vaiheessa meidän tämän päivän nuorten tulee tarttua ohjaksiin. Miksi emme siis osallistuisi vesistönkunnostustalkoisiin jo nyt ja kartoittaisi tietoa, jota voisimme puolestaan myöhempinä vuosina siirtää nuoremmille sukupolville? 

Aija Sarajärvi, 3. vuoden agrologiopiskelija

Ekosysteemi ei synny hetkessä

Keskiviikkona 19.10. pidetyssä OuluHealth ekosysteemipäivässä oli yli sata osallistujaa pohtimassa tietoturvaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä sekä vaihtamassa aktiivisesti ajatuksia OysTest labissa päivän päätteeksi järjestetyssä DemoDate tapahtumassa. Päivä oli inspiroiva ja onnistunut. Tilaisuuden aikana mietin hiljaa...

Yritykset heittävät haasteita International Business Strategyn kurssilla

 

Aloitimme toisen vuoden ensimmäisessä jaksossa International Business Strategy -kurssin Tomi Huhtamäen johdolla. Kurssilla meillä on ollut vierailijoita erilaisista yrityksistä, eri aloilta sekä alueilta. Suurin osa yrityksistä on paikallisia, mutta saimme vierailijoita myös Norjasta ja Portugalista asti.  

Ensimmäinen vierailijamme saapui toisen viikon aikana. CaddieOn -nimisen yrityksen toimitusjohtaja, Tuomo Lalli, tuli esittelemään Juha Pikkaraisen kanssa kehittelemänsä laitteen, joka auttaa pelaamaan golfia paremmin ja tekee siitä entistä hauskempaa. Tiivistettynä, CaddieOnin mailatunniste ja rannelaite auttavat pelaajia seuraamaan koko peliä automaattisesti. Tämä opastaa parempiin tuloksiin ja auttaa kehittymään lajissa.  

Täysin erilaiselta osa-alueelta saimme vierailijoiksemme kaksi yritystä, jotka keskittyvät lapsiin ja heidän tarpeisiinsa; Otometri ja Qridi yritykset. Otometrin toimitusjohtaja, Manne Hannula, tuli kolmantena vierailijana ja antoi meidän kokeilla heidän kehittämäänsä laitetta, joka auttaa tunnistamaan korvatulehduksen ja vähentää tarpeettomia antibioottien käyttöä sekä lääkärikäyntejä. Otometrin haaste meille oli markkinointisuunnitelman kehittäminen kansainvälisille markkinoille ja mahdollisten yhteistyökumppanien määritteleminen opiskelijoiden tuntemista maista. Qridi sen sijaan on arviointiväline opettajien iloksi ja oppilaiden hyödyksi. Toni Eskola esitteli meille heidän haasteensa, joka oli markkinatutkimuksen tekeminen potentiaalisista maista ja niiden markkinoista, sekä vertailla ja analysoida niitä.  

Viimeiset haasteiden heittäjät olivat asiakaspalveluun keskittyviä yrityksiä. Mikko Lietsalmi tuli esitelmään Oikian -yrityksen, joka tarjoaa reaaliaikaisen mobiilimarkkinointisovelluksen. Sovellus hyödyntää laitteen sijaintitietoja ja välittää olennaista sisällystä käyttäjälle juuri oikeaan aikaan ja paikkaan. Se mahdollistaa asiakkaan sitoutumisen ja kasvattaa ostopäätöksen todennäköisyyttä. Heidän seuraava siirtonsa on laajentaminen Espanjaan ja Etelä-Eurooppaan, johon he tarvitsivat opiskelijoiden apua ja tietämystä. Dorent -yrityksen toimitusjohtaja, Olli-Ville Rounaja, tuli esittelemään yrityksen, joka tarjoaa online-sovelluksen kuntosaleille asiakkaiden tavoittamiseksi. He haluavat muuttaa tavan, jolla ihmiset tilaavat palveluja ja heidän ratkaisunsa on tarjota jäsenyys joustavilla ehdoilla.  

