Kevät 2017 on ollut kyllä stressaavinta ja kiireisintä aikaa mun elämässä. Samalle keväälle, tai oikeastaan samalle huhtikuulle sattui koulun tärkeimmät tentit ja Taekwon-Don EM-kilpailut. Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa ensihoitoa nyt toista vuotta. Samalla olen maajoukkueurheilija ITF Taekwon-Don liikesarjoissa. Tässä parin vuoden aikana on tullut huomattua, että tasapaino opiskelun ja urheilun välillä vaatii vähän töitä.

Taekwon-Do on ollut osa mun elämää ihan lapsesta asti. Olen kilpaillut vuodesta 2012 lähtien. Maajoukkueeseen pääsin ensimmäisen kerran 2014, mutta en ollut ikinä joutunut toteuttamaan korkeakouluopiskelua ja kisatreeniä samaan aikaan ennen ensihoidon opintoja.

Syksyllä 2015 oli tiedossa EM-kisat Skotlannissa, ja samana syksynä aloitin ensihoidon opinnot OAMK:ssa. Elokuusta lokakuuhun käytännössä juoksin paikasta toiseen koko ajan. En ollut tottunut opiskelun ja treenin yhteensovittamiseen, ja saatoin jonkin verran laiminlyödä koulunkäyntiä. Yleensä koulutehtävät tein matkalla treeneihin tai leireille. Opettajia voi vain kiittää kärsivällisyydestä, sillä juuri tuolloin ensimmäisenä syksynä sain aika paljon anteeksi vähäistä osaamistani. Treenasin todella paljon ja panostin kisoja varten. Skotlannista lähtikin matkaan EM-pronssia, mikä on edelleen paras saavutukseni. Vuoden 2016 EM-kisoihin valmistautuminen kärsi todella paljon jatkuvan stressin ja sairastelun takia. Siellä hävisinkin jo toisella kierroksella.

Vuoden 2017 Euroopan mestaruuksia ratkottiin huhtikuussa Bulgariassa. Kilpailin ensimmäistä kertaa uudessa sarjassa eli 2.Dan liikesarjoissa. Olo oli hieman epävarma ennen kisoja, treenaamiseen ei tuntunut löytyvän voimavaroja oikein mistään. Ensihoidon opinnot olivat melkein puolessa välissä, mikä tarkoitti todella intensiivistä opiskelua tasotestauksia varten. Huhtikuussa oli siis sekä teoriatentti että käytännön tentti kaikesta, mitä siihen mennessä oltiin alasta opiskeltu. Tästä tentistä oli kiinni myös mahdollisuus päästä kesätöihin omalle alalle. Ajoitus meni aika tiukille, sillä ainoa mahdollisuus käytännön tenttiin oli samana päivänä, kun kisoihin lähtö. Onneksi tentit meni läpi ja kerkesin kisamatkalle. Kisoissa ensimmäisellä kierroksella vastaan sattui norjalainen, jolle hävisin tuomariäänin 4-1. Kyseinen norjalainen sijoittui lopulta hopealle, mutta oma kisani jäi siihen. Tulos harmitti todella paljon, luonnollisesti.

Tasapainottelu opiskelun ja kilpailemisen välillä ei ole onnistunut aivan mutkitta, mutta hyviä tuloksia on kummassakin saavutettu. Kilpaileminen Taekwon-Dossa on itselleni elämäntapa ja melkoinen henkireikä, enkä oikein tiedä mitä muuta haluaisin tehdä koulun ohella.  Kuitenkaan tämän lajin parissa en urheilusta tule ammattiuraa saamaan, joten koulutus on välttämätöntä. Haluan olla tulevaisuudessa hyvä ensihoitaja, joten opiskelu on myös otettava tosissaan. Pikkuhiljaa sitä oppii aikatauluttamaan ja sommittelemaan treenejä koulunkäynnin oheen. Vaikka nyt tuntuu, että kilpailun tuloksissa on otettu hieman takapakkia, niin motivaatio treenaamiseen on entistä korkeammalla. Seuraavana on tähtäimessä ensimmäiset MM-kilpailut, joihin maajoukkuepaikka on jo varmistunut. Sain myös vasta napattua kesäksi ensihoitajan töitä. Kesä on siis omistettu treenaamiselle ja oman alan töille, nämä hommathan järjestyi lopulta melko optimaalisesti!

Lotta Keränen