Lähdin mukaan Yhteiskampus 2020 hankkeeseen siksi, että minua kiinnosti nähdä oikean rakennushankeen kulkua. Uskon, että tämä olisi sopiva lisä opintojen ohelle.Lisäksi porukkaan vielä tarvittiin yksi lisää.

Ensimmäisenä päivänä (9.2) muistan ajatelleeni, että voi ei mihin oikein lähdin mukaan ja taisin harkita, että jos vain lopettaisin. Opinnot ovat vielä sen verran pienimuotoiset minun kohdallani, etten kokenut olevani tarpeellinen. Ensimmäisen tapaamisen lopussa olin kuitenkin toisella mielellä, päädyinkin tuottamaan yllättävän paljon ideoita uutta kampusta varten.

Aloitimme työtilojen suunnitteluryhmässä tietysti homman etenemisen esittelyllä ja yleiskatsauksella. Minä näin seinillä paljon muistilappuja, ja punaisia tarratäpliä, myös tekstiä. Olen jo aikaisemmin aloittanut ideointia samalla systeemillä ja ajattelin, että osaisinkin tämän homman ehkä kuitenkin. Aloimme kirjoittaa huonoimpia skenaarioita ja parhaimpia skenaarioita lapuille. Mietimme myös muita asiaan liittyviä juttuja ja samalla kävimme läpi kirjoittamiamme asioita, joista poiki lisää ideoita. Minä itse yritin miettiä asioita opiskelijan näkökulmasta katsoen. Kirjoitin niitä asioita mitä itse olin huomannut ja niitä mistä olimme keskustelleet ystävienkin kanssa. Oli mukava huomata, että minunkin ideat otettiin mukaan muiden joukkoon, eikä mitään heitetty pois!

Toisessa kokoontumisessa (16.2) kävimme läpi aikaisemman kerran kerättyä materiaalia. Tapaaminen oli enemmänkin luentomainen ja ideointia ei tehty.

Kolmannessa kokouksessa (23.2) oli taas vähän erilaista, kävimme edelleen läpi ensimmäisen kerran materiaalia. Ideoitiin myös uutta siitä mitä tarvitsisimme uudelle kampukselle. Tarvitsemmeko opiskelualueita ja tiloja sekä mitä tiloja opettajat tarvitsevat. En kokenut tarvitsevani uusia tiloja, mutta nyt käytyäni yliopistolla viikon ajan, ymmärsin, että uudet tilat voisivat tuoda muutoksen mikä olisi hyväksi myös ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Ajatellen tietysti rakennusarkkitehtien koulutusta, yhteistyötehtävien tekeminen koulun tiloissa onnistuisi mukavammin yhteistiloissa, pajatilatkaan eivät olisi pahitteeksi. Näitä en ole kuitenkaan vielä ehdottanut yhteiskampus projektissa, mutta ajattelin että voisin ehdottaakin.

Olemme miettineet minkälainen työskentely olisi parhainta opettajille, tehtäisiinkö omia työhuoneita enää ollenkaan? Ilman omia työhuoneita, yhteistyö lisääntyisi muiden opettajien kanssa. Näen kyllä hyvää tässä ideassa, vaihtelu voi olla hyväksi. Jos opiskelijoilla taas olisi yhteistiloja enemmän, työskentely kampuksen alueella lisääntyisi, eikä tarvitsisi välttämättä tehdä kotona niin paljon kuin tulee tehtyä.

Hiihtoloman jälkeisessä työryhmäkokoontumisessa (16.2) seinille oli laitettu ensimmäisiä pohjapiirroksia ja aamulla oli ollut avoimet ovet opiskelijoille. Tuntui todella tärkeältä, että opiskelijat saivat sanoa mielipiteensä ja tuoda ideoita esille!

Työryhmäkokoontumisessa jatkoimme sitten pohjapiirrosten kehittämistä keskustelemalla niistä. Itse olin kysellyt yliopistollakin pienimuotoisesti siitä mitä he toivoisivat ja toin muistamiani seikkoja esille kokouksessa. Olin itse ainakin tyytyväinen jo niihin pohjapiirroksiin mitä seinille oli laitettu, vaikka ne olivatkin vasta ensimmäiset vedokset. Ehkä en osaa vielä olla tarpeeksi kriittinen?

Pidin pohjapiirroksista ja siitä mielikuvasta millaista yliopiston tiloissa tulee näyttämään, että otti hieman päähän, etten pääse sinne opiskelemaan koska valmistun, ennenkö muutto tapahtuu. Tämä voi kuitenkin olla myös hyväkin asia minun kannaltani!

Tässä kokouksessa (23.3) katseltiin Archicad piirustusta suoraa tekeillä olevasta tiedostosta. Uusimpia pohjapiirroksia oli myös laitettu seinille esille. Omia ajatuksiani olivat tällä hetkellä, että olisin kaivannut opiskelijakaveria näihin kokouksiin niin olisi voinut tulla enemmänkin ideoita yhdessä. Koin, että opettajilla sekä muulla henkilökunnalla oli enemmän ideoita, pyyntöjä ja vaatimuksia kuin minulla opiskelijana.

Muistan, että suurimpana keskustelunaiheena ja huolena oli se, että saako opettajat oman työhuoneen, minne laitetaan omat tavarat ja kaikki paperit ja muut jutut joita tarvitsee työnteossa. Esille otettiin myös se, että onko tulevaisuudessa sitten yhtä paljon paperia vielä vai onko ne sähköisessä muodossa? Entäs ne tilat missä on vain opettajia joihin ei ole opiskelijoilla pääsyä? Keskustelun aiheena oli myös se, onko tiloja, joissa on opettajia sekä opiskelijoita. Tilat missä olisi opettajia valmiina auttamaan opiskelijoita oli myös yksi puheenaihe. Nyt tajusinkin, etten tainnut tuoda ajatustani esille siitä, että pidin tätä ideaa todella hyvänä, harmi!

Odotin tältä prosessilta ehkä enemmän aktiivista tekemistä ja vähemmän pelkkää keskustelua. Ehkä tästä näkee kuitenkin minun kokemattomuuttani kokoustilanteista. Aina oppii jotain uutta, ihan vain kirjoittamalla tätä blogia ja miettimällä asiaa! Ensimmäiset kerrat jäivät mieleen, kun pääsin kirjoittamaan lappuihin tekstiä ja kertomaan omia ajatuksia. Oli helpompi tuoda ideoita esille kirjoittamalla niitä paperille ja kuulla jonkun toisen lukevan niitä ääneen.

Koin kuitenkin myös iloa ja ylpeyttä siitä, että pääsin mukaan tähän projektiin, varsinkin kun opintoni ovat puolivälissä ja kesätöitä en ole vielä saanut tältä alalta. Tunsin saavani arvokasta kokemusta, vaikka kyseessä ei edes ollut varsinainen työpaikka. Tämä projekti oli suurempi mihin kuvittelinkaan pääseväni mukaan edes ideoimaan!

Tietysti tämä taisi olla poikkeustapaus, mutta mielestäni tämä oli oikein hyvä ja kekseliäs keino lähteä liikkeelle ja kysyä suoraa heiltä jotka tulevat tiloja oikeasti käyttämään. Koin olevani tärkeä osa tätä ideointiryhmää, kun ideoitani ja ajatuksiani kuunneltiin, kun toin niitä esille!

Yhteenvetokerta Linnanmaalla (30.3) tämä kokoontuminen pidettiinkin koko porukan voimin, eli kaikki työryhmät olivat mukana yhtä aikaa. Käytimme tilana kunnostettua auditoriota, jossa oli kiva uusi idea käynyt suunnittelijan mielessä. Ajattelinkin että jännä, kuinka joillekin tulee yksinkertainen mutta kiva idea mieleen mitä toiset eivät välttämättä edes ajattele! Huoneessa oli todella toimiva akustiikka. Miinuksena kuitenkin se, että valkokankaat olivat kyllä suuret, mutta sinne heijastetut diat näkyivät todella pienenä.

Aloitimme käymällä läpi opiskelijakyselyn tuloksia, mietin että olisi pitänyt itsekin vastata mutta en ollut vastannut. Vastaukset olivat mielenkiintoisia. Tykkäsin joistakin ideoista mitä oltiin tuotu esille, muun muassa siitä, että uudella kampuksella olisi mukavat ulkotilat käytettävissä. Joku oli myös ehdottanut, että olisi hyvä, jos saisi käyttöönsä atk luokassa monta näyttöä eikä vain yhtä. Itse taas ajattelin sitä, että olisi hyvä, jos tietokoneet olisivat nopeita, ettei tarvitsisi jumittaa pitkään yhdessä asiassa.

Edelleen koin, että projektissa oli kiva olla mukana, varsinkin kun näitä mahdollisuuksia ei kovin usein avaudu.

Mietin sitä, että tämä prosessi on minun silmissäni lähtenyt lennokkaasti vauhtiin, mutta suunnittelijat itse kertovat, että työtä riittää vielä rutkasti. Itse vain näin edessäni valmiin näköisiä piirroksia ja mietin, että mitä siinä sitten vielä on tehtävää. Oletan, että ehkä määräyksiä, ohjeita, lupia ja hienosäätöä riittää, vaikka muille jakaa?

Jatkoimme kokouksessa eteenpäin hauskalla paneelikeskustelulla, jossa oli myös opiskelija mukana. Paneelikeskustelu olisi saanut kyllä kestää kauemmin, mutta idea oli kiva, se oli lähtenyt TV-ohjelmasta ”Pitäisikö olla huolissaan?”. Mielestäni nyt kun muistelen, niin vastaukset olivat aika positiiviseen suuntaan meneviä, vaikka varsinkin yksi kysymys oli hyvinkin, ehkä hieman pessimistisen realistinen rahankäyttöön liittyen.

Lopuksi kiersimme OAMK:in tulevat tilat yliopistolla ja kuulimme suunnitelmista niiden oikeassa ympäristössä. Kierros oli minun mielestäni mielenkiintoinen.

Nykyiset yliopiston tilat olivat kivan näköiset varsinkin niistä kohdista mistä tähän laitoin kuvia ja ne kaikki tilat mitä muutetaan, tulisi minun mielestäni muuttaa niin, että ammattikorkeakoulu erottuu edukseen. Uusien tilojen tulee näyttää Oulun ammattikorkeakoululta ja olla motivoiva ympäristö opiskelijoille! Unohtamatta OAMK:in oranssia sekä muita värejä!