Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Kymmenen Turvallisuuskulttuurin kehittäminen -opintojaksolle osallistuvaa opiskelijaa halusi laajentaa näkökulmaansa röntgenhoitajan työnkuvaan ja turvallisuuskulttuuriin. Niinpä lähdimme katsomaan, millaista on turvallisuuskulttuuri ydinvoimalassa ja Eläinsairaalassa. Opinnoissahan keskitymme paljolti lääketieteelliseen säteilynkäyttöön ja ihmisten tutkimiseen ja hoitamiseen.

Loviisan ydinvoimalaan tutustuminen oli ainutlaatuista; kuinka moni pääsee elämänsä aikana tutustumaan ydinvoimalaan ja näkemään vähän pintaa syvemmälle?  Loviisan ydinvoimalassa on heti valvontaportilla hyvät kokous- ja luentotilat.  Jokainen sai omalla valokuvalla varustetun kulkuluvan (pitää olla kaikilla, että pääsee ydinvoimalan alueelle). Timo Kontio perehdytti sanoin, kuvin ja videoin ydinvoimalan toimintaan. Tiukat turvallisuusjärjestelyt, suunnitelmallisuus, valvonta ja vahva turvallisuuskulttuuriin sitoutuminen tulivat esille joka vaiheessa. Alueella liikkuu päivittäin 600-700 työntekijää ja vuosihuoltojen aikana tulee noin tuhat henkilöä lisää (joukossa myös ulkomaalaisia).  Pääsimme myös ydinvoimalan alueelle tutustumaan tiloihin, jolloin koko voimalan laajuus ja turvallisuuskulttuurin näkyvyys tuli konkreettisesti esille: kaikilla pitää olla huomioliivit, turvakengät ja kypärä, jossa on myös suojalasit.  Loviisassa työskentelee röntgenhoitajia säteilyvalvontatehtävissä ja röntgenhoitajan tutkintoa  pidetään hyvänä perustutkintona ydinvoimalan säteilyvalvojan tehtäviin. Suomalaista osaamista arvostetaan kovasti myös ulkomailla. Kiitokset Timolle, päivä oli ikimuistoinen.

Näkökulmaa laajentamassa: Röntgenhoitajan monipuolinen työnkuva

Myös eläinsairaalaan tutustuminen oli mielenkiintoinen kokemus. Röntgenhoitaja Taina Mäki kertoi eläinten kuvaamisesta ja tutustutti meitä sairaalan tiloihin. Eläinsairaalassa kuvataan hevosia, koiria, kissoja, marsuja, hiiriä eli kaikkia lemmikkejä, mutta myös hyötyeläimiä. Eläimille on omia ”vuodeosastoja”, joissa heitä tarkkaillaan ja hoidetaan. Kuvantamislaitteet ovat samoja kuin ihmisiä kuvattaessa eli eläinsairaalassa on natiivi-, osastokuvaus-, ultraääni-, TT-, MRI ja läpivalaisulaitteet.  Röntgenhoitajat tekevät siellä samaa työtä ja miettivät käyttämiään säteilyarvoja lähes samalla tavalla kuin terveydenhuollossa toimivat röntgenhoitajat. Eläimiä kuvattaessa tarvitaan usein kiinnipitäjiä ja siksi röntgenhoitajat ovat kehittäneet erittäin paljon erilaisia apuvälineitä ja telineitä alkaen vessapaperirullasta (hiiren kuvaaminen) erilaisiin hihnoihin ja vaahtomuovimuotteihin. Apuvälineiden avulla eläin voidaan immobilisoida, jolloin kiinnipitämistä ei tarvita.

Opintoreissumme vastasi hyvin Turvallisuuskulttuurin kehittäminen -opintojakson sisältöä. Kyselimme ja pohdimme vierailemissamme paikoissa säteilyn käyttöä turvallisuuskulttuurin näkökulmasta. Matkan kruunasi hyvä illallinen RIS- ja PACS- asioiden äärellä Commitin toimitusjohtaja Markku Myllylän kanssa. Iso kiitos hänelle!

Tällaiset silmiä avaavat reissut ovat hyvin tärkeitä, jotta voimme tietää minkälaisia vaihtelevia mahdollisuuksia röntgenhoitajilla on työllistyä. Röntgenhoitaja voi toimia ammattitaitoaan vastaavassa tehtävässä muuallakin kuin terveyskeskuksessa tai sairaalassa ihmisten kuvantamisessa ja hoidoissa. Voimalaitokseen ja eläinlääketieteellisen kuvantamiseen tutustuminen antoivat monelle meistä uusia ideoita uran suhteen.