BusinessOulu tekee koulumme kanssa monenlaisia yhteistöitä ja heidän Norjasta kotoisin oleva vientikoordinaattori, Maja Terning, tuli vierailemaan kurssillemme kertoakseen Pohjoisten kaupunkien välisestä yhteistyöstä, esimerkiksi Oulun ja Tromssan välillä. Kaasun ja öljyn etsintä ja tuottaminen on siirtynyt Norjan pohjoisosiin, minkä seurauksena skandinaavisten yritysten kiinnostus on herännyt ja yhteistyö kasvanut. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä hän mainitsi Nordic Business Support- projektin Pohjois-Suomen, – Ruotsin, – Norjan välillä.  

Viimeisempänä muttei vähäisempänä oli vuorossa esitelmä Bio Boards -yrityksestä. Ryhmä portugalilaisia nuoria miehiä ajoivat läpi Euroopan kylmään Ouluun saakka mainostaakseen ympäristöystävällistä liikeideaansa. Yritys valmistaa surffi- ja skeittilautoja raaka-aineista, joilla on alhainen ympäristövaikutus, esimerkiksi kierrätetyistä viinipullojen korkeista. Laudat on valmistettu Portugalissa paikallisista raaka-aineista, käsityönä. Jokaisesta myydystä laudasta he istuttavat uuden korkkipuun. Kurssimme opettaja Tomi kuuli yrityksestä erään kurssimme opiskelijan kautta, joka on myös kotoisin Portugalista. Jo ensimmäisestä hetkestä lähtien opettajamme oli innostunut heidän tapaamisestaan ja kuulemaan lisää ainutlaatuisesta liikeideasta. Vaikuttavinta ryhmän toimintatavassa oli heidän strategiansa kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi, joka toteutetaan Euro Tourin muodossa matkustaen yli kahteenkymmeneen eri maahan ja niiden nähtävyyksiin. Kaupungeissa rullaten he esittelevät tuotteitaan ja brändiään, sekä keräävät näkyvyyttä erityisesti lajista kiinnostuneiden parissa. Näytille tuodut skeittilaudat olivat myös opettajan mieleen, eikä hän malttanut olla kokeilematta niitä – käytävällä rullatten tietysti.  

Tämänkaltaiset reaaliset yritykset ja heidän tarjoamansa haasteensa muodostavat mielenkiintoisen pohjan kurssillemme. Oppimisen kannalta tällaiset vierailijat ovat korvaamattomia ja todella hyödyllisiä. Kansainvälisen liiketalouden alalla pärjäämisen kannalta, oikeanlaisen strategian kehittäminen on tärkeää. Kattava tietämys eri maista ja heidän tavoistaan, esimerkiksi markkinasuunnitelmaa kehittäessä, on merkittävä etu ja hei muuten, mikä olisi parempi tapa oppia näistä kuin kansainvälisiltä opiskelijoiltamme ja heidän taustoistaan.

Nita Keskitalo & Laura Tytärniemi DIB15SP

Companies challenging students in International Business Strategy Course

During the first semester of our second year studies, we started a course called International Business Strategy by Tomi Huhtamäki. In this course we have had visitors from different kind of companies from various fields and areas. Most of the companies are local, from Oulu area, but we got visitors all the way from Norway and Portugal too.

Starting from the second lecture we got our first visitor. The company was called CaddieOn and its CEO Tuomo Lalli, who is a passionate golfer, came up with this idea with Juha Pikkarainen of creating a device which helps to play smarter golf and to make it even more fun too. Briefly, CaddieOn club tags and wrist devices are helping players to track automatically the whole game. This is guiding into better results and improvement in the sport.

From completely different field, we got two companies concentrating on children and their needs; local Otometri and Qridi companies. Otometri’s CEO Manne Hannula was the third visitor and let us try a tool which can follow up ear infections and reduce the unnecessary usage of antibiotics and doctor visits. He gave our class a challenge of creating a Go-To-Market Plan and to identify potential partners from country familiar to us. Qridi is an evaluation and assessment tool “for the teacher’s delight and for the students benefit.” Toni Eskola introduced us their challenge which was making a market research on potential of the market in different countries and also analyze and compare them.

Fourth and fifth visitor were about customer service; customers’ needs and demand. Mikko Lietsalmi was telling us about Oikian company which provides a real time mobile marketing platform that uses devices location data to deliver relevant content to consumers at the very specific time and location, enabling the engagement to be personal resulting in higher conversation rates. Their next step is to expand to Spain and Southern Europe and they asked for our help and knowledge with those countries. Dorent company’s CEO Olli-Ville Rounaja came to present the company which provides online platform for fitness clubs to reach their customers. They want to change the way people subscribe to services and their solution is creating time and price flexibility on memberships.

BusinessOulu is doing a lot of different kind of co-operation with our school and its export coordinator, Maja Terning, who has moved to Oulu from Norway visited our lecture to inform us about the co-operation between Northern cities, such as Oulu and Tromsø. The seeking and production of the gas and oil in Norway has moved to the Northern part of the country. As a result, it creates a demand, new investments and businesses for Scandinavian companies, which we were told as a form of the Nordic Business support project between Northern Finland, – Sweden and – Norway.

The last but not least was a presentation about Bio Boards company. It consists on a group of Portuguese young men, travelling in their cost-efficient van around the Europe. They came all the way to Oulu to introduce their company about eco surf- and skateboards and to get some opinions about their idea. The main idea of the business is the production and development of surf and skate products and also complementary accessories associated with the lifestyle, nature and philosophy of environmental sustainability. They use raw materials which have minimal environmental impact, such as cork which you can reuse several times. By buying one of their products, they are going to plant a tree cork. All the raw materials and hand labor involved comes from Portugal. They came to visit us by a recommendation of one of our students, who was also from Portugal. Starting from the first moment even our teacher was excited to meet them and their unique idea. Their strategy to take over the international markets was to make a Euro Tour, which promotes branding and broaden horizons across Europe. They will visit more than 20 countries and key cities, where they will present their products and brand concept. They had two skateboards with them and even our teacher was excited to try them – on the hallway of course!

These kind of real-life cases have given an interesting basement for our course. As a learning process these visitors are priceless and very educative. In the field of International Business, the strategy is the key. Comprehensive knowledge of different countries and their habits in the process of creating, for example a Go-To-Market Plan, is advantageous and by the way, what could be a better way to learn about these than from our international students and their background? 

 

Nita Keskitalo & Laura Tytärniemi DIB15SP



 

 

Rakkaudesta lajiin

Tuntuu oikealta hetkeltä kirjoittaa opiskelijatoiminnasta, kun on juuri ollut juhlimassa oman kasvattajajärjestönsä 25-vuotisjuhlaa Oulussa. Nyt tuntuu kaukaiselta vuosi 2009, jolloin seisoin ainejärjestöni vuosikokouksessa salin etuosassa tavoitteena hallituksen sihteerin paikka. Voitto tuli ja myöhemmin siirryin edustajistovaalien järjestelytiimin myötä ylioppilaskunnan hallitukseen ja samaan aikaan aktivoiduin politiikan puolella nuorisojärjestössä. Nyt elän pitkäaikaista unelmaani ja päivät teen töitä eduskunnassa, kansanedustajan avustajana. Itse asiassa esimieheeni, kansanedustaja Mari-Leena Talvitiehen, olen tutustunut ollessani ylioppilaskunnan hallituksessa ja hänen toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Hänellä taustaa myös opiskelijajärjestöissä.

Hämmästyttävää on ollut huomata, että eduskunnan käytävillä ja sidosryhmissä moni on tuttu nimenomaan opiskelijataustan vuoksi, seminaareista, eri yhteisöjen hallituksista tai valtakunnallisista verkostoista. Tuttuja on myös opiskelija-aikaisten erilaisten juhlien tuoksinasta; oluen ääreltä, vuosijuhlista tai mitä kummallisimmasta paikoista kuten silliaamiaisen pomppulinnasta. Kuinka paljon helpompaa onkaan aloittaa yhteinen työtaival, kun voitte esittäytymisen sijaan kysyä kuulumisia tai päivittää tietonne entisen taustayhteisönne päivän polttavilla puheenaiheilla.

Koska valtakunnankin tasolla on nykyään tullut tavaksi käsitellä asioita kolmen pointin kautta, niin teen minäkin ja kerron kolme esimerkin kaltaista pointtia siitä, mitä opiskelijatoiminnasta voi oppia.

Ensimmäisenä nostan verkostoitumisen. Näin kauppatieteilijänä sana ”verkostoitua” on tullut tutuksi niin luennoilta kuin seminaareista. Verkostoituminen ei toki ole itseisarvo; kolmen tuhannen ihmisen tunteminen ei ole itseisarvo, vaan se, miten suhteita pystyy molemminpuolisesti hyötymään. Parhaita asioita opiskelijatoiminnassa on tutustuminen eri taustaisiin ja eri aloilta tuleviin ihmisiin. Oppii asioita, joita tarvitsee työelämässä, mutta joita ei voi opiskella. Saat vähintäänkin kourallisen hyviä ystäviä!

Toinen pointti: sitoutuminen yhteisen asian taakse ja sen eteen töiden tekeminen. Eritoten ylioppilaskunnan hallitus, jonka jäsenkunta oli mitä moninaisin, opetti sen, kuinka montaa mieltä asiasta voikaan olla ja miten eri tavoin sitä voi perustella. Kompromissit kuuluvat päätöksentekoon. Lopulta asiat kuitenkin aina ratkeavat ja jopa hurmoksellinen juhlan tunne siitä, että olette saavuttaneet jotain yhdessä, on mahtava, olipa kyse sitten tapahtuman järjestämisestä tai poliittisesta voitosta.

Viimeisenä mainitsen päätöksenteon eri tasot. Vuosista on tarttunut taskuun ymmärrys siitä, missä päätökset tehdään, kuka niitä tekee ja milloin niihin pitää vaikuttaa. Tieto siitä, kuka tai mikä vaikuttaa vaikka esimerkiksi koulutuksen eri rahavirtoihin tai siihen, mitä aloja eri kaupungeissa opiskellaan tai että missä saat opiskelijana terveydenhuoltosi, helpottaa valtavasti asioiden ymmärtämistä ja niihin vaikuttamista myöhemmässä elämässä.

Opiskelijatoiminnan on ensisijaisesti oltava hauskaa, eikä se saa estää sitä tärkeintä, eli opiskelua. Opiskelijatoiminta tuo ystäviä, oppeja ja tulevaisuudenpolkuja, joita et välttämättä tällä hetkellä osaisi kuvitellakaan. Opiskelijatoiminnan hienous piilee vapaaehtoisuudessa ja siinä kuuluisassa ”rakkaudessa lajiin”. Opiskelijayhteisö on valtavan tärkeä meille kaikille opiskelijoille ja se antaa äärimmäisien hienoja mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Haluan rohkaista juuri sinua tarttumaan tilaisuuteen ja lähtemään mukaan siihen toimintaan ja sillä ajan määrällä mikä ikinä tuntuukaan eniten itselle sopivalta.

Monet ystävistäni ovat opiskelijakunnista – tuttuja esimerkiksi SYL:n ja SAMOK:n yhteisliittokokouksesta tai OSAKOn hallituslaisia, joiden kanssa on yhdessä pähkäilty tulevia kuntavaaliteemoja. Teillä on opiskelijakunnassa edessä edustajistovaalit. Kokemuksesta voin kertoa, että ne on hyvä paikka lähteä mukaan: enpä osannut arvata, mihin oman listamme vaalipäällikön pesti vuonna 2011 lopulta johtikaan. Lopuksi koetan tiivistää edellä kerrotun haikun muotoon ja vahvistaakseni aiemmin kertomaani tämäkin on kirjoitettu opiskelijakaverin kanssa, yhdessä. Toivotan teille samalla mukavaa syksyä täynnä oppimisen iloa ja mahtavia yhteisiä hetkiä vaikuttamisen parissa!

tietotaitoa
kasvua, ystäviä
pomppulinnoja

Laura Pistemaa
Kansanedustajan avustaja
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus 2012 ja 2013
Mukana opiskelijatoiminnassa 2009-2015

Mullistava muutos

Suomalainen koulutusjärjestelmä ponnistelee osaamisperusteisuuden muutosaallossa. Ammatillinen peruskoulutus muuttui osaamispisteitä käyttäväksi ja henkilökohtaisille oppimispoluille rakentuvaksi jo vuosi sitten. Parin vuoden päästä toteutuu ammatillisen koulutuksen reformi, jossa kaikki ammatillinen koulutus toteutetaan yhteisen lainsäädännön alla näyttöperusteisesti. Seuraavaksi...

Kansainvälistä kokemusta Uumajan yliopistosta

Minulla oli tilaisuus seurata opetusta kahden viikon jaksolla Uumajan yliopistossa osana ammatillisen opettajan pedagogisia opintoja. Tämä tapahtui ambulanssitoimintaan erikoistuvien sairaanhoitajien kurssin mukana. Olen itse työskennellyt aikaisemmin ambulanssissa ja myöhemmin hankitut teologin (uskontotiede) ja työnohjaajan...

Mitä kestävä kehitys on?

Oamkin keke- eli kestävän kehityksen tiimi kokoontui perjantaina 7.10. klo 14.00–15.30. Kävin ennen tuota OTE ry:n myymälässä ostamassa hieman evästä, sillä aikomuksenani oli kokouksen jälkeen kiiruhtaa suoraan harrastuksiini. Tuolla myymälässä minulta kysyttiin pilke silmäkulmassa, mainittuani kampusvierailuni tarkoituksen, että mitäs se kestävä kehitys oikein on. Vastasin tähän, myöskin pilke silmäkulmassa, että kestävä kehitys on paikalla pysymistä ja myös eteenpäin menemistä.

Saman päivän iltana, tarkalleen kymmentä vailla kahdeksan, mietin tätä blogia ja samalla pyörittelin tuota vastausta mielessäni. Silloin hoksasin, että huumorilla heittämäni vastaus, joka myös silloin kirvoitti naurut, onkin aivan totta. Tietyssä mielessä kestävä kehitys on paikallaan pysymistä. Kun teemme asioita kestävä kehitys mielessä, pyrimme luomaan asioita tai systeemeitä, jotka kestävät kaikista näkökulmista katsottuna. Tällöinhän periaatteessa jäämme paikallemme tai ainakin jätämme jotain paikalleen. Mutta toisaalta meidän kaikkien on myöskin pyrittävä eteenpäin, jotta voimme saavuttaa kestävän kehityksen päämäärän; tehdä asioita fiksummin eli pyrkiä jättämään tuleville sukupolville samat tai paremmat mahdollisuudet ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti.

Mitä nämä asiat tarkoittavat? Ympäristöministeriön mukaan ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemin toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon sietokykyyn. Taloudellinen kestävyys puolestaan tarkoittaa lyhykäisyydessään tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tarkoitus on ympäristöministeriön mukaan taata hyvinvoinnin siirtyminen myös seuraavalle sukupolvelle.

Kestävän kehityksen voi myös nähdä eräänlaisena puuna. Puun juuria voisi kutsua taloudeksi. Kun talous on kestävällä pohjalla, imee puu hyvin vettä maasta. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä voisi kuvata puun lehdiksi. Lehtien viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vesi ja hiilidioksidi muuttuvat ravinnoksi. Tämä ravinto auttaa muita puun osia, kuten puun runkoa, jota voisimme kuvailla ekologiseksi kestävyydeksi. Kun juuret ja lehdet voivat hyvin, myös puun runko, eli ekologinen kestävyys voi hyvin. Tällöin puun rungostakin kasvaa kestävä.

Mitä tämä yksinkertaistettu esimerkki kertoo? Kestävä kehitys ei ole pelkkää kierrättämistä ja energian säästämistä. Kestävä kehitys on iso ja laaja kokonaisuus, joka käsittää kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Kun yksi osa-alue unohtuu, voi koko pakka mennä sekaisin. Toisin sanoen, kestävän kehityksen pitäisi olla kaikessa mitä teemme, se ydinjuttu.

Joni Huttula
Hallituksen jäsen, sosiaalipoliittiset asiat
Opiskelijakunta OSAKO
Lähde: 11.10.2016 http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys

 

”Me tykätään siitä mitä me tehdään, halutaan kertoa siitä muille.”

 Lokakuussa Oamkissa järjestettiin kierrätysaamu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä kertaa omistajaa eivät vaihtaneet kirjat tai vaatteet, vaan ideat ja hyvät käytänteet.

Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hyviä käytäntöjä on Oamkissa kierrätetty aiemminkin, hän kertoi, mutta kevään sisäisessä auditoinnissa nousi esille tarve järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Hyvien käytäntöjen kierrättämiseen keskittyviä tapaamisia onkin tarkoitus järjestää lukukausittain. Marja huomioi, että kierrätystilaisuudet ovat Oamkin arvojen mukaista toimintaa ja toivoi  myös koulutusosastojen ja palveluyksiköiden aktivoituvan hyvien toimintamallien kierrättämiseen yhteisten tilaisuuksien lisäksi. Lisäksi Marja toivoi tilaisuudesta runsaasti palautetta, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.


  1. Ulla-Maija Seppänen, Jussi Haukkamaa ja Kari-Pekka Heikkinen esittelevät LABeissä toteutuvaa osaamisen jakamista. GameLABissa, DevLABissa ja EduLABissa opiskelee tällä hetkellä reilut 120 opiskelijaa. Opiskelijat sitoutuvat toimintaan yleensä koko lukukaudeksi. Toiminta on monikulttuurista, yli 30 kansallisuutta on mukana. Yrittäjämäinen asenne, eli sisäinen yrittäjyys on kiinteä osa LABien opintoja.

    LABien verkosto on laaja, ja osaamista ja kokemuksia jaetaan jokapäiväisessä toiminnassa. LABien ovet on vierailijoille aina auki, ja näin opiskelijoille pyritään luomaan kontakteja alusta lähtien. Jussi hoksautti, että myös kansainvälisiä kumppaneita löytyy, mm. Japanissa, Romaniassa ja Alankomaissa on toiminnassa LABeja, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista.
     
    Ulla-Maija kertoi toimivasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa uusien konseptien kehittämisessä: ”Opiskelijoita pyritään aktiivisesti ajamaan ulos.”  Kommunikaatiotapoja LABeissa riittää. Yhteisten ja säännöllisten palaverien kautta tiimit tietävät mitä tapahtuu ja näin myös valmennus kehittyy. Ulla-Maija luetteli erilaisia toimintamalleja: seminaareja järjestetään, somea hyödynnetään, uutiskirjeitä lähetetään, artikkeleita laaditaan. Julkisten Gate-tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät pitsaamaan ideoitaan.

    Kari-Pekka korosti, että henkilöstön perehdytys LAB-malliin on tärkeä osa käytänteiden jakamista ja kehittämistä. Perehdytys aloitetaan puolen päivän tai koko päivän LAB Camp-jaksolla, joka keskittyy mallin perusperiaatteiden ja termistön läpikäyntiin. Seuraavana siirrytään tekemään, eli valmennusta suunnitellaan omien vahvuuksien ja mieltymysten pohjalta. Itse valmentaminen on osa normaalitoimintaa. Kuukausittain istutaan alas noin 1.5 tunniksi perehdytettävien kanssa pohtimaan havaintoja ja kirjaamaan niitä ylös jatkokehittämistä varten, ja samalla jaetaan myös kokemuksia ja käytänteitä. Kunkin lukukauden lopussa järjestetään vielä yhteinen palautetilaisuus, jossa kootaan kaikkien palaute menetelmistä ja sisällöistä. 
     

  2. Pia Oikarinen ja Kari Kiviniemi Ammatillisesta Opettajakorkeakoulusta kertoivat kuumasta ryhmästä, eli kuukausittain toteutettavista koko henkilöstön yhteispalavereista. Kuumassa ryhmässä tarkastellaan mm. ajankohtaisia asioita, koulutukseen ja opetussuunnitelmaan liittyviä kehittämisasioita sekä opiskelijapalautteita. Kerran vuodessa opiskelijat ovat mukana tapaamisessa kertoen ryhmien antamasta palautteesta.

    Kuuman ryhmän kokouksissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaistetun ja osaamisperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Pilotoinbtivaiheen jälkeen ammatillinen opettajankoulutus on tällä hetkellä henkilökohtaistettua ja osaamisperusteisesti toteutettua kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistetussa opettajankoulutuksessa  opiskelijan vastuu osaamisensa kehittämisestä korostuu.

    Kari nosti esille yhteisöllisen työskentelyn ja ideoinnin merkityksen koulutuksen yhteisen perustan varmentamisessa. Yhteisöllisen työskentelytavan myötä Amokissa  kaikilla on samalla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin linjauksiin. Se muodostaa pohjan Amokin laatutyölle.  Yhteisen ymmärryksen etsimiseen (ja löytämiseen!) vaikuttaa myös hyvä johtaminen. Tällä hetkellä yhteisöllinen toiminta on itsestäänselvyys ja ihmiset haluavat osallistua koulutuksen kehittämiseen.

    Pia nosti vielä hyvänä käytänteenä esille Amokin pikavinkkaukset ja minikoulutukset. Nämä tarkoittavat sitä, että joku ottaa ajankohtaisen asian haltuun ja opettaa perusasiat sitten muille. Esimerkkinä hän mainitsi iPadin, Moodleroomsin ja Pepin käyttökoulutukset.

  3. Riitta Tötterström ja Anssi Kirkonpelto valaisivat perehdyttämiskäytäntöjä Kulttuurin koulutusosastolla. Aiemmin perehdytysestä on tullut kriittistä palautetta, joten haasteeseen päätettiin tarttua ja luoda uusi, osallistavampi malli. Anssin mukaan osallisuutta syntyy, kun perehdytys liukuu työn ohjaamiseksi ja tiimityöksi jatkuvan muutoksen tilanteessa. Perehdytykseen paneudutaan jo rekrytointivaiheessa: haastateltaville lähetetään Oamkin strategia tutustuttavaksi ja haastattelussa heitä pyydetään hahmottamaan, millä tavalla heidän osaamisellaan sitä voitaisiin toteuttaa.

    Kun uusi henkilö saapuu työpaikalle, on sovittu, että hänellä on työvälineet valmiina. Heimon kautta on helppo tutustua Oamkin yhteiseen perehdytyspakettiin ja tärkeimpiin dokumentteihin ja ohjeisiin; tarvittaessa esimies tai mentori auttavat. Anssi kertoi, että aiemmin tanssinopettajakoulutuksen puolella uusi työntekijä sijoitettiin aluksi tiiminvetäjän kanssa samaan huoneeseen, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Tällä hetkellä Anssi on luopunut omasta työhuoneestaan ja  istuu läppärinsä kanssa siellä missä häntä eniten tarvitaan.Hän kuvailikin itseään ”liikkuvaksi helpdeskiksi”!

    Tieto liikkuu osastokokousten ja tiimipalaverien kautta, samoin jokapäiväisillä yhteisillä aamukahveilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Digimentorien toiminta on ollut viime aikoina paljon esillä.Yhteisiin kokouksiin on varattu keskiviikkoiltapäivät, muut ajat on varattu opetukseen. Tämä Oamkin tason linjaus on herättänyt sekä puoltavia että kriittisiä mielipiteitä.

    ”Manaamme tai iloitsemme – ja sitten teemme!” Anssi ja Riitta

    Lopuksi Riitta nosti haasteena esille Oamkista pois siirtyvien henkilöiden osaamisen hyödyntämisen. Millä tavalla vuosikymmenten aikana kerätty tieto saadaan jouhevasti koulutusosaston uusien toimijoiden käyttöön? Myös perehdyttämisen seurannan suhteen olisi vielä tekemistä.
     

Kiitos kaikille esittelijöille ja osallistujille onnistuneesta tilaisuudesta! Salin ilmatila aivan kuhisi hyvistä ideoista. Seuraava hyvien käytäntöjen kierrätystilaisuus järjestetään kevätlukukaudella 2017, seuraa tiedotusta Heimossa. Tervetuloa mukaan kierrättämään ja hyödyntämään ideoita!

Marianne Isola (laatukoordinaattori) sekä esittelijät