”Me tykätään siitä mitä me tehdään, halutaan kertoa siitä muille.”

 Lokakuussa Oamkissa järjestettiin kierrätysaamu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tällä kertaa omistajaa eivät vaihtaneet kirjat tai vaatteet, vaan ideat ja hyvät käytänteet.

Hallintojohtaja Marja Sarajärvi avasi tilaisuuden. Hyviä käytäntöjä on Oamkissa kierrätetty aiemminkin, hän kertoi, mutta kevään sisäisessä auditoinnissa nousi esille tarve järjestää yhteisiä tilaisuuksia. Hyvien käytäntöjen kierrättämiseen keskittyviä tapaamisia onkin tarkoitus järjestää lukukausittain. Marja huomioi, että kierrätystilaisuudet ovat Oamkin arvojen mukaista toimintaa ja toivoi  myös koulutusosastojen ja palveluyksiköiden aktivoituvan hyvien toimintamallien kierrättämiseen yhteisten tilaisuuksien lisäksi. Lisäksi Marja toivoi tilaisuudesta runsaasti palautetta, jotta sitä voi kehittää eteenpäin.


  1. Ulla-Maija Seppänen, Jussi Haukkamaa ja Kari-Pekka Heikkinen esittelevät LABeissä toteutuvaa osaamisen jakamista. GameLABissa, DevLABissa ja EduLABissa opiskelee tällä hetkellä reilut 120 opiskelijaa. Opiskelijat sitoutuvat toimintaan yleensä koko lukukaudeksi. Toiminta on monikulttuurista, yli 30 kansallisuutta on mukana. Yrittäjämäinen asenne, eli sisäinen yrittäjyys on kiinteä osa LABien opintoja.

    LABien verkosto on laaja, ja osaamista ja kokemuksia jaetaan jokapäiväisessä toiminnassa. LABien ovet on vierailijoille aina auki, ja näin opiskelijoille pyritään luomaan kontakteja alusta lähtien. Jussi hoksautti, että myös kansainvälisiä kumppaneita löytyy, mm. Japanissa, Romaniassa ja Alankomaissa on toiminnassa LABeja, joiden kanssa yhteistyö on aktiivista.
     
    Ulla-Maija kertoi toimivasta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa uusien konseptien kehittämisessä: ”Opiskelijoita pyritään aktiivisesti ajamaan ulos.”  Kommunikaatiotapoja LABeissa riittää. Yhteisten ja säännöllisten palaverien kautta tiimit tietävät mitä tapahtuu ja näin myös valmennus kehittyy. Ulla-Maija luetteli erilaisia toimintamalleja: seminaareja järjestetään, somea hyödynnetään, uutiskirjeitä lähetetään, artikkeleita laaditaan. Julkisten Gate-tapahtumien kautta opiskelijat pääsevät pitsaamaan ideoitaan.

    Kari-Pekka korosti, että henkilöstön perehdytys LAB-malliin on tärkeä osa käytänteiden jakamista ja kehittämistä. Perehdytys aloitetaan puolen päivän tai koko päivän LAB Camp-jaksolla, joka keskittyy mallin perusperiaatteiden ja termistön läpikäyntiin. Seuraavana siirrytään tekemään, eli valmennusta suunnitellaan omien vahvuuksien ja mieltymysten pohjalta. Itse valmentaminen on osa normaalitoimintaa. Kuukausittain istutaan alas noin 1.5 tunniksi perehdytettävien kanssa pohtimaan havaintoja ja kirjaamaan niitä ylös jatkokehittämistä varten, ja samalla jaetaan myös kokemuksia ja käytänteitä. Kunkin lukukauden lopussa järjestetään vielä yhteinen palautetilaisuus, jossa kootaan kaikkien palaute menetelmistä ja sisällöistä. 
     

  2. Pia Oikarinen ja Kari Kiviniemi Ammatillisesta Opettajakorkeakoulusta kertoivat kuumasta ryhmästä, eli kuukausittain toteutettavista koko henkilöstön yhteispalavereista. Kuumassa ryhmässä tarkastellaan mm. ajankohtaisia asioita, koulutukseen ja opetussuunnitelmaan liittyviä kehittämisasioita sekä opiskelijapalautteita. Kerran vuodessa opiskelijat ovat mukana tapaamisessa kertoen ryhmien antamasta palautteesta.

    Kuuman ryhmän kokouksissa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaistetun ja osaamisperustaisen opettajankoulutuksen kehittämiseen. Pilotoinbtivaiheen jälkeen ammatillinen opettajankoulutus on tällä hetkellä henkilökohtaistettua ja osaamisperusteisesti toteutettua kaikille opiskelijoille. Henkilökohtaistetussa opettajankoulutuksessa  opiskelijan vastuu osaamisensa kehittämisestä korostuu.

    Kari nosti esille yhteisöllisen työskentelyn ja ideoinnin merkityksen koulutuksen yhteisen perustan varmentamisessa. Yhteisöllisen työskentelytavan myötä Amokissa  kaikilla on samalla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisiin linjauksiin. Se muodostaa pohjan Amokin laatutyölle.  Yhteisen ymmärryksen etsimiseen (ja löytämiseen!) vaikuttaa myös hyvä johtaminen. Tällä hetkellä yhteisöllinen toiminta on itsestäänselvyys ja ihmiset haluavat osallistua koulutuksen kehittämiseen.

    Pia nosti vielä hyvänä käytänteenä esille Amokin pikavinkkaukset ja minikoulutukset. Nämä tarkoittavat sitä, että joku ottaa ajankohtaisen asian haltuun ja opettaa perusasiat sitten muille. Esimerkkinä hän mainitsi iPadin, Moodleroomsin ja Pepin käyttökoulutukset.

  3. Riitta Tötterström ja Anssi Kirkonpelto valaisivat perehdyttämiskäytäntöjä Kulttuurin koulutusosastolla. Aiemmin perehdytysestä on tullut kriittistä palautetta, joten haasteeseen päätettiin tarttua ja luoda uusi, osallistavampi malli. Anssin mukaan osallisuutta syntyy, kun perehdytys liukuu työn ohjaamiseksi ja tiimityöksi jatkuvan muutoksen tilanteessa. Perehdytykseen paneudutaan jo rekrytointivaiheessa: haastateltaville lähetetään Oamkin strategia tutustuttavaksi ja haastattelussa heitä pyydetään hahmottamaan, millä tavalla heidän osaamisellaan sitä voitaisiin toteuttaa.

    Kun uusi henkilö saapuu työpaikalle, on sovittu, että hänellä on työvälineet valmiina. Heimon kautta on helppo tutustua Oamkin yhteiseen perehdytyspakettiin ja tärkeimpiin dokumentteihin ja ohjeisiin; tarvittaessa esimies tai mentori auttavat. Anssi kertoi, että aiemmin tanssinopettajakoulutuksen puolella uusi työntekijä sijoitettiin aluksi tiiminvetäjän kanssa samaan huoneeseen, jotta apu on tarvittaessa lähellä. Tällä hetkellä Anssi on luopunut omasta työhuoneestaan ja  istuu läppärinsä kanssa siellä missä häntä eniten tarvitaan.Hän kuvailikin itseään ”liikkuvaksi helpdeskiksi”!

    Tieto liikkuu osastokokousten ja tiimipalaverien kautta, samoin jokapäiväisillä yhteisillä aamukahveilla käsitellään ajankohtaisia asioita. Digimentorien toiminta on ollut viime aikoina paljon esillä.Yhteisiin kokouksiin on varattu keskiviikkoiltapäivät, muut ajat on varattu opetukseen. Tämä Oamkin tason linjaus on herättänyt sekä puoltavia että kriittisiä mielipiteitä.

    ”Manaamme tai iloitsemme – ja sitten teemme!” Anssi ja Riitta

    Lopuksi Riitta nosti haasteena esille Oamkista pois siirtyvien henkilöiden osaamisen hyödyntämisen. Millä tavalla vuosikymmenten aikana kerätty tieto saadaan jouhevasti koulutusosaston uusien toimijoiden käyttöön? Myös perehdyttämisen seurannan suhteen olisi vielä tekemistä.
     

Kiitos kaikille esittelijöille ja osallistujille onnistuneesta tilaisuudesta! Salin ilmatila aivan kuhisi hyvistä ideoista. Seuraava hyvien käytäntöjen kierrätystilaisuus järjestetään kevätlukukaudella 2017, seuraa tiedotusta Heimossa. Tervetuloa mukaan kierrättämään ja hyödyntämään ideoita!

Marianne Isola (laatukoordinaattori) sekä esittelijät

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.