Osaamisen dokumentointi

Opetuksessa ja oppimisessa on nyt uudehko painotus: osaaminen.

Osaamisperusteinen oppiminen tarkoittaa nimensä mukaisesti, että osaaminen korostuu, mutta ei se, miten tuo osaaminen on hankittu. Toisaalta osaamisen korostuminen tuo mukanaan todistustaakan: Oppijan on pystyttävä aina hyväksyttävästi näyttämään, todentamaan osaamisensa. Entisestä edellisten opintojen hyväksilukemisesta on siirrytty osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Osaamisen esittämisessä tai näyttämisessä (tunnistamisessa) ja sen hyväksymisessä osaksi osaamistavotteita (tunnustamisessa) oppijan oma aktiivinen rooli on tärkein.

Nykymallin mukaan oppija on itse oman osaamisensa asiantuntija. Opettajan rooli ei niinkään ole tiedonkaivaja tai osaamisen interrogaattori vaan nykyopettaja on opas, ohjaaja, tuki ja mahdollisuuksien esittäjä.

Osaamisperusteisuudesta kertoo Amokin video:

Osaamisen dokumentoinniksi ei riitä toteaminen: ”Juu, kyllä minä osaan sen alueen. Tosi hyvin!” Tarvitaan näyttöä!

Opiskelija oman osaamisensa mestarina

Vaikka opiskelijan ajatellaan tietävän parhaiten itse oma osaamisensa, merkittävä ongelma osaamisen dokumentoinnissa on, että monilla oppijoilla ei kuitenkaan ole realistista käsitystä omasta osaamisestaan. Joko osaaminen koetaan riittäväksi, vaikka se ei sitä olekaan tai luullaan, että osaamista ei ole laisinkaan, vaikka sitä olisi syntynyt kokemuksen kautta roppakaupalla.

Itseohjautuvasta opiskelijasta kertoo ytimekäs Amokin video:

Aikoinaan kun opetin englantia aikuisopiskelijoille, pyysin, että oppijat aluksi kertoisivat omasta osaamisestaan. Kukaan ei tietenkään suostunut sanomaan mitään englanniksi. No, eräs hiukan yli 20-vuotias (siis nuori, ainakin peruskoulun suorittanut) henkilö sanoi osaavansa kieltä ”ihan hyvin”. Kun kysyin: ”That’s great! Where have you been using English after you finished your school?”, henkilön ilme synkkeni ja hän kysyi kaveriltaan ”mitä se sanoi?”. Seuraavalle tunnille toin mukanani ihan aidon brittimiekkosen keskustelukaveriksi. Kovasti Adrian yritti saada keskustelua: ”Hi! My name is Adrian, what’s yours? What are you learning in this course?…” jne. Ihan-hyvin-osaaja kysyi edelleen kaveriltaan tutusti: ”Mitä se sanoi? Mitä se sanoi?” Osaaminen ei siis ollut ”ihan hyvää”.

Todistukset osaamisen osoittajana?

Ennen saattoi osaamisesta riittää koulu- tai muu todistus. Pelkät kurssi- tai muutkaan todistukset eivät kerro koko totuutta osaamisesta. Aiemmissa koulutuksissani olen saanut opiskelijoilta monesti pinon erilaisia todistuksia ja diplomeita, joilla ei ole ollut minkäänlaista merkitystä osaamisen kannalta. Eräskin oppija halusi saada toimisto-ohjelmien peruskurssin hyväksiluettua mittavien pumaskojensa avulla. Kun sitten kuitenkin ensimmäisellä oppitunnilla sanoin (ja näytin), että ”avataanpa nyt tekstinkäsittelyohjelma. Sehän löytyy työkalupalkista ja täältä vasemman alanurkan Start-valikosta..”, tämä läpikotaisin-osaaja keskeytti minut huutamalla: ”Nyt tässä edetään aa-aivan liian nopeasti. Ei tässä kukaan kerkeä perässä!” Eli hän ei osannut avata tekstinkäsittelyohjelmaa, vaikka todistukset kertoivat muuta.

Blogin käyttö

Kuitenkin osaamisen dokumentoinnissa todistukset ovat usein yksi tärkeä väline, lähtöpiste. Todistukseen mahdollisesti sisältyvä osaaminen pitää avata. Olipa osaaminen syntynyt formaalisen koulutuksen kautta tai muuten (työssä, harrastuksessa, oman muun mielenkiinnon kautta), avaaminen voi tapahtua yksinkertaisesti kertomalla sanallisesti opettajalle tai vielä paremmin kirjoittamalla aiheesta blogissa. Monesti osaamisen avaaminen voi tapahtua muun opiskelijaryhmän edessä näytösluontoisesti, jolloin muutkin voivat oppia aiheesta. Osaamisen näyttämiseksi voi myös kerätä opiskelijapalautteita, vertaisarviointeja, kurssimateriaaleja, tenttejä, testejä, arviointeja, valokuvia opetustilanteista ja kaikkea muuta aiheeseen sisältyvää materiaalia.

Amokin opiskelijat kautta laidan käyttävät blogia osaamisensa dokumentointiin. Blogityössä on monia hyviä puolia. Blogissa voi suuri osa osaamisalueista näkyä keskitetysti kuvien, lähteiden ja linkkien kera. Blogia voi korjata, täydentää ja muuttaa. Sisältöjä voi linkittää muiden opiskelijoiden blogeihin ja kommentoida sisältöjä laajasti tai suppeasti. Jos liika julkisuus pelottaa, oman bloginsa voi jakaa vain halutuille lukijoille. Moderni blogi on paljon muuta kuin kokoelma annetuista aiheista kirjoitettuja esseitä.

Videon käyttö

Blogin lisäksi (tai blogia täydentäen) video on mainio tapa näyttää opetusosaamista. Tämä ei tarkoita sitä, että kuvataan esimerkiksi koko opetuspäivä monen tunnin videoksi ja annetaan (tuo muodoton möykky) tuutorille! ”Ole hyvä, tässä nyt on sitä osaamista! Etsi itse, mitä siellä on, sinähän se opettaja olet!”. Opetusosaamisen dokumentointi videon avulla vaatii tiettyjä perusasioita: kuvataan valmisteluja, suunnittelua, interaktiota omien opiskelijoiden kanssa. Video editoidaan riittävän lyhyeksi ja ytimekkääksi ja varustetaan joko tekstillä tai puheella, jossa kiinnitetään huomio haluttuun osaamisen alueeseen. Pelkkä luokan edessä seisovan, PowerPoint-dioja lukevan hahmon videointi ei kerro opetusosaamisesta, pikemminkin sen puutteesta.

Videon käytöstä osaamisen dokumentoinnissa kertoo seuraava Amokin video:

Tuutorille tulee osaamista tunnistaessaan lukuisia kysymyksiä mieleen, kuten: ”Opiskelijani, mikä osaamisen alue on kysymyksessä, mikä osa-alue? Miten olet tehnyt tai toteuttanut tuota osaamisen aluetta, milloin, miksi? Oletko kehittänyt tuota sisältöä itse? Miten? Mitä metodeja käytit, miksi valitsit nuo metodit? Kehititkö metodeja itse? Mihin osaamisesi perustui? Miten otit opintosuunnitelman huomioon? Miten otit erilaiset oppijat ja erilaiset lähtötasot huomioon? Minkälaista interaktiivisuutta sisällytit opetukseen? Minkälainen lopputulos oli? Mitä kriteereitä käytit, kun arvioit oppilaittesi oppimista? Miten aiot kehittää osaamistasi? Fiksu oman osaamisensa dokumentoija ottaa nuo (ja monet muut) kysymykset huomioon jo suunnitellessaan oman osaamisensa esilletuontia.

Osaamisen dokumentointi on taitolaji.

AMOKin lehtori
Juha Pousi

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa