Mietin jo viime syksynä, että Kulttuurialan yksikön henkilökunnalla pitäisi olla yhteinen keskustelualusta sellaisten toimintaa ja yhteishenkeä edistävien ajatusten jakamiseksi, joita itse kukin saa eri seminaareissa, konferensseissa, hiihtoladulla, kahvijonossa tai vaikka imurin varressa. Idea hautautui muiden kiireiden alle, kunnes opintotoimiston julistus kevätkauden alkamiseksi 28.2. henkilökunnan intrassa toi taas mieleen, kuinka pienillä asioilla voimme kannatella toisiamme eteenpäin. Blogiin toivon mukaan kertyviä hyviä käytäntöjä ja tiedon sirpaleita voivat mielellään hyödyntää ja kommentoida myös opiskelijat ja muiden yksiköiden väki.

Japanin viimeaikaisia tapahtumia seuratessa on väistämättä tullut mieleen, että vaikka kärsimme välillä paukkupakkasista, lumitöistä, työkiireistä ja vastatuulesta, meillä on kuitenkin asiat hyvin. Saamme tehdä mielekästä työtä, nauttia työkavereiden oivalluksista ja opiskelijoiden nuoruuden innosta. Koulurakennuskin pysyy aika tukevasti paikallaan. Viime aikoina minua on erityisesti ilahduttanut Kultti ry:n toiminta opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja osastojen välisten raja-aitojen kaatamiseksi.

Jos tekee välillä tiukkaa, otetaan oppia pienen tanssijan sinnikkyydestä:

Kahden tai useamman kokonaisluvun pienin yhteinen jaettava on matematiikassa pienin kokonaisluku, joka on tasan jaollinen kyseessä olevilla luvuilla. Se on mahdollista määrätä jakamalla luvut alkutekijöihinsä ja kertomalla niiden tekijöiden korkeimmat potenssit.

Kertokaa tekin!

Riitta Tötterström