Tuntuu oikealta hetkeltä kirjoittaa opiskelijatoiminnasta, kun on juuri ollut juhlimassa oman kasvattajajärjestönsä 25-vuotisjuhlaa Oulussa. Nyt tuntuu kaukaiselta vuosi 2009, jolloin seisoin ainejärjestöni vuosikokouksessa salin etuosassa tavoitteena hallituksen sihteerin paikka. Voitto tuli ja myöhemmin siirryin edustajistovaalien järjestelytiimin myötä ylioppilaskunnan hallitukseen ja samaan aikaan aktivoiduin politiikan puolella nuorisojärjestössä. Nyt elän pitkäaikaista unelmaani ja päivät teen töitä eduskunnassa, kansanedustajan avustajana. Itse asiassa esimieheeni, kansanedustaja Mari-Leena Talvitiehen, olen tutustunut ollessani ylioppilaskunnan hallituksessa ja hänen toimiessaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Hänellä taustaa myös opiskelijajärjestöissä.

Hämmästyttävää on ollut huomata, että eduskunnan käytävillä ja sidosryhmissä moni on tuttu nimenomaan opiskelijataustan vuoksi, seminaareista, eri yhteisöjen hallituksista tai valtakunnallisista verkostoista. Tuttuja on myös opiskelija-aikaisten erilaisten juhlien tuoksinasta; oluen ääreltä, vuosijuhlista tai mitä kummallisimmasta paikoista kuten silliaamiaisen pomppulinnasta. Kuinka paljon helpompaa onkaan aloittaa yhteinen työtaival, kun voitte esittäytymisen sijaan kysyä kuulumisia tai päivittää tietonne entisen taustayhteisönne päivän polttavilla puheenaiheilla.

Koska valtakunnankin tasolla on nykyään tullut tavaksi käsitellä asioita kolmen pointin kautta, niin teen minäkin ja kerron kolme esimerkin kaltaista pointtia siitä, mitä opiskelijatoiminnasta voi oppia.

Ensimmäisenä nostan verkostoitumisen. Näin kauppatieteilijänä sana ”verkostoitua” on tullut tutuksi niin luennoilta kuin seminaareista. Verkostoituminen ei toki ole itseisarvo; kolmen tuhannen ihmisen tunteminen ei ole itseisarvo, vaan se, miten suhteita pystyy molemminpuolisesti hyötymään. Parhaita asioita opiskelijatoiminnassa on tutustuminen eri taustaisiin ja eri aloilta tuleviin ihmisiin. Oppii asioita, joita tarvitsee työelämässä, mutta joita ei voi opiskella. Saat vähintäänkin kourallisen hyviä ystäviä!

Toinen pointti: sitoutuminen yhteisen asian taakse ja sen eteen töiden tekeminen. Eritoten ylioppilaskunnan hallitus, jonka jäsenkunta oli mitä moninaisin, opetti sen, kuinka montaa mieltä asiasta voikaan olla ja miten eri tavoin sitä voi perustella. Kompromissit kuuluvat päätöksentekoon. Lopulta asiat kuitenkin aina ratkeavat ja jopa hurmoksellinen juhlan tunne siitä, että olette saavuttaneet jotain yhdessä, on mahtava, olipa kyse sitten tapahtuman järjestämisestä tai poliittisesta voitosta.

Viimeisenä mainitsen päätöksenteon eri tasot. Vuosista on tarttunut taskuun ymmärrys siitä, missä päätökset tehdään, kuka niitä tekee ja milloin niihin pitää vaikuttaa. Tieto siitä, kuka tai mikä vaikuttaa vaikka esimerkiksi koulutuksen eri rahavirtoihin tai siihen, mitä aloja eri kaupungeissa opiskellaan tai että missä saat opiskelijana terveydenhuoltosi, helpottaa valtavasti asioiden ymmärtämistä ja niihin vaikuttamista myöhemmässä elämässä.

Opiskelijatoiminnan on ensisijaisesti oltava hauskaa, eikä se saa estää sitä tärkeintä, eli opiskelua. Opiskelijatoiminta tuo ystäviä, oppeja ja tulevaisuudenpolkuja, joita et välttämättä tällä hetkellä osaisi kuvitellakaan. Opiskelijatoiminnan hienous piilee vapaaehtoisuudessa ja siinä kuuluisassa ”rakkaudessa lajiin”. Opiskelijayhteisö on valtavan tärkeä meille kaikille opiskelijoille ja se antaa äärimmäisien hienoja mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Haluan rohkaista juuri sinua tarttumaan tilaisuuteen ja lähtemään mukaan siihen toimintaan ja sillä ajan määrällä mikä ikinä tuntuukaan eniten itselle sopivalta.

Monet ystävistäni ovat opiskelijakunnista – tuttuja esimerkiksi SYL:n ja SAMOK:n yhteisliittokokouksesta tai OSAKOn hallituslaisia, joiden kanssa on yhdessä pähkäilty tulevia kuntavaaliteemoja. Teillä on opiskelijakunnassa edessä edustajistovaalit. Kokemuksesta voin kertoa, että ne on hyvä paikka lähteä mukaan: enpä osannut arvata, mihin oman listamme vaalipäällikön pesti vuonna 2011 lopulta johtikaan. Lopuksi koetan tiivistää edellä kerrotun haikun muotoon ja vahvistaakseni aiemmin kertomaani tämäkin on kirjoitettu opiskelijakaverin kanssa, yhdessä. Toivotan teille samalla mukavaa syksyä täynnä oppimisen iloa ja mahtavia yhteisiä hetkiä vaikuttamisen parissa!

tietotaitoa
kasvua, ystäviä
pomppulinnoja

Laura Pistemaa
Kansanedustajan avustaja
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus 2012 ja 2013
Mukana opiskelijatoiminnassa 2009-2015