Osaamisen kehittäminen opetusharjoittelussa

”Uusi ei synny vain uudesta vaan myös vanhan näkemisestä uudessa valossa”. Näillä Søren Kierkegaardin lainasanoilla aloitti Jenny omaa opetusharjoittelua reflektoivan kirjoituksensa tällä viikolla.

Opetusharjoittelua on kuvattu kirjallisuudessa muun muassa opettajankoulutuksen kulmakiveksi sekä teorian ja käytännön kohtaamisen nivelkohdaksi. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa opetusharjoittelulle on annettu keskeinen asema. Osaamisperusteisessa opettajankoulutuksessa opetusharjoittelu antaa mahdollisuuden ammattipedagogisen osaamisen hankkimiseen sekä toisaalta oman osaamisen näkyväksi tekemiseen aidoissa ammatillisen kasvatuksen ja koulutuksen oppimisympäristöissä. Monet opettajaopiskelijat kuvaavat ohjattua opetusharjoittelua parhaaksi osioksi koko opettajankoulutuksessa. Sitä se on myös omasta mielestäni – yksi parhaista osioista.

Opetusharjoittelussa ei kehity vain opiskelijat vaan se tarjoaa mahdollisuuden kaikkien opetusharjoitteluverkostossa toimivien henkilöiden sekä laajemmin myös eri organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa opiskelijat ovat oman alansa asiantuntijoita ja tuovat oppilaitoksiin uutta ainutlaatuista näkökulmaa. Parhaimmillaan opettajaopiskelijoiden ja ohjaajien vastavuoroinen ohjauskeskustelu tekee näkyväksi kokemusten tuomaa hiljaista tietoa ja piilossa olevia käsityksiä. Näissä keskusteluissa epäilemättä nähdään ja luodaan myös jotain uutta.

Kierkegaardin mietteen, että uutta näkee ja uutta syntyy, voi todeta, kun vaan katsoo, kokee ja pohdiskelee yksin ja muiden kanssa. Tämän viikon kahdessa ohjaustapaamisessa oli hienoa kokea inspiroivia yhteisöllisiä ohjauskeskusteluja ammattipedagogisesta osaamisesta. Keskustelut näiden kahden opettajaopiskelijan, heidän opetusharjoittelua ohjaavien opettajien ja tuutorin kesken käytiin eri kokoisten kahvikupposten ääressä.

Osaamisen kehittäminen opetusharjoittelussa

Kumpikin opettajaopiskelijoista oli edennyt pedagogisissa opinnoissaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen ja sen näkyväksi tekemisen polkunsa mukaan. Omalta osaltani voin todeta jälleen kerran nähneeni jotain vanhaa ja uutta uudenlaisessa valossa. Kiitokset antoisista keskusteluista Jennylle, Merville, Sadulle ja Päiville!

 

AMOKin lehtori,

Sirpa Perunka