Johanna Sinisalo – Ennen päivänlaskua ei voi

Johanna Sinisalo – Ennen päivänlaskua ei voi

Ennen päivänlaskua ei voi on Johanna Sinisalon esikoisromaani vuodelta 2000. Samana vuonna romaani voitti myös Finlandia-palkinnon ensimmäisenä fantasiakirjana. Ennen päivänlaskua ei voi sijoittuu 2000-luvun Tampereelle, vaihtoehtotodellisuuteen jossa peikot ovat tunnustettu yhdeksi eläinlajiksi. Kirjan päähenkilönä on 30-vuotias freelancer valokuvaaja Mikael, joka tunnetaan homopiireissä myös nimellä Enkeli. Mikael löytää erään huuruisen illan jälkeen kerrostalon pihalta väsyneen peikonpoikasen ja vie sen kotiinsa.

Pala palalta Pessiksi nimetty peikko valtaa Mikaelin elämän. Ottaessaan selvää peikkojen elintavoista ja auttaessaan peikkoa Mikael joutuu venyttämään hyvänkäytöksen rajoja ja hyväksikäyttämään ihmisiä saadakseen haluamansa Pessiä varten. Mikaelin tekojen piiriin joutuu niin entinen eläinlääkäripoikaystävä kuin naapurin postimyyntivaimo Filippiineiltä.  Villieläimen sopeutuminen Tamperelaiseen kerrostaloasuntoon sysää liikkeelle tapahtumia, jotka muuttavat useiden henkilöiden elämiä, sillä villiä luontoa ei ole helppo kesyttää tai saada toimimaan ihmisten normien mukaan.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat noin puolen vuoden mittaiselle aikajaksolle, jossa kuvataan Mikaelin ja Pessin suhteen kehittymistä. Pienestä sairaanloisesta peikonpoikasesta tulee talven aikana Mikaelin silmissä koko ajan enemmän ja enemmän inhimillinen ja vastentahtoisesti Mikael alkaa tuntea vetoa Pessiä kohtaan.

Ennen päivänlaskua ei voi on kauniisti ja soljuvasti kirjoitettu realismia ja fantasiaa sekoittava romaani ja se täyttää hyvin maagisen realismin määreet. Tarinan lisäksi kirjassa on tietokirjallisuutta, kansantarinoita ja lehtijuttuja peikoista, jotka tukevat tarinaa . Nämä kohdat vahvistavat vaihtoehtoista todellisuutta, sillä tietokirjoissa käsitellään peikkoja yhtenä eläinlajina. Mikaelin vieraillessa Tampereen pääkirjastossa, on siellä esillä lasivitriinissä täytetty peikko. Peikot ovat esitetty niin sujuvasti eläimiksi, että on helppo hyväksyä se, että meidän todellisuudessa peikoista puhuttaessa on kyse suomalaisissa perinnesaduissa esiintyvistä hiisistä ja peikoista.

Kirjoittanut: Elina, Kir15sp

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